Tällaisia etunimiä annetaan enää harvoille, mutta uusi kultakausi on mahdollinen – kenties persoonallisempana kuin koskaan
Yhdysnimien naisvoittoinen historia ulottuu satojen vuosien taakse. Käytännön tarpeeseen kehittynyt nimityyppi koki romahduksen, josta ei vielä ole noustu.
Tunnetko ainuttakaan vauvaa tai pikkulasta, jolla olisi yhdysnimi? Tilastojen valossa se on epätodennäköistä. Tänä päivänä Aino-Olivia tai Onni-Emil ovat harvinaisuuksia, puhumattakaan alaikäisistä Marja-Liisoista tai Veli-Pekoista.
Yhdysnimet ovat poistuneet nimenannon muotivirtauksista vuosituhannen vaihteessa. Niiden suosio suorastaan romahti 1990-luvulla, vahvistaa nimistöntutkimuksen dosentti ja Yliopiston almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala.
Naisten yhdysnimet elivät kultakauttaan 1940-luvulla, jolloin noin kymmenen prosenttia tyttölapsista sai yhdysnimen. Miesten yhdysnimet olivat suosituimmillaan 1980-luvulla. Tuolloin noin kahdeksan prosenttia pojista sai yhdysnimen.
Vuosituhannen taitteessa yhdysnimi annettiin enää viidelle prosentille tytöistä ja alle kolmelle prosentille pojista.
Luvuista huomaa, että yhdysnimet ovat aina olleet naisvoittoinen ilmiö. Naisten yhdysnimet tulivat myös muotiin ennen miesten yhdysnimiä. Syy löytyy historiasta.
Aluksi yhdysnimet kehittyivät naisten nimistä
Vielä keskiajalla oli tavallista, että ihminen sai vain yhden etunimen. Nimivalikoima oli kuitenkin nykyistä suppeampi ja sai inspiraationsa pääasiassa Raamatusta. Pian paikkakunnat täyttyivät Anna- ja Maria-nimisistä naisista, Saarelma-Paukkala luonnehtii.
Vähitellen 1700-luvun kuluessa lapsille alettiin antaa kaksi etunimeä: Maria Kristiina, Anna Margareeta, Eeva Maria. Ajatuksena oli erotella ihmisiä selvemmin toisistaan.
– Nykyisin ensimmäinen etunimi erottaa yleensä ihmisen riittävän hyvin muista. Nimivalikoima on laajentunut huimasti, ja vanhemmat keksivät lapsilleen nimiä myös itse.
Hiljalleen tyttöjen etunimistä alkoi kehkeytyä Maija-Stiinan ja Anna-Reetan kaltaisia kansanomaisia kutsumanimiä. Nämä lempinimet alkoivat näkyä virallisessa nimistössä 1800-luvun aikana.
Sen sijaan miesten nimistä ei ollut vanhastaan tapana kehittää kansanomaisia, kaksiosaisia kutsumanimiä. Saarelma-Paukkala toteaa, että poikien nimistössä yhdysnimet tulivat muotiin vasta 1950-luvulla, kun niitä alettiin tietoisesti muodostaa naisten yhdysnimiä mukaillen.
Yhdysnimet muodostetaan kahdesta nimestä yhdysviivan avulla. Niinpä toisiinsa sulautuneet nimet, kuten Marianne tai Katleena, eivät virallisesti ole yhdysnimiä.
Lue myös: Nämä ovat Suomen suosituimmat nimet kautta aikojen – asiantuntija kertoo, miksi
Marja-Leenoille kuuluu hyvää
Minna Saarelma-Paukkala kertoo, että naisten yhdysnimet tulivat Suomessa todella suosituiksi 1930-luvulla. Ensimmäinen suosikkinimi oli Anna-Liisa, joka sai nostetta Minna Canthin samannimisestä näytelmästä vuodelta 1895.
