Kummalla tavalla mieluummin asuisitte? (sis kuvat)

  • Viestiketjun aloittaja "muuttaja"
  • Ensimmäinen viesti
"muuttaja"
Mieti asunnon ostoa, mutta en ole saanut päätettyä paikkaa. Pakko sen on kuitenkin olla paikassa, jossa pääsen töihin kaupunkiin.

Asuisitteko te lapsiperheet siis mielummin:

a) kehyskunnassa maalaismaisemassa idyllisessä vanhassa perinnetalossa? Pitäisi matkustaa joka päivä töihin kummankin vanhemman 50km x 2. Olisitte siis pois kotoa se 10h. Lähimpään kylään olisi 10km, koulu 6km. Ei ole tietoa, miten lapsi saisi kavereita tai pääsisi heille.


b) uudessa ok-talossa 10km kaupungista. Työmatka olisi vain 10km, mutta se tapahtuisi julkisilla, joten menisi varmaa sama aika. Lapsella olsii kavereita naapurissa, koska ok-taloalue.


Antakaa hyvät perustelut valinnalle.
 
Kaupungissa nyt
B, ehdottomasti b

Asuttiin korvessa, se oli ensimmäisen kesän hienoa.
Siellä luonnon rauhassa, kasvimaata tein. lapsella pihalla tekemistä.
Ei häiriötä ja melua.

Mutta sitten aikaa myöten alkoi tulla ahdistus, kun ajoi töistä kotiin.
Jäi kaupunki ja elämä taakse.
Meni lopulta siihen, että laitettiin talo myyntiin ja muutettiin ihan kaupungin keskustan lähelle, nyt elämä on onnellista.

Mutta jos on erakkoluonne ja tykkää olla hiljaisuudessa ja rauhassa ja kattella syksysateessa ja loskassa harmaita peltoja ja kattoa kun räntää sataa ja on pimeää.
Niin sitten a
 
ap...
B, ehdottomasti b

Asuttiin korvessa, se oli ensimmäisen kesän hienoa.
Siellä luonnon rauhassa, kasvimaata tein. lapsella pihalla tekemistä.
Ei häiriötä ja melua.

Mutta sitten aikaa myöten alkoi tulla ahdistus, kun ajoi töistä kotiin.
Jäi kaupunki ja elämä taakse.
Meni lopulta siihen, että laitettiin talo myyntiin ja muutettiin ihan kaupungin keskustan lähelle, nyt elämä on onnellista.

Mutta jos on erakkoluonne ja tykkää olla hiljaisuudessa ja rauhassa ja kattella syksysateessa ja loskassa harmaita peltoja ja kattoa kun räntää sataa ja on pimeää.
Niin sitten a
Mua kiehtoisi ajatus, että lapsi saisi olla kyläkoulussa ja tuntisi naapurit, olisi pysyvyyttä ja pieni paikkakunta.

Olen siis katsellut asuntoja kehyskunnista. Ongelma juuri on,että molemman vanhemman on pakko käydä työpaikalla joka päivä. Toiselle ehkä etätyö onnistuu joskus 1-2 päivää viikossa. Useimmat paikkakunnat, joka olen katsonut sitten järkevällä etäisyydellä kaupungista, eivät sinnen edes tarjoa koulua järkevällä etäisyydellä, eikä siellä sitten ole edes suojatietä, että pääsisi pyöräilemään kavereille.

Monet kun sanoo, ettei elämä muutu, vaikka työmatka pitenee ja ovat niin tyytyväisiä asuessaan "kauempana".

Emme siis kummatkaan ole erakkoluonteita, mutta emme kuitenkaan kaipaa myöskää isoon kaupunkiin. Toki kaupungissa asuessa parasta on juuri se, että pääsee kaikkialle nopeasti, on tapahtumia, puistoja, merta yms.
 
viera.s
Ilmeisesti pk-seutu kyseessä, koska kaikkialla muualla on mahdollista saada kohtuullisen matkan päästä keskustasta sekä läheltä koulua ok-talo, jossa on sentään kunnollinen oma piha. Se on meidän ratkaisumme, emme asu pk-seudulla mutta suuren kaupungin kyljessä kuitenkin. Keskustaan matkaa 6 km, tontti 1300 neliötä, takana metsä ja koulu 500 m päässä.

Pk-seudulla on varmasti vaikeampaa, kun tontit on vielä siellä 10 km päässä keskustastakin yleensä postimerkin kokoