Vauvan kehitys 12.04.2024 Päivitetty 18.04.2024

Heippa, vauvavuosi! Yksivuotias taapero on hellyydenkipeä itsenäistyjä, joka hurmaa uusilla taidoillaan

Vuoden iän saavuttaminen on upea virstanpylväs lapsen kehityksessä. Kun lapsi on noin 1-vuotias, moni asia muuttuu.

Teksti
Maria Mäkituomas
Kuvat
iStock

Onneksi olkoon, nyt kotona asustaa 1-vuotias ihanuus! Vauvavuosi on virallisesti ohitse, mikä voi herättää vanhemmassa niin riemua kuin haikeutta. Miten nopeasti aika rientääkään, moni miettii tässä vaiheessa.

Kun vauvasta on kasvanut 1-vuotias taapero, muutos näkyy myös fyysisesti. Lapsen ensimmäiseen syntymäpäivään mennessä hänen painonsa on yleensä kolminkertaistunut ja hän on kasvanut pituutta 25–30 senttimetriä sitten syntymähetken. Kasvanut ja voimistunut keho pystyy entistä hienompiin saavutuksiin.

Taaperon taituruudesta riemuitsevat niin vanhemmat kuin yksivuotias itsekin. Lapsi on halukas kokeilemaan uusia kykyjään, tutustumaan ympäristöönsä ja puuhailemaan entistä itsenäisemmin. Hänellä on loputon luottamus omiin taitoihinsa, joten vanhempi saa pysyä tarkkana lapsen kokeillessa ja opetellessa uusia asioita. Toisaalta luvassa on paljon jaettuja onnistumisen kokemuksia.

Lue myös: Näin 1-vuotiaan persoonallisuus kehittyy

1-vuotias tepsuttelee kohti seikkailuja – Askel kerrallaan!

Kun vauva on 12 kk, hän usein jo seisoo ilman tukea ja ottaa askeleita tuettuna. Hän on oppinut myös hyödyllisen taidon: seisoma-asennosta istumaan laskeutumisen.

Lapsi oppii kävelemään itse keskimäärin yksivuotiaana. Oppimisessa on kuitenkin suuria yksilöllisiä eroja. Jotkut vauvat ottavat ensiaskeleitaan ennen 1-vuotissyntymäpäiväänsä, toiset lähempänä 1,5 ikävuotta. Ei kannata siis säikähtää, jos lapsen itsenäisiä ensiaskeleita odotetaan vielä 1-vuotissynttäreiden jälkeen.

Aluksi kävely on melko kömpelöä. Lapsi tepsuttelee jalat harallaan, ja asento on ylipäätään tanakka. Kehitys kohti sulavampia liikkeitä on kuitenkin hämmästyttävän nopeaa. Usein jo puolen vuoden kuluttua lapsen askellus on varmaa ja sujuu monilta jopa takaperin.

Kävelyn ohella 1-vuotias alkaa hallita kehoaan muutenkin paremmin. Hän alkaa hiljalleen opetella syömään itse ja riisumaan vaatteitaan. Vaihe vaatii vanhemmalta sotkun sietämisen kykyä, sillä syöttötuolista tipahtelee tämän tästä niin ruokaa kuin muita lapsen käteen sopivia tai hänen liikeradalleen osuvia esineitä. Hienot posliinit on parempi pitää vielä kaapissa!

Yksivuotiaan kielellinen kehitys | Mikä mahtaa olla ensimmäinen sana?

Kun lapsi on noin vuoden ikäinen, perheessä alkaa uudenlaisen vuorovaikutuksen kausi. Taapero alkaa nimittäin hahmottaa sanoja, ymmärtää kuulemaansa ja muodostamaan pikkuhiljaa puhetta itsekin.

Lapsen ensimmäinen merkityksellinen sana kuullaan keskimäärin 1-vuotiaana. Monesti ensimmäinen sana kuvaa jotain arkista asiaa tai henkilöä. Sanavarasto alkaa laajeta yksilölliseen tahtiin. Taapero on kiinnostunut sanoista, joten hän matkii ja tapailee niitä. Innokkaana oppijana 1-vuotias on varsin valloittavaa juttuseuraa.

Ympäristön virikkeet vaikuttavat siihen, miten nopeasti lapsi oppii puhumaan. On hyvä muistaa, että puheen oppimisen nopeuteen vaikuttavat ulkoisten virikkeiden ohella niin lapsen persoonallisuus kuin hänen yksilölliset ja perinnölliset ominaisuutensa. Yksivuotiaalle kuitenkin kannattaa sanallistaa meneillään olevaa toimintaa, vastailla hänen äännähdyksiinsä sekä nimetä hänelle asioita. Yhdessä lukeminen ja loruttelu tukevat kielellistä kehitystä erinomaisesti.

Vaikka 1-vuotias ei vielä tuota paljon puhetta, hän ymmärtää sitä yllättävän paljon. Taapero alkaa hahmottaa yksinkertaisia kehotuksia, kuten ”Anna kirja”. Vanhempi saa ihastella arjessa kerta toisensa jälkeen, kun lapsi osoittaa käsittävänsä hänelle sanotut asiat.

1-vuotiaan uni | Häiriöitä ja helpotusta höyhensaarilla

Eroahdistusvaihe alkaa yleensä olla takana päin, kun vauva on täyttänyt 12 kk. Usein vuoden ikäinen lapsi alkaa nukahtaa hieman helpommin verrattuna vaiheeseen, jona itkukohtaukseen riittää vanhemman poistuminen huoneesta. Ellei lasta ole vielä siirretty omaan sänkyynsä ja huoneeseensa nukkumaan, eroahdistusvaiheen mentyä ohi voi olla siihen hyvä hetki.