Suosituimmillaan naisten yhdysnimet olivat 1940-luvulla. Suurten ikäluokkien ansiosta sellaiset nimet kuin Marja-Leena ja Sirkka-Liisa näkyvät edelleen elossa olevien henkilöiden suosituimpien yhdysnimien listalla.
| Naisten yhdysnimet suosiojärjestyksessä | Nimen kantajien nykyinen määrä |
| 1. Marja-Leena | 10 821 |
| 2. Marja-Liisa | 9 790 |
| 3. Anna-Liisa | 8 317 |
| 4. Maija-Liisa | 4 267 |
| 5. Sirkka-Liisa | 3 777 |
| 6. Anna-Maija | 3 108 |
| 7. Eeva-Liisa | 3 004 |
| 8. Anne-Mari | 2 579 |
| 9. Anna-Maria | 2 284 |
| 10. Ulla-Maija | 2 190 |
Lähde: Digi- ja väestötietovirasto
Myöhemmin 1980-luvulla naisten yhdysnimet olivat monesti Mari-päätteisiä tai Hanna-alkuisia: Hanna-Leena, Anne-Mari.
Miesten yleisimpien yhdysnimien listalla Matti- ja Pekka-loppuiset nimet edustavat vahvasti. Huipussaan miesten yhdysnimet olivat 1980-luvulla, jolloin Jani-Petterin ja Niko-Petterin tapaiset nimet olivat erityisen suosittuja. Varsinkin ruotsinkielisillä miehillä yhdysnimet ovat olleet yleisiä, mistä kertoo Jan-Erikin kipuaminen kahdeksannelle sijalle.
| Miesten yhdysnimet suosiojärjestyksessä | Nimen kantajien nykyinen määrä |
| 1. Veli-Matti | 3 904 |
| 2. Juha-Pekka | 3 278 |
| 3. Jukka-Pekka | 2977 |
| 4. Veli-Pekka | 2 678 |
| 5. Juha-Matti | 2 317 |
| 6. Olli-Pekka | 2 258 |
| 7. Ari-Pekka | 1 695 |
| 8. Jan-Erik | 1 359 |
| 9. Jari-Pekka | 1 282 |
| 10. Ville-Veikko | 987 |
Lähde: Digi- ja väestötietovirasto
Yhdysnimien naisvoittoinen historia konkretisoituu, kun vertaa taulukoita keskenään. Siinä missä Marja-Leena on suosituin naisten yhdysnimi liki 11 000 kantajallaan, miesten suosituin yhdysnimi Veli-Matti on annettu alle neljälletuhannelle miehelle.
Miksi yhdysnimet menettivät suosiotaan?
Minna Saarelma-Paukkala tunnistaa ainakin kolme syytä yhdysnimien suosion laskulle: uuden nimilain, käytännön kokemukset ja nimimuodin vaihtelun.
Aiemmin lapselle sai antaa enimmillään kolme etunimeä. Uuden nimilain astuttua voimaan vuonna 2019 nimiä on saanut antaa neljä. Täten vanhemmat kokevat yhä harvemmin tarvetta yhdysnimen muodostamiselle, koska yleensä kaikki mieleiset etunimet saa käyttöön ilmankin.
Toiseksi käytännön elämä on osoittanut monille, että yhdysnimen alkuosalla on tapana vakiintua henkilön kutsumanimeksi. Tällöin yhdysnimen antaminen voi tuntua tarpeettomalta.
Ennen kaikkea nimimuoti vaihtelee noin 80–100 vuoden sykleissä. Juuri nyt Ulla-Maija tuo monien mieleen oman äidin tai isoäidin, mutta ajan kuluessa nimi alkaa kuulostaa taas nykyvanhemmista tuoreelta.
– En siis sanoisi, että yhdysnimet ovat kuihtuneet pois. Kyse on normaalista nimimuodin vaihtelusta. En pidä mahdottomana, että yhtäkkiä tulisi taas Marja-Terttuja ja Ritva-Liisoja.
Tilastoissa näkyy jonkin verran nykyajan trendien mukaisia yhdysnimiä, kuten Lumi-Emilia tai Onni-Ilmari. Saarelma-Paukkalan mukaan monet nykyvanhemmat toivovat lapselleen erottuvaa ja yksilöllistä nimeä, mutta siihen nähden yhdysnimiä annetaan melko vähän.
Naurahtaen Saarelma-Paukkala toteaa, että persoonallisuuden tavoittelussa yhdysnimet olisivat lyömättömiä. Sen todistavat tosielämän esimerkit Aili-Omena, Janne-Elvis, Paju-Maria, Jimi-Yrjö ja Tim-Jami.
Nähtäväksi jää, millaiseksi yhdysnimien uusi aalto muodostuu.
Jaa oma kokemuksesi