Riikka sai lapsen 12 vuoden toivomisen jälkeen, mutta ensin hän saavutti jotain lastakin suurempaa: ”Se voi tuntua mahdottomalta, mutta onnistuin silti”
Vuosikausien lapsettomuus päättyi lopulta toivotusti, mutta Riikka Lauanne löysi onnen jo ennen lapsensa syntymää. Miten se tapahtui?
Ehkä sanoiltani puuttuu teho, pohtii Riikka Lauanne, 37. Hän tietää, että hänen asemassaan on ristiriitaista puhua aiheesta.
Riikka ja hänen aviomiehensä Janne saivat poikansa Amoksen 12 vuoden yrittämisen jälkeen. Tarina, joka Riikalla on kerrottavanaan, ei kuitenkaan ole vain kertomus vastoinkäymisistä, jotka lopulta palkittiin unelmista suurimmalla.
Matkan varrella Riikka nimittäin onnistui jossain sellaisessa, mistä hän ei ollut osannut edes haaveilla.
Palava toive
Riikka Lauanne alkoi haaveilla lapsesta 22-vuotiaana. Kahta vuotta aiemmin hän oli alkanut seurustella Jannen kanssa.
Ensin pariskunta ei yrittänyt lasta kovin vakavissaan. Lapsitoive oli kuin iloinen ajatusleikki. Mutta kun lasta ei kuulunut parin vuoden sisällä, Riikka alkoi huolestua.
– Kun tajusin, että tämä ei tapahdukaan ihan helposti, halu onnistua kasvoi. Hiljalleen aloin tahtoa lasta palavasti. Mitä tahansa teinkin, ajatus lapsesta pyöri taustalla.
Tavallinen kaava oli, että Riikka tuli raskaaksi, mutta seuraavalla kerralla testi ei enää näyttänyt kahta viivaa. Hän koki muutaman keskenmenonkin. Niistä jokainen tapahtui hyvin aikaisilla viikoilla.
Lue myös: Raskaus, jota ”ei lasketa” – kemiallinen raskaus on monelle suru, jollaista ei ennen ollut olemassa
Riikka ja Janne kävivät tutkimuksissa. He kuitenkin päättivät olla hakeutumatta lapsettomuushoitoihin, koska ongelma ei ollut hedelmöittymisessä, vaan raskauden jatkumisessa.
Riikka oli joka kuukautiskierrossa vakuuttunut, että tällä kerralla tärppää.
– On käsittämätöntä, miten ihminen voi uskoa läpi vuosien mahdottomaan, mutta niin minä tein. En tiedä, voiko sellaista toivoa kokonaan blokata.
Pettymyksen hetket ja huoli silti romauttivat hänet kerta toisensa jälkeen. Aika oli henkistä vuoristorataa. Lapsettomuuden kokemus alkoi nakertaa Riikkaa sisintä myöten.
– Lapsettomuus oli minulle todella paha kriisi. Aloin miettiä jopa, että mikä on arvoni naisena ja ihmisenä, jos en saa lasta.
Uskomus kerrallaan
Kun yrittämistä oli takana kolme vuotta ja Riikka oli täyttänyt 25, hän havahtui omaan tuskaansa.
Riikka ajattelee, että kriisi on aina asia, joka puhdistaa ja avaa näkymiä johonkin muuhun. Jos vakava sairastuminen tai läheisen kuolema saa jonkun pohtimaan elämäänsä ja minuuttaan, Riikalle tällainen havahduttaja oli lapsettomuus.
– Aloin kohdata kaikkea, mitä minulla oli sisälläni, ja siellä oli paljon tuskaa. Lapsettomuus ei suinkaan ollut ainoa asia, joka painoi.
Riikka aloitti meditoimisen ja ryhtyi käsittelemään menneisyytensä kipukohtia. Hän oivalsi, että lapsena koettu vanhempien avioero ja sitä seuranneet tapahtumat olivat jättäneet häneen jäljet.
