Kun menneisyyden möröt estävät toisen lapsen hankinnan: ”Koskaan ei ole myöhäistä kohdata omia pelkojaan ja surujaan”
Harvoin raskausaika, synnytys ja vauvavuosi sujuvat kuin elokuvissa. Joskus voi tapahtua jopa sellaista, joka saattaa vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen.
Joskus ajatus toisen lapsen hankkimisesta voi pelottaa niin, että se tuntuu lähes mahdottomalta.
Raskauskomplikaatiot, traumaattinen synnytyskokemus, vauvan terveyshuolet, imetyksen haasteet tai vauvavuoden parisuhdepulmat voivat kaikki aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta, kun seuraava raskaus tulee ajankohtaiseksi.
Lue myös: Lisää lapsia vai ei? Kysy itseltäsi ainakin nämä kysymykset
Jos ahdistus tuntuu valtaavan mielen, asioita voi onneksi työstää läheisten tai ammattilaisen kanssa keskustelemalla. Joskus jo ajatusten sanominen ääneen voi saada solmut purkaantumaan.
– Vaikkei kukaan voi luvata, että kaikki sujuisi toisen lapsen kohdalla helpommin, on äiti kuitenkin jo kokenut samat asiat kerran. Voi olla, että hän saattaa seuraavalla kerralla suhtautua asioihin eri tavalla kokemuksen vuoksi, psykologi Katri Laine Terveystalosta huomauttaa.
Hyvin tuttu ajatusmalli on myös se, ettei lottovoitto voi osua kohdalle kahdesti. Pelätään, että seuraavan lapsen kohdalla sattuu jotain ikävää, koska ensimmäisellä kerralla kaikki sujui hienosti ilman suurempia ongelmia. Tämä on kuitenkin vain mielen omaa spekulointia, johon ei kannata lähteä mukaan.
– Elämä on hyvin sattumanvaraista. On huonoja ja hyviä vaiheita, pieniä ja isoja suruja sekä iloa. Toisen ihmisen elämässä sattuu enemmän ikäviä asioita kuin toisen, eikä siihen liity mitään todennäköisyyksiä. Elämän epävarmuutta on vain opittava sietämään, Laine muistuttaa.
Tulevaisuuteen liittyvät epävarmuudet ja lievät pelkoajatukset ovat luonnollisia. Jos ajatuksiin liittyy lisäksi ahdistuneisuutta ja alakuloisuutta, eikä pelkoajatuksista pääse yli vaan niitä jää vatvomaan, on hyvä hakea apua.
Käsittele huolet heti
Jo ensimmäistä lasta suunniteltaessa on hyvä olla avoin myös niille ikäville puolille, mitä lastenhankinta voi mahdollisesti tarkoittaa ja miettiä ennakkoon, millaisia tunteita ja ajatuksia tällaisiin ikäviin tilanteisiin voi liittyä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tulevaisuuteen pitäisi suhtautua lähtökohtaisesti pessimistisesti.
– Vaikka kuinka varautuu siihen, että kaikki voi mennä huonosti, ei se suojaa surulta, Laine muistuttaa.
Jos jotain ikävää sattuu, on apua hyvä hakea heti. Esimerkiksi synnytyspelkopolilla tai äitiys- ja lastenneuvolassa osataan antaa tukea hyvin erilaisiin pelkoja aiheuttaneisiin tilanteisiin ja tarvittaessa ohjata eteenpäin.
– Synnytyspelkopoliklinikoilla on erilaisia vertaistukiryhmiä raskaana oleville sekä jo synnyttäneille. Jos kokee, että vauva-aikana jokin asia on huonosti, voi hakeutua vanhempien ja lasten asioihin paneutuneen psykologin vastaanotolle tai esimerkiksi varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapiaan.
Jos vauva on esimerkiksi kovin itkuinen, saattaa hoitajasta tuntua, että on epäonnistunut vanhempana. Pahimmillaan häpeä voi jopa estää avun hakemisen.
Laine painottaa, että tällaisissa tapauksissa avun hakeminen olisi erittäin tärkeää, sillä kyse on tulkintavirheestä: vauvan itkuisuuteen voi olla todella monta syytä eivätkä ne liity huonoon vanhemmuuteen.
– Terveydenhuollon tulisi matalalla kynnyksellä tarjota apua lapsiperheille, koska vanhempi ei välttämättä pysty sitä itse syystä tai toisesta hakemaan. On hyvin vahingollista, jos apua ei saa oikea-aikaisesti.
Myös tukiverkoston rooli on erittäin tärkeä, sillä läheisille juttelu on hyvä ensiaskel avun piiriin. Läheiset voivat auttaa myös tilanteessa, jos terveydenhuollosta tarjottu apu ei olekaan tuottanut toivottua tulosta. Silloin kannattaa pyytää vaikkapa ystävää tai äitiä pohtimaan yhdessä, mistä vielä voisi yrittää saada apua.
Kumppanin painostus voi johtua tiedonpuutteesta
Kumppanille on tärkeää kertoa mahdollisimman yksityiskohtaisesti, miltä pelkoa aiheuttanut tilanne tuntui ja mitä ajatuksia se sai aikaan. Muuten kumppanin haaveet toisesta lapsesta saattavat alkaa tuntua painostavilta.
– Voi olla, ettei kumppani ole ymmärtänyt, kuinka pelottavalta jokin asia on tuntunut. Myös pariterapia on hyvä mahdollisuus pohtia, miten toista voisi tukea pelkojen yli.
Joskus tuntuu, että aika ikään kuin parantaa haavat ja toive toisesta lapsesta kasvaa niin suureksi, että se peittoaa pelot. Tällöin mieli on kuitenkin jo käsitellyt asiaa riittävästi tiedostamattamme.
Jos asioiden käsittely on sen sijaan jäänyt kesken mielen suuntautuessa uuden elämänvaiheen käsittelyyn, on mahdollista, että pelot pulpahtavat uudelleen pintaan, kun raskaustestiin piirtyy jälleen kaksi viivaa.
– Koskaan ei ole liian myöhäistä kohdata omia suruja ja pelkojaan. Itseään on hyvä kuunnella herkällä korvalla ja tarvittaessa hakea apua. Jos huolet liittyvät synnytykseen, voi olla hyödyllistä lukea oma synnytyskertomus läpi: mitä tapahtui ja millä tavalla, Laine vinkkaa.
Jaa oma kokemuksesi