Keskosvauvalle laulaminen kannattaa, osoittaa uusi väitöskirjatutkimus – laulu tekee hyvää sekä vauvalle että vanhemmalle

Keskosvauvalle laulamisella on monia hyötyjä, osoittaa Helsingin yliopistossa julkaistu tuore väitöskirja.

Jos vakaavointiselle keskosvauvalle laulaa säännöllisesti kenguruhoidon aikana, edistää se keskosvauvan kuuloaivokuoren kehitystä. Lisäksi laulaminen kohottaa äitien mielialaa, parantaa heidän hyvinvointiaan sekä edistää vuorovaikutusta vauvan kanssa.

Kenguruhoidolla tarkoitetaan ihokontaktia, jossa vauva on vanhemman sylissä niin, että vanhempi ja vauva ovat rinta toisiaan vasten.

Tutkimusdataa vain äideistä

Musiikkiterapeutti Kaisamari Kostilaisen psykologian alan väitöstyö oli osa Laulava Kenguru -pitkittäistutkimusta. Siinä vanhemmat jaettiin kahteen ryhmään.

Ensimmäisen ryhmän vanhemmat lauloivat tai hyräilivät kenguruhoidon aikana keskosvauvan laskettuun aikaan asti. Toisen ryhmän vanhemmat toteuttivat kenguruhoitoa osaston ohjeiden mukaisesti ilman, että musiikkiterapeutti olisi ohjeistanut heitä laulamiseen.

Tutkimuksessa käytettiin aivosähkökäyrämittausta kartoittamaan laulamisen vaikutusta siihen, miten keskosten aivot erottelevat pieniä puheäänien muutoksia. Kyseinen kyky on tärkeä normaalin kielenkehityksen kannalta.

Ensimmäisen ryhmän vauvoilla oli suuremmat aivovasteet puheäänten muutoksille verrattuna toisen ryhmän vauvoihin. Mitä useampana päivänä vanhemmat lauloivat vauvalleen, sitä suuremmat aivovasteet vauvoilla oli.

– Kuulojärjestelmän kehitys näyttäisi siis hyötyvän toistosta. Keskosvauvalle laulamisen vaikutukset näkyivät jo lasketussa ajassa eli silloin, kun vauvan täysiaikainen syntymäaika olisi ollut, Kostilainen kertoo tutkimustiedotteessa.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluneet äidit kokivat, että laulaminen rentoutti sekä heitä itseään että vauvaa. Laulamisen koettiin myös edistävän vuorovaikutusta sekä tunnetason läheisyyttä. Tutkimustiedotteessa mainitaan, että kaikki musiikkiterapeutin tukea saaneet äidit jatkoivat laulamista arjessa tutkimuksen jälkeenkin.

Väitöskirjassa kerrotaan, että 76 prosenttia ensimmäiseen ryhmään kuuluneista äideistä raportoi myös isän laulaneen keskosvauvalle tutkimuksen aikana. Kostilainen ei kuitenkaan kerännyt isistä varsinaista tutkimusdataa, sillä isät viettivät aikaa osastolla pääasiassa toimistoajan ulkopuolella.

Väitöskirjan mukaan aiempi tutkimus silti osoittaa, että myös isät ovat hyötyneet musikaalisesta vuorovaikutuksesta keskosvauvan kanssa siten, että se on vahvistanut tunneyhteyttä vauvaan sekä auttanut kääntämään ajatukset pois stressaavasta sairaalaympäristöstä.

Laulusta apua stressaavaan ääniympäristöön?

Teho-osaston ääniympäristö voi aiheuttaa keskosvauvalle fysiologista stressiä, tutkimustiedotteessa todetaan. Ääniympäristöllä voi olla osuutta myös lapsen myöhempään kehitykseen.

– Sairaalan ääniympäristöön tulisi kiinnittää huomiota vähentämällä stressaavaa ärsykettä ja lisäämällä kehitystä tukevaa ärsykettä, kuten vanhemman puhetta ja laulua, Kostilainen sanoo tiedotteessa.

Kostilainen toteaa, että keskosuus nostaa riskiä vauvan myöhemmän kehityksen, kuten kielenkehityksen ongelmille. Lisäksi se altistaa vanhempia ahdistukselle ja masennukselle, mikä voi vaikuttaa vauvan ja vanhemman vuorovaikutuksen laatuun. Siksi Kostilaisen mukaan olisi tärkeää, että vanhemmille tarjottaisiin varhaista tukea ja tietoa jo osastohoidon aikana.

– Laulaminen on helppo ja kaikille perheille mahdollinen keino keskosvauvan kehityksen, vanhemman hyvinvoinnin ja vuorovaikutussuhteen tukemiseen, ja sitä voisi ottaa tietoisemmin osaksi perhekeskeistä hoitoa.

Lue myös: Uutta tietoa keskosvauvojen aivojen kehityksestä – jos vanhemman ja vauvan tunneyhteyttä tuetaan, tapahtuu ihmeitä