Taapero kaipaa edelleen kosolti unta. Keskimäärin 1-vuotias nukkuu 12–13 tuntia vuorokaudessa, mutta jo pienillä lapsilla on yksilöllisiä eroja unentarpeessa. Osa vuoden ikäisistä lapsista nukkuu yhä kahdet päiväunet, mutta yhdetkin riittävät monille. Tuntimäärän kyttäämisen sijaan on parempi havainnoida lapsen vointia. Jos hän herää virkeänä unilta, on pääasiassa hyväntuulinen ja jaksaa ongelmitta päivän mittaan, uni on todennäköisesti riittävää.

On tavallista, että 1-vuotias yhä heräilee öisin. Keskimäärin heräilyjä on yksi tai kaksi yössä. Jos yksivuotiasta edelleen imetetään, on öisiä imetyskertoja hyvä rajata yhteen tai kahteen per yö. Imetyskertojen rajaaminen yöllä suojaa lapsen hampaita liiallisilta happohyökkäyksiltä.

Yleensä 1-vuotias lapsi nukahtaa hyvin illalla, koska päivän touhut ja seikkailut väsyttävät. Toisinaan voi käydä niinkin, että taapero on niin innoissaan uusista taidoistaan, ettei malttaisi nukkua. Säännölliset rutiinit auttavat ylläpitämään unirytmiä. Vuoden iässä runsaaksi heräilyksi luokitellaan neljä tai useampi herääminen yössä. Jos nukkumisessa on ongelmia, kannattaa kääntyä rohkeasti neuvolan puoleen, jotta koko perhe saisi levätyksi.

Näin 1-vuotias syö | Tuttipullosta luopuminen ja muutoksia ruuassa

Vuoden ikäinen lapsi alkaa hiljalleen syödä samaa ruokaa kuin muu perhe, toki mahdolliset allergiat huomioiden. Perheen pienimmän ruoka erotellaan muiden ruuasta ennen suolaamista ja voimakasta maustamista. Ruuan soseuttaminen tasaiseksi ei enää ole tarpeen, kunhan isommat lihapalat, keitetyt perunat ja kasvikset pilkkoo pieniksi suupaloiksi.

On mahdollista, että 1-vuotias ei ole vielä omaksunut muun perheen ruokailurytmiä. Hänen varalleen kannattaa pitää pieniä annoksia jääkaapissa tai pakkasessa, jotta äkkiä iskeneeseen nälkään voi vastata yhtä nopeasti.

Noin 9–12 kuukauden iässä tuttipullosta luopuminen on ajankohtaista, jotta lapsi kiinnostuu tarvitsemastaan kiinteästä ruuasta. Pullosta luopuminen myös ehkäisee purentavirheitä ja leuan virheasentoja. Tuttipullon vaihtaminen nokka- tai pillimukiin on hyvä välietappi, kun edetään juomalasin käyttöä kohti. Äidinmaito ei ole enää lapselle välttämätöntä, mutta taaperoimetystä saa halutessaan jatkaa.

Lisätietoa 1-vuotiaan ruokasuosituksista löytyy täältä.

Lapsen tärkeimmät ihmiset | Itsenäistyminen näkyy myös leikissä

Yksivuotias rakastaa yhteisiä leikkejä vanhemman kanssa. Jo vauvavuoden lopulla tutuiksi tulleet kurkistus- ja taputusleikit ovat edelleen varmoja hittejä. Leikkilorut saavat sekä taaperon että vanhemman hyvälle tuulelle. Leikistä käy myös esineiden antaminen ja ottaminen, jolloin asioita ja tekemistä voi samalla nimetä puheen kehittämisen tukena.

Lue myös: Mitä 1-vuotiaan kanssa voi leikkiä? Näitä leikkejä taaperot rakastavat

Yksivuotias alkaa leikkiä aiempaa itsenäisemmin. Hän pystyy säilyttämään mielikuvaa vanhemmastaan yhä pidempiä aikoja, mikä rohkaisee touhuilemaan ja seikkailemaan omin päin. On tavallista, että lapsi puuhaa hetken omiaan, käy välillä ikään kuin tankkaamassa turvallisuutta vanhemman sylissä ja palaa hetken kuluttua takaisin leikkeihinsä.

Sen sijaan yksivuotiaat tai vähän varttuneemmatkaan ikätoverit eivät varsinaisesti leiki yhdessä, vaan enemmänkin puuhailevat vierekkäin omiaan. Kun lapset leikkivät keskenään, aikuisen läsnäoloa tarvitaan edelleen, jotta leikkijät pysyvät sovussa ja turvassa.

Aikaisimmilla linnuilla uhmaiän ensimmäiset merkit alkavat näkyä jo yksivuotiaina. Useimmilla uhma alkaa pari-kolmevuotiaana, mutta ei ole täysin tavatonta, että itsenäistyvä 1-vuotias alkaa jo testata vanhempaa ja hakemaan rajoja. Jos pikkutaapero alkaa osoittaa uhman merkkejä, lue vinkit tilanteen käsittelemiseen.

Lähteet: Martat, MLL, Uniliitto ja Suomalainen vauvakirja (Otava).

Lue myös: Vauvan kehitys: Näin vauva muuttuu ensimmäisen ikävuotensa aikana

Lue myös

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X