"aapee"
lainasin ton siis suljetusta ketjusta, ei ole minun kirjoittamani, muttaa kiinnostaa yhtä lailla.
"vieras"
Vastaisitko myös tähän:
Miten te kiintymysvanhemmuuden periaatteita noudattavat muuten suhtautuisitte, jos joku päivä lapsenne ilmottaisikin, että häntä ei oikeastaan kiinnosta miltä kaverista tuntui, koska sai mitä halusi? Eikö olisi tärkeää laittaa lapselle selkeät rajat mitä tulee ainakin väkivaltaisuuteen? Eikö olisi selkeämpää lapselle, jos hän ymmärtäisi että väkivaltaisuus ei vain tunnu kaverista pahalta vaan on myös yhteiskunnallisesti hyväksymätöntä ja äidille valtava pettymys, kun lapsi käyttäytyy niin?
Miten te kiintymysvanhemmuuden periaatteita noudattavat muuten suhtautuisitte, jos joku päivä lapsenne ilmottaisikin, että häntä ei oikeastaan kiinnosta miltä kaverista tuntui, koska sai mitä halusi? Eikö olisi tärkeää laittaa lapselle selkeät rajat mitä tulee ainakin väkivaltaisuuteen? Eikö olisi selkeämpää lapselle, jos hän ymmärtäisi että väkivaltaisuus ei vain tunnu kaverista pahalta vaan on myös yhteiskunnallisesti hyväksymätöntä ja äidille valtava pettymys, kun lapsi käyttäytyy niin?
"puhpah"
[QUOTE="vieras";26346725]Vastaisitko myös tähän:
Miten te kiintymysvanhemmuuden periaatteita noudattavat muuten suhtautuisitte, jos joku päivä lapsenne ilmottaisikin, että häntä ei oikeastaan kiinnosta miltä kaverista tuntui, koska sai mitä halusi? Eikö olisi tärkeää laittaa lapselle selkeät rajat mitä tulee ainakin väkivaltaisuuteen? Eikö olisi selkeämpää lapselle, jos hän ymmärtäisi että väkivaltaisuus ei vain tunnu kaverista pahalta vaan on myös yhteiskunnallisesti hyväksymätöntä ja äidille valtava pettymys, kun lapsi käyttäytyy niin?[/QUOTE]
Mä en Ninan kasvatusfilosofiaa tunne tai blogia ole lukenut, mutta "kiintymysvanhemmuuden periaatteita noudattavana" vastaan, että se olisi hirveää. Mutta en osaa tuosta olla järin huolissani koska, kiintymysvanhemmuuden hoitofilosofiaan ei millään tapaa vähimmässäkään määrin kuulu empatian puuttuminen, väkivallan salliminen tai rajojen puuttuminen. Se, että pienen lapsen tarpeisiin vastataan varauksetta, ei tarkoita etteikö isommalle lapselle asetettaisi tai hänen kanssa yhdessä etsittäisi rajoja. Se, että vanhempi kannattaa aitoa kuuntelua ja VUOROVAIKUTUSTA kasvatuksessa ei tarkoita että lapsi sanelisi säännöt. Kiintymysvanhemmuuden filosofiaan kuuluu erittäin vahvasti sekä vanhemman lasta kohtaan osoittama empatia että myöhemmin lapsen empatian kehittymisen tukeminen.
Kiintymysvanhemmuuden periaatteet tarkoittavat sitä, että vauva viestii tarpeistaan, ei manipuloidakseen tai ollakseen ilkeä, ja minä vastaan niihin viesteihin täyttääkseni hänen tarpeensa ja luodakseni turvaa. Tarpeisiin vastaaminen saattaa ehkä hitusen "kiintymysvanhemmillakin" muuttua vauvavuoden jälkeen, tai näin olisi tarkoitus, mutta silloinkaan ei ole aihetta kieltää kieltämisen ilosta tai käyttäytyä kuin aikuisella olisi ehdoton valta ja totuus (ts. esimerkiksi lapsen kokemus tilanteesta on ainakin kuulemisen arvoinen). Onko joku tästä oikeasti eri mieltä? Jos kiintymusvanhemmuusfilosofia tai sen kritisointi kiinnostaa, kannattaa tutustua esimerkiksi Searsin opukseen (Kiintymysvanhemmuuden kirja, Onnellisen vauvan hoito-opas) eikä perustaa mielikuviaan nettikirjoitteluihin, joissa saattaa ehkä itse filosofian lisäksi olla rahtunen persoonallista tulkintaa (mukaan lukien tietysti minun jorinani).
Minulla on 10-kuinen vauva jota olen hoivannut kiintymysvanhemmuuden (yöh mikä sana) periaatteiden mukaan. Ei hän saa lyödä, raapia, repiä hiuksista, ottaa lelua väkisin toisen kädestä tai muuta vastaavaa, ei nyt vaikkei vielä ikänsä puolesta kykene kieltoja ymmärtämään tai juurikaan empatiaa tuntemaan, eikä myöhemminkään.
Miten te kiintymysvanhemmuuden periaatteita noudattavat muuten suhtautuisitte, jos joku päivä lapsenne ilmottaisikin, että häntä ei oikeastaan kiinnosta miltä kaverista tuntui, koska sai mitä halusi? Eikö olisi tärkeää laittaa lapselle selkeät rajat mitä tulee ainakin väkivaltaisuuteen? Eikö olisi selkeämpää lapselle, jos hän ymmärtäisi että väkivaltaisuus ei vain tunnu kaverista pahalta vaan on myös yhteiskunnallisesti hyväksymätöntä ja äidille valtava pettymys, kun lapsi käyttäytyy niin?[/QUOTE]
Mä en Ninan kasvatusfilosofiaa tunne tai blogia ole lukenut, mutta "kiintymysvanhemmuuden periaatteita noudattavana" vastaan, että se olisi hirveää. Mutta en osaa tuosta olla järin huolissani koska, kiintymysvanhemmuuden hoitofilosofiaan ei millään tapaa vähimmässäkään määrin kuulu empatian puuttuminen, väkivallan salliminen tai rajojen puuttuminen. Se, että pienen lapsen tarpeisiin vastataan varauksetta, ei tarkoita etteikö isommalle lapselle asetettaisi tai hänen kanssa yhdessä etsittäisi rajoja. Se, että vanhempi kannattaa aitoa kuuntelua ja VUOROVAIKUTUSTA kasvatuksessa ei tarkoita että lapsi sanelisi säännöt. Kiintymysvanhemmuuden filosofiaan kuuluu erittäin vahvasti sekä vanhemman lasta kohtaan osoittama empatia että myöhemmin lapsen empatian kehittymisen tukeminen.
Kiintymysvanhemmuuden periaatteet tarkoittavat sitä, että vauva viestii tarpeistaan, ei manipuloidakseen tai ollakseen ilkeä, ja minä vastaan niihin viesteihin täyttääkseni hänen tarpeensa ja luodakseni turvaa. Tarpeisiin vastaaminen saattaa ehkä hitusen "kiintymysvanhemmillakin" muuttua vauvavuoden jälkeen, tai näin olisi tarkoitus, mutta silloinkaan ei ole aihetta kieltää kieltämisen ilosta tai käyttäytyä kuin aikuisella olisi ehdoton valta ja totuus (ts. esimerkiksi lapsen kokemus tilanteesta on ainakin kuulemisen arvoinen). Onko joku tästä oikeasti eri mieltä? Jos kiintymusvanhemmuusfilosofia tai sen kritisointi kiinnostaa, kannattaa tutustua esimerkiksi Searsin opukseen (Kiintymysvanhemmuuden kirja, Onnellisen vauvan hoito-opas) eikä perustaa mielikuviaan nettikirjoitteluihin, joissa saattaa ehkä itse filosofian lisäksi olla rahtunen persoonallista tulkintaa (mukaan lukien tietysti minun jorinani).
Minulla on 10-kuinen vauva jota olen hoivannut kiintymysvanhemmuuden (yöh mikä sana) periaatteiden mukaan. Ei hän saa lyödä, raapia, repiä hiuksista, ottaa lelua väkisin toisen kädestä tai muuta vastaavaa, ei nyt vaikkei vielä ikänsä puolesta kykene kieltoja ymmärtämään tai juurikaan empatiaa tuntemaan, eikä myöhemminkään.
"vieras"
Kiitos puhpah. Mä olen käsittänyt NinaTT:n jutuista, että lapselle ei saa sanoa "ei" tai muutenkaan kieltää, vaan aina selittää tekojen ns. luonnolliset seuraukset. Esim. "Pekalle tuli pipi, kun löit sitä lelulla. Pekalle tuli paha mieli. Miksi sinä niin teit? Halusit tuon lelun Pekan kädestä, niinkö?" ja mussunmussun siitä, miten äiti kyllä ymmärtää miksi lapsi teki niin. Mun mielestä tämä ei viestitä riittävän selkeästi sitä, että teko on väärin. Ja lapsen tulisi ehdottomasti tietää ainakin sen verran, että äiti on teon myötä pettynyt, koska jos sitä ei viestitetä, en ole lainkaan varma ymmärtääkö lapsi tekonsa vääryyttä. Lapsen mielestä oma mielihalu (tässä tapauksessa lelu) voi olla Pekan mielialaa paljon tärkeämpi asia. Lapsi ei pysty itse tollasia asioita hahmottamaan, vaan hahmottaa monia asioita vielä vanhempiensa (tai muiden) kautta.
Itseasiassa jos itsekin tekisin väärin vaikka miestäni kohtaan ja tämä vaan osottaisi mulle loputonta empatiaa ja antaisi ymmärtää ymmärtävänsä minkä johdosta mun väärät teot johtuisi, niin luultavasti pitäisin itsekin tekojani jossain määrin oikeina.
Itseasiassa jos itsekin tekisin väärin vaikka miestäni kohtaan ja tämä vaan osottaisi mulle loputonta empatiaa ja antaisi ymmärtää ymmärtävänsä minkä johdosta mun väärät teot johtuisi, niin luultavasti pitäisin itsekin tekojani jossain määrin oikeina.
"aapee"
[QUOTE="NinaTT";26347058]Ehdottomasti ehkä.[/QUOTE]
Eli lapsen itsemääräämisoikeuden saa jyrätä, jos käyttää lasta omien periaatteidensa esille tuomiseen? Vai oletko keskustellut lapsesi kanssa asiasta ja lapsi antanut suostumuksensa? (ja toki sun ylifiksu 4v ymmärtää, että jos on lehdissä ym. nimellä ja kuvalla 4-vuotiaana niin se leima voi jäädä aikuiseksi asti). Onhan paljonkin huonoja esimerkkejä, joissa vanhempien sinänsä hyvää hyvyyttään aloitettu juttu on osoittautunut lapselle huonoksi(esim. lapsinäyttelijät Drew Barrymore ym.).
Eli lapsen itsemääräämisoikeuden saa jyrätä, jos käyttää lasta omien periaatteidensa esille tuomiseen? Vai oletko keskustellut lapsesi kanssa asiasta ja lapsi antanut suostumuksensa? (ja toki sun ylifiksu 4v ymmärtää, että jos on lehdissä ym. nimellä ja kuvalla 4-vuotiaana niin se leima voi jäädä aikuiseksi asti). Onhan paljonkin huonoja esimerkkejä, joissa vanhempien sinänsä hyvää hyvyyttään aloitettu juttu on osoittautunut lapselle huonoksi(esim. lapsinäyttelijät Drew Barrymore ym.).
"vieras"
Etkö ninaTT siis todellakaan suostu vastaamaan alkuperäiseen, asialliseen kysymykseen?
Etkö näe mitään ristiriitaa siinä, että korostat yhtäältä lapsesi koskemattomuuden varjelemista ja tämän itsemääräämisoikeutta - et esimerkiksi harjaisi tältä hampaita väkisin jos hän ei sitä halua - mutta toisaalta levittelet hänen koko elämänsä iltapäivälehdissä ja nettipalstoilla, vieläpä hänen nimellään ja kuvallaan varustettuna?
Eikö lapsellasi siis ole oikeutta yksityisyyteen, taikka päätösvaltaa henkilökohtaisten tietojensa julkisen levittämisen suhteen? Kyse on kuitenkin aika perustavanlaatuisista yksilön oikeuksista, joita ainakaan aikuiset eivät yleensä halua omalta kohdaltaan loukattavan.
Etkö näe mitään ristiriitaa siinä, että korostat yhtäältä lapsesi koskemattomuuden varjelemista ja tämän itsemääräämisoikeutta - et esimerkiksi harjaisi tältä hampaita väkisin jos hän ei sitä halua - mutta toisaalta levittelet hänen koko elämänsä iltapäivälehdissä ja nettipalstoilla, vieläpä hänen nimellään ja kuvallaan varustettuna?
Eikö lapsellasi siis ole oikeutta yksityisyyteen, taikka päätösvaltaa henkilökohtaisten tietojensa julkisen levittämisen suhteen? Kyse on kuitenkin aika perustavanlaatuisista yksilön oikeuksista, joita ainakaan aikuiset eivät yleensä halua omalta kohdaltaan loukattavan.
"aapee"
Mä en tajua sitä miksi, mutta jostain syystä ninaTT, haluat julkisuuteen tai julkkikseksi ja olet huomannut, että lapsesi avulla pääset sinne. Mietin vaan, että tuskin olet kysynyt 4-vuotiaalta lapseltasi haluaako hän julkisuuteen (tai näiden lehtijuttujen alkaessahan lapsi oli toki paljon nuorempi) tai jos olet niin ymmärtääkö lapsi oikeasti, mitä tarkoittaa jos vaikka netissä on hänestä kuvia 5-vuotiaana äidin tissi suussa, että ne kuvat on siellä kauemmin kuin 5 minuuttia.
Mä väittäisin, että sillä jos harjaa lapsen hampaat kerran väkisin (enkä siis todellakaan hyväksy väkisin harjaamista) on paljon vähemmän merkitystä lapsen elämään kuin sillä, että lasta on pienestä pitäen käytetty jonkin vanhempien edustaman aatteen mannekiinina julkisuudessa.
Mä väittäisin, että sillä jos harjaa lapsen hampaat kerran väkisin (enkä siis todellakaan hyväksy väkisin harjaamista) on paljon vähemmän merkitystä lapsen elämään kuin sillä, että lasta on pienestä pitäen käytetty jonkin vanhempien edustaman aatteen mannekiinina julkisuudessa.
"aapee"
Muutenkin siinä suljetussa ketjussa jäin ihmettelemään, että jos kerran vauvaa onkin ok pitää "häkissä" ja pahoinpitelyä on 3-4-vuotiaan pitäminen pinnasängyssä, niin onko sun tuuttavapiirissä montakin lasta, joita on pidetty/pidetään 3-4v pinnasängyssä? Mä en ole nimittäin koskaan kuullut yhdestäkään ja veikkaan, että edes mun pienikokoinen 4v (nyt 14kg, 100cm) ei olisi mahtunut pinnasänkyyn vuosi sitten, joten aika oudolta tuntuu, että kukaan siellä edes 3-vuotiasta pitäisi. Eli tää on ihan turha taistelu jos kerran lähes kukaan ei käyttäydy edes niin, miten väität kaikkien muiden käyttäytyvän.
Muutenkaan en usko, että vauva mitenkään sisäsyntyisesti ymmärtää millainen on häkki tai vankila. Tai siis että syntymästään asti tietäisi, että nyt en saa viihtyä tässä sängyssä, koska tässä on laidat eli tämä on siis häkki.
Mutta joo.. sulla on omat vahvat mielipiteesi, joista et missään tapauksessa ole valmis luopumaan. Luultavasti väittäisit kivenkovaan maitoa punaiseksi, vaikka sinulle moni ihminen näyttäisi, että ei se ole punaista, katsohan se on valkoista. Sitten haukkuisit kaikki maitoa valkoiseksi väittävät kivoilla nimityksillä ja nauraisit päälle ja häipyisit ketjusta.
Muutenkaan en usko, että vauva mitenkään sisäsyntyisesti ymmärtää millainen on häkki tai vankila. Tai siis että syntymästään asti tietäisi, että nyt en saa viihtyä tässä sängyssä, koska tässä on laidat eli tämä on siis häkki.
Mutta joo.. sulla on omat vahvat mielipiteesi, joista et missään tapauksessa ole valmis luopumaan. Luultavasti väittäisit kivenkovaan maitoa punaiseksi, vaikka sinulle moni ihminen näyttäisi, että ei se ole punaista, katsohan se on valkoista. Sitten haukkuisit kaikki maitoa valkoiseksi väittävät kivoilla nimityksillä ja nauraisit päälle ja häipyisit ketjusta.
-
NinaTT = Nina Mikkonen ?
Kasvatusfilosofia ja jutut, ja etenkin niiden esittämistyyli, näyttää miesnäkökulmasta erittäin samalta, kuin rouvalla yhtäläisyysmerkkien oikealla puolella.
NinaTT = Nina Mikkonen ?
Kasvatusfilosofia ja jutut, ja etenkin niiden esittämistyyli, näyttää miesnäkökulmasta erittäin samalta, kuin rouvalla yhtäläisyysmerkkien oikealla puolella.
"aapee"
[QUOTE="vieras";26348362]
Eikö lapsellasi siis ole oikeutta yksityisyyteen, taikka päätösvaltaa henkilökohtaisten tietojensa julkisen levittämisen suhteen? Kyse on kuitenkin aika perustavanlaatuisista yksilön oikeuksista, joita ainakaan aikuiset eivät yleensä halua omalta kohdaltaan loukattavan.[/QUOTE]
Mä olen muuten huomannut tän ihan muuallakin. Esim. facebookissa ihmiset jostain syystä eivät halua laittaa omaa kuvaansa profiilikuvaksi, mutta se oman alaikäisen lapsen kuva voidaan kyllä laittaa aivan hyvin.. En tiedä miksi näin, tai ehkä mulla on sit urpoja kavereita.
Eikö lapsellasi siis ole oikeutta yksityisyyteen, taikka päätösvaltaa henkilökohtaisten tietojensa julkisen levittämisen suhteen? Kyse on kuitenkin aika perustavanlaatuisista yksilön oikeuksista, joita ainakaan aikuiset eivät yleensä halua omalta kohdaltaan loukattavan.[/QUOTE]
Mä olen muuten huomannut tän ihan muuallakin. Esim. facebookissa ihmiset jostain syystä eivät halua laittaa omaa kuvaansa profiilikuvaksi, mutta se oman alaikäisen lapsen kuva voidaan kyllä laittaa aivan hyvin.. En tiedä miksi näin, tai ehkä mulla on sit urpoja kavereita.
[QUOTE="puhpah";26346882]Kiintymysvanhemmuuden periaatteet tarkoittavat sitä, että vauva viestii tarpeistaan, ei manipuloidakseen tai ollakseen ilkeä, ja minä vastaan niihin viesteihin täyttääkseni hänen tarpeensa ja luodakseni turvaa. Tarpeisiin vastaaminen saattaa ehkä hitusen "kiintymysvanhemmillakin" muuttua vauvavuoden jälkeen, tai näin olisi tarkoitus, mutta silloinkaan ei ole aihetta kieltää kieltämisen ilosta tai käyttäytyä kuin aikuisella olisi ehdoton valta ja totuus (ts. esimerkiksi lapsen kokemus tilanteesta on ainakin kuulemisen arvoinen). Onko joku tästä oikeasti eri mieltä? [/QUOTE]
Mä oon ihan pihalla näistä kaikenmaailman höpöhöpöfilosofioista mutta voisin veikata että tuolla tavalla suurin osa normaaleista, terveistä ihmisistä lapsiaan hoitaa ihan lukematta mitään kirjoja. Tai en tiiä, näin meillä ja lähiympäristössä, eikä olla kyl opiskeltu tätä mistään, vaan tulee ihan sieltä "syvältä sisimmästä".
