Pelastaako kätkythälytin lapsen hengen vai lisääkö se ainoastaan kätkytkuoleman pelkoa?
Vauvojen kätkythälyttimet ovat lisääntyneet viime vuosina, vaikka kansainväliset hoitosuositukset eivät tue niiden käyttöä. Unitutkijan mukaan erityisesti yksi asia on ehdottoman tärkeä kätkytkuolemien ehkäisemiseksi.
Kätkythälytin kuten älysukka tai kätkytpatja on laite, jonka pitäisi mitata lapsen hengitystä tämän nukkuessa ja hälyttää, jos vauva lopettaa hengittämästä.
Unitutkija ja lasten keuhkolääkäri Turkka Kirjavainen kohtaa työssään perheitä, jotka tulevat sairaalaan kätkythälytyksen vuoksi.
Hänen mukaansa kansainväliset hoitosuositukset eivät tue kätkythälyttimien käyttöä. Viitteitä siitä, että kätkythälytin vaikuttaisi kätkytkuolemien ennaltaehkäisyyn ei ainakaan vielä ole saatu.
– Jostain syystä kätkythälyttimet antavat vääriä hälytyksiä. Vaikea sanoa miksi. Virhehälytykset lisäävät vanhempien huolta, Kirjavainen toteaa.
– Ongelmana on, että ilman kallista unitutkimusta vauvan mahdollisesta hengityshäiriöstä on käytännössä mahdoton sanoa mitään. Turhat virhehälytykset johtavat pääsääntöisesti aina jatkoselvittelyihin.
Jos kätkythälytin ilmoittaa silloin, kun lapsi todella lakkaa henkeä uhkaavassa tilanteessa hengittämästä, voi olla jo myöhäistä. Imeväisikäisten kätkytkuolemista tiedetään, että nämä lapset vastaavat huonosti elvytykseen.
– Tiedämme myös, että kätkytkuolleilla lapsilla on todellisuudessa ollut oireita jo ennen varsinaista kuolemaa. Tila pitäisi todeta ajoissa, jotta se olisi estettävissä, Kirjavainen sanoo.
– En sano, että lapsen hengityksen mittaaminen on huono asia. Mittareiden pitäisi vain olla kehittyneempiä. Happisaturaatiomittari voi antaa hyvissä ajoin tarkkaa tietoa hengityksen muutoksista, mutta hyvät happisaturaatiomittarit ovat kalliita, ne maksavat yleensä puolitoista tuhatta euroa.
Lue myös: Nämä tekijät vähentävät kätkytkuoleman riskiä – noudata kahdeksaa suositusta
Selällään nukuttaminen tehokkaampi keino kuin kätkythälytin
Suomessa noin 5–10 vauvan kuolinsyy on vuosittain äkillinen, selittämätön kätkytkuolema.
Kätkytkuolemat ovat vähentyneet merkittävästi 1990-luvulta lähtien. Silloin annettiin suositus nukuttaa vauvoja selällään tai kyljellään. Vuonna 2000 suositusta tarkennettiin lisää kehottamalla nukuttamaan vauvaa vain selällään.
Kätkytkuolemien määrä on perinteisesti ollut Suomessa merkittävästi pienempi kuin monissa muissa maissa. Ero on kuitenkin hiljalleen tasoittunut, kun muuallakin on alettu kampanjoimaan selällään nukuttamisen puolesta: kampanjoinnin myötä kätkytkuolemien määrä on vähentynyt useissa maissa jopa 80-85 prosenttia.
– Tietyissä erityistapauksissa suositamme kylkiasentoa. Jos lapsella on diagnosoitu vaikea tukoksellinen uniapnea, nämä lapset näyttäisivät selvästi hyötyvän kylkiasennosta, Kirjavainen kertoo.
Kätkytkuoleman kannalta vaarallisin vauvan nukkuma-asento on vatsallaan nukkuminen.
Lue myös: Vauva haluaa nukkua mahallaan – pitääkö hänet kääntää?
Miksi vauva ei aina herää tukehtumisen tunteeseen?
Kätkythälytin mittaa vauvan hengitystä ja hälyttää, jos havaitsee siinä jotakin poikkeavaa. Kätkytkuolemien lopullista syytä ja mekanismia ei tunneta.
Hiljattain australialainen unitutkija Carmel Harrington julkaisi tutkimustuloksen, jonka mukaan keskeinen syy siihen, miksi lapsi ei herää tukehtumisen tunteeseen, voi olla butyryylikoliiniesteraasin tuotannon poikkeavuus lapsen aivoissa.
Butyryylikoliiniesteraasi on entsyymi, jonka vähäinen tuotanto voi aiheuttaa poikkeuksellista sikeäunisuutta. Silloin lapsi ei välttämättä havahdu unesta esimerkiksi kovaan ääneen tai hengityksen vaikeutumiseen.
Kätkytkuoleman tarkkaa syytä ei edelleenkään tiedetä. Kirjavaisen mukakaan kyse on mitä ilmeisemmin tukehtumiskuolemasta.
– Tutkimusten valossa vauvan nukkumisasento on ylivoimaisesti tärkein asia kätkytkuolemien ehkäisyssä. Riskitekijöihin puuttuminen näyttäytyy ainoana todellisena keinona kätkytkuolemien ennaltaehkäisyyn. Tärkein asia on se, että vauva nukkuu selällään. Seuraavaksi tärkeintä olisi välttää raskaudenaikaista tupakointia.
Keskosilla on myös jonkin verran kohonnut kätkytkuolemariski muihin lapsiin nähden. Keskoslasten seurantaan ja hoitoon kiinnitetään erityisen paljon huomiota.
– Vauvan nukkumisympäristön turvallisuus on tärkeää huomioida. Patja ei saisi olla liian pehmeä eikä vuoteessa pidä olla mitään ylimääräistä, mihin voi tukehtua.
Vaikka tutin käyttöä suositellaan nykyisin vähentämään, tutilla on kuitenkin kätkytkuolemaa ennaltaehkäisevä vaikutus. Kun vauvalla on tutti suussa, ilmatiet eivät ilmeisesti tukkeudu niin helposti eikä vauva pysty tukehtumaan.
Kätkythälytin voi tuoda vanhemmalle mielenrauhaa, mutta tärkeintä olisi muistaa noudattaa suosituksia.
Lue myös: Hertta-vauva kuoli nukkuessaan kolmen kuukauden ikäisenä
Lähteet: Vauvan turvallinen nukuttaminen, THL
Jaa oma kokemuksesi