Vauvan kehitys 08.02.2024 Päivitetty 31.05.2024

Kuukauden ikäinen vauva hakee vielä päivärytmiään – näin neljäviikkoinen kasvaa ja kehittyy

Jo kuukausi uutta elämää takana! Paljon on jo ehtinyt tapahtua. Pikku hiljaa synnyttänyt vanhempi pystyy keskittämään ajatuksiaan muun muassa omaan liikkumiseensa.

Teksti
Anniina Rintala
Kuvat
iStock

Kuukauden ikäinen vauva kehittyy vauhdilla, eikä häntä enää pidetä vastasyntyneenä. Neljän viikon aikana vauvassa on tapahtunut jo paljon kasvua. Vanhempi saattaa huomata vauvan muuttuneen, vaikka ei itsekään olisi aivan varma, mikä on nyt erilaista kuin kuukausi sitten. Toisinaan yhden kuukauden ikää kutsutaan jopa toiseksi syntymäksi.

Vauva 1 kk | Jutustelu kannattaa

Kuukauden ikäisen vauvan kädet ovat edelleen tiiviisti nyrkeissä. Hän kuitenkin yrittää jo hiukan nostella päätään.

Neljäviikkoinen vauva kuuntelee edelleen mielellään vanhempiensa ääntä – vauvalle kannattaakin jutella vastasyntyneestä asti. Pienokaiselle puhumisesta ei kannata ottaa paineita, mutta hänelle voi höpötellä sopivissa hetkissä. Jutustelu tukee vauvan puheen kehittymistä tulevaisuudessa. Tuttujen äänien kuuleminen voi myös rauhoittaa vauvaa.

Yleensä aikuiset puhuvat luonnostaan vauvalle korkeammalta ja pehmeämmällä äänellä kuin tavallisesti. Lepertelypuhe on vauvalle merkityksellistä, koska sen sointi kertoo vauvalle lämpöisistä ajatuksista ja välittämisestä.

Kuukauden ikäisen vauvan oma ääntely on vielä melko sattumanvaraista, mutta vauva saa hyvää harjoitusta vanhemman puhetta kuulemalla. Kuukausien kuluessa vauvan ääntely kehittyy niin, että se alkaa selvemmin noudattelemaan keskustelun rytmiä.

Kun vanhempi seurustelee vauvan kanssa, vanhemman kasvot ovat usein lähellä vauvaa. Kuukauden ikäinen vauva katseleekin jo tarkkaavaisesti vanhemman kasvoja.

Lue myös: Sylissä paras – Vauvan motorinen kehitys: 1 kk ja 2 kk

Vauvan uni | Kuukauden ikäinen vauva ei tunne yön ja päivän eroa

Kuukauden ikäinen vauva ei ole vielä löytänyt yön ja päivän eroa, vaikka vanhemmat kuumeisesti saattavatkin odottaa unipätkien painottumista öihin. Kun vauva ei nuku samaan aikaan kuin vanhempansa, kannattaa kodin ympäristön olla uneliaisuuteen kannustava.

Kun vauva herää yöllä, kirkkaita valoja ei kannata napsauttaa ehdoin tahdoin päälle. Vauvalle kannattaa puhua hiljaisella ja rauhallisella äänellä, jos jutustelu on tarpeen.

Jo pienelle vauvalle voi opettaa iltarutiineja esimerkiksi vaihtamalla hänelle erillisen yöpuvun ja lukemalla lorun tai lyhyen sadun ennen nukahtamista.

Makuuhuoneesta kannattaa tehdä yöllä pimeä. Tämä on tärkeää etenkin valoisina kesäkuukausina, kun Suomessa riittää valoa yömyöhään, ja aurinkokin nousee aikaisin. Lapsen synnyttyä kannattaa ehdottomasti satsata pimennysverhoihin, joilla makuuhuoneen saa hämäräksi.

Kuukauden ikäisen vauvan unesta ei kannata vielä ottaa paineita. Joissakin perheissä jo yhden kuukauden ikäinen vauva saattaa nukkua läpi koko yön, mutta kovin yleistä se ei ole.

Vauvan terveys | Ihovoiteita vai ei?

Vastasyntyneen iholla on usein näppylöitä ja se hilseilee. Kyse on normaalista vaiheesta, jolla tavoin iho reagoi syntymän jälkeen. Hilseily loppuu usein parissa viikon kuluessa.

Yleensä vauva pärjää ilman rasvaa, sillä terveellä ja hyväihoisella vauvalle talirauhaset toimivat. Ne pitävät huolen siitä, että iho pysyy kosteutettuna.

Jos kuitenkin vauvalla ilmenee kuivia kohtia esimerkiksi takamuksessa, jota pestään paljon, kannattaa avuksi ottaa kosteuttava perus- tai vauvavoide.

Jos takapuoli on kovin punakan ja ärtyneen oloinen vaippaihottuman vuoksi, kannattaa kokeilla sinkkivoidetta. Se usein edistää ihon toipumista.

Ihon hyvinvointia edistää se, että pesun tai kylven jälkeen taipeet, ihopoimut ja pakaroiden väli kuivataan huolella, jotta niihin ei jää kosteutta hautumaan.

Myös säännölliset ilmakylvyt tekevät hyvää takapuolen iholle, joka on pääsääntöisesti melko ilmatiiviisti vaipan suojassa. Jos takapuoli alkaa kovasti punoittaa, kannattaa vaippaa vaihtaa useammin.

Lue myös: Ihottumaa, hilseilyä, kuivuutta? Näin hoidat vauvan ihoa

Vauvan ravinto | Hyvä imetysasento

Miellyttävä imetysasento tukee imetystä, ja se on kivutonta ja mukavaa niin äidille kuin vauvalle. Lisäksi hyvä imetysasento ja -ote auttavat vauvaa saamaan rinnasta riittävästi maitoa, millä on vauvan kasvun kannalta merkitystä.

Vaikka aluksi imetys saattaa jännittää, omat hartiat ja selkä kannattaa tietoisesti rentouttaa. Lähelle kannattaa varata vesikannu, sillä imettävä äiti tarvitsee paljon nestettä.

Lue myös: Hyvän imetysasennon etsimiseen kannattaa käyttää aikaa – 5 x parhaat imetysasennot

Vauvan tärkeimmät ihmiset | Miten synnyttäjä uskaltaa liikkua?

Ensimmäisinä viikkoina synnytyksen jälkeen kannattaa välttää lajeja, jotka sisältävät hypähtelyjä tai pomppimista, sillä lantiopohjalihakset ovat vielä palautumassa synnytyksen jäljiltä.

Esimerkiksi kävelylenkit ja sovelletut jooga, -pilates tai jumppaharjoitteet sopivat hyvin liikuntalajeiksi, joilla voi aloittaa pehmeästi ja tunnustellen liikkumisen.

Lantionpohjajumppa on myös hyvä aloittaa kevyin tunnusteluin. Aluksi lihasten jännittäminen saattaa tuntua hankalalta, mutta hiljalleen lihakset alkavat taas löytyä. Lantionpohjalihasten vahvistaminen tukee elämänlaatua ja ehkäisee muun muassa virtsankarkailua.

Tässä elämänvaiheessa liikuntahetkistä kannattaa tehdä itselleen mahdollisimman nautinnollisia ja rentouttavia. Ne ovat tilaisuuksia, joissa synnyttänyt äiti voi hoitaa itseään ja nauttia siitä, ettei raskausvatsa rajoita liikkumista. Omaa kehoaan kannattaa arvostaa valtavan työn jälkeen, jonka se on tehnyt raskausaikana ja synnytyksessä.

Neuvoja liikkumiseen ja vastauksia kehon toipumisesta saa esimerkiksi neuvolasta ja äitiysfysioterapeuteilta.

Lähteet: THL, Terveyskylä, MLL ja Suomalainen vauvakirja (Otava).

Lue myös

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X