Mä oon ihan pihalla näistä kaikenmaailman höpöhöpöfilosofioista mutta voisin veikata että tuolla tavalla suurin osa normaaleista, terveistä ihmisistä lapsiaan hoitaa ihan lukematta mitään kirjoja. Tai en tiiä, näin meillä ja lähiympäristössä, eikä olla kyl opiskeltu tätä mistään, vaan tulee ihan sieltä "syvältä sisimmästä".
Aivan. Se on normaalia vanhemmuutta.
[QUOTE="vieras";26348362]Etkö ninaTT siis todellakaan suostu vastaamaan alkuperäiseen, asialliseen kysymykseen?
Etkö näe mitään ristiriitaa siinä, että korostat yhtäältä lapsesi koskemattomuuden varjelemista ja tämän itsemääräämisoikeutta - et esimerkiksi harjaisi tältä hampaita väkisin jos hän ei sitä halua - mutta toisaalta levittelet hänen koko elämänsä iltapäivälehdissä ja nettipalstoilla, vieläpä hänen nimellään ja kuvallaan varustettuna?
Eikö lapsellasi siis ole oikeutta yksityisyyteen, taikka päätösvaltaa henkilökohtaisten tietojensa julkisen levittämisen suhteen? Kyse on kuitenkin aika perustavanlaatuisista yksilön oikeuksista, joita ainakaan aikuiset eivät yleensä halua omalta kohdaltaan loukattavan.[/QUOTE]
No en kyllä mäkään harjais kenenkään hampaita, ellei ne halua! :O Vaikei mun lapset missää lehdessä oo esiintynykään.
Etkö näe mitään ristiriitaa siinä, että korostat yhtäältä lapsesi koskemattomuuden varjelemista ja tämän itsemääräämisoikeutta - et esimerkiksi harjaisi tältä hampaita väkisin jos hän ei sitä halua - mutta toisaalta levittelet hänen koko elämänsä iltapäivälehdissä ja nettipalstoilla, vieläpä hänen nimellään ja kuvallaan varustettuna?
Eikö lapsellasi siis ole oikeutta yksityisyyteen, taikka päätösvaltaa henkilökohtaisten tietojensa julkisen levittämisen suhteen? Kyse on kuitenkin aika perustavanlaatuisista yksilön oikeuksista, joita ainakaan aikuiset eivät yleensä halua omalta kohdaltaan loukattavan.[/QUOTE]
No en kyllä mäkään harjais kenenkään hampaita, ellei ne halua! :O Vaikei mun lapset missää lehdessä oo esiintynykään.
Minä tiedän lapsen, joka suostui vasta 4-vuotiaana hampaiden harjaamiseen omasta tahdostaan. Arvaa harjattiinko niitä hampaita kuitenkin sitä ennen? (Kyllä. Ja olisin itse tehnyt samoin.)
"aapee"
et koskaan harjaisi? kyllä mun mielestä vanhemman pitää opettaa lapsille että hampaat pestään eikä meillä vauvan ekat hammaspesut ole olleet sellaisia että se pyyntö hammaspesusta olisi lähtenyt vauvasta päin. kyllä minä päätin, että nyt aletaan pestä hampaita ja sitten siiihen vähitellen totuteltiin (ei vauva siitä aluksi tykännyt). kyllä mun mielestä vanhempien pitää ottaa sen verran vastuuta että lapsen hampaat pestään (toki poikkeustapauksessa voi jättää pesemättä, mutta noin pääsääntöisesti ne pitää pestä).
Voisin aika varmaks sanoa, ettei tollasta ongelmaa koskaan ois tullukaan, ellei siitä hampaiden harjauksesta olis tehty noin iso haloo ja vielä pakotettu.Alkuperäinen kirjoittaja Lilii lisänimetön;26348943:
Kyllä munki muksut on joskus sanonu, ettei huvita. Sittepä ovat pesemättä, ei se maailma yhteen iltaan kaadu. Ovat ottaneet purkat tilalle. Seuraavana iltana oon antanu ne hammasharjat jo kylpyyn leluiks ja suuhunhan ne on eksyny. Siinä on sitte ihan ketterästi päässy äitiki mukaan leikkiin ja ollaan metsästetty niitä hammaspeikkoja yhdessä.
Sinähän sen toki tiedät parhaiten. Teidän muutaman kanssa keskustelu on todella... *keksihyväadjektiivi*
[QUOTE="aapee";26348952]et koskaan harjaisi? kyllä mun mielestä vanhemman pitää opettaa lapsille että hampaat pestään eikä meillä vauvan ekat hammaspesut ole olleet sellaisia että se pyyntö hammaspesusta olisi lähtenyt vauvasta päin. kyllä minä päätin, että nyt aletaan pestä hampaita ja sitten siiihen vähitellen totuteltiin (ei vauva siitä aluksi tykännyt). kyllä mun mielestä vanhempien pitää ottaa sen verran vastuuta että lapsen hampaat pestään (toki poikkeustapauksessa voi jättää pesemättä, mutta noin pääsääntöisesti ne pitää pestä).[/QUOTE]
En. Mä en koskaan, ikinä harjais lasteni hampaita väkisin. Musta se on oman kuopan kaivamista. En nostais asiasta mitään haloota, enkä varsinkaan haluais tehdä siitä mitään pakkopullaa. Mun lapset on saanu ihan vauvoina jo leikkiä hammasharjoillaan ja itse maistella niitä ja kokeilla suuhun. Ei mitään ongelmaa.
En. Mä en koskaan, ikinä harjais lasteni hampaita väkisin. Musta se on oman kuopan kaivamista. En nostais asiasta mitään haloota, enkä varsinkaan haluais tehdä siitä mitään pakkopullaa. Mun lapset on saanu ihan vauvoina jo leikkiä hammasharjoillaan ja itse maistella niitä ja kokeilla suuhun. Ei mitään ongelmaa.
Lunatic
En oikein ymmärrä, miksei lasta voi viedä nukkumaan, tai antaa sille ruokaa kun on sopiva aika. Saati että lasta ei sais kieltää.
Sitäkö se "kiintyvyysvanhemmuus" on, että eletään kuin pellossa. Lapsi ei ole aikuinen.
Sitäkö se "kiintyvyysvanhemmuus" on, että eletään kuin pellossa. Lapsi ei ole aikuinen.
Ei se nyt ihan sitäkään ole.
Mutta joo, en mä kyllä mikään kiintymysvanhemmuusasiantuntia ookaan; meillä on ruoka-ajat, uniajat ja mutsiki on kauhee natsi. MUTTA mihinkään en pakota. Se taitaa olla se suurin ihmettelyn aihe mun kohdalla...
"aapee"
no mitä jos se vauva ei olisi ottanut harjaa maisteltavaksi? mitä jos lapsi ei oikeasti olisi kiinnostunut koko hommasta? ihanko oikeasti lapsi olisi saanut olla pesemättä hampaansa vaikka 10-vuotiaaksi? äläkä nyt kommentoi, että se ei ole mahdollista tms., mitä jos näin olisi käynyt? lapsen hampaita vaan ei olisi koskaan pesty?
entä jos lapsi ei koskaan haluaisi noudattaa liikennevaloja tien yli mennessään? olisiko ihan ok pakottaa odottamaan punaisella valolla (jos selitykset eivät vaan auttaisi) vai antaistko lapsen toistuvasti juosta autojen alle punaisia päin?
No, mä en nyt ihan pyssy ohimolla lapsia pakota mutta on asioita joihin pitää tiukasti ne "käskeä", syömään ruoka-aikaan, harjaamaan ne hampaat (tai minä ne vielä harjaan), hoitoon aamuisin, pukemaan... Kyllä ne kaikessa välillä juputtaa vastaan ja "pakolla" on asioita hoidettava.