Samalla hän alkoi pohtia ja purkaa uskomuksiaan yksi kerrallaan. Hän haastoi itseään: miksi ajattelen, että lapsettomana olisin jonkinlainen hylkiö?
Riikan perhe asuu ison osan vuodesta Teneriffalla.
Riikka puhuu itsensä arvostamisen ja henkisen kasvun prosessista. Hän arvioi, että viimeistään 30-vuotiaana hän oli päässyt irti pinttyneistä ajatuksistaan ja oppinut arvostamaan itseään.
Viimeiset vuodet ennen tietoa Amoksen tulosta Riikka oli tyytyväinen elämäänsä. Hän päästi sisäisen taiteilijansa valloilleen ja keskittyi luovaan tekemiseen.
– Se, että pystyin löytämään onnen jo ennen Amoksen syntymää, voi tuntua mahdottomalta, mutta onnistuin silti. Pidän sitä elämäni suurimpana saavutuksena.
35-vuotiaana, yhteensä yli 12 vuoden toivomisen jälkeen, Riikasta tuli äiti. Tietysti se oli suuri käänne. Kun Riikka sai Amoksen syliinsä, hänestä tuntui kuin jokin viimeinen palanen olisi loksahtanut paikoilleen.
Lähes tavallinen äiti
Riikka Lauanne uskoo, että lapsettomuuden kokemus kasvatti häntä paremmaksi vanhemmaksi kuin mitä hän olisi ollut aiemmin. Toisaalta hän ei koe, että hän eroaisi paljoakaan tavallisesta suomalaisesta ensisynnyttäjästä ikänsä tai elämäntilanteensa puolesta.
– Olen ajatellut, että lapsettomuuden jälkeen lasta rakastaa täysillä ja häneen haluaa panostaa sataprosenttisesti, mutta niin varmaan suurin osa vanhemmista tekee muutenkin.
Paitsi lapsi, myös ajattelutavan muuttuminen mullistivat Riikan koko elämän.
Lapsettomuuden tuska ei koskaan ole värittänyt Riikan muistoja ajalta, joka edelsi lasta. Tuntuu kuin paha olo olisi pyyhkiytynyt kokonaan pois.
Se ei johdu vain siitä, että toive lapsesta toteutui, Riikka korostaa.
– Niinä vuosina ymmärsin, että olen ihan yhtä arvokas, olin äiti tai lapseton. Annoin itselleni luvan rakastaa itseäni ja elää mielekästä aikuisuutta ilman lasta. Sen sisäistäminen muutti koko elämäni ja minäkuvani.
Riikka Lauanne
- 37-vuotias taideterapeutti, taiteilija ja positiivisen psykologian maisteri.
- Asuu perheineen Teneriffalla ja Suomessa.
- Perheeseen kuuluvat aviomies Janne ja reilun vuoden ikäinen poika Amos.
- Kirjoittaa itsetuntemusaiheista Atlantin lootus -blogia sekä naiseuteen keskittyvää Flowwolf -blogia.
- Ylläpitää myös blogeihin liittyviä Instagram-tilejä.
Kommentit (1)
Lääkärille kannattaa aina mennä, vaikka itse hedelmöittymisessä ei olisikaan vika. Syy kannattaa aina selvittää ja esim toistuvat aikaiset keskenmenot voi johtua vaikka alhaisesta ferritiinistä. Myös keltarauhashormonilisästä voi olla suuri apu raskauden jatkumiselle.
En tiedä, ovatko artikkelin henkilöt oikeasti otattaneet verikokeet yms. vaikka artikkelissa lukeekin etteivät lääkärille menneet, mutta muille tiedoksi, että ehdottomasti kannattaa sinne lääkärille mennä. Toivottavasti monet asian kanssa painivat eivät saa sellaista kuvaa, että lääkäriltä ei saisi apua kuin hedelmöitysongelmaan 🙂 Onnea kuitenkin heille ihanasta pojasta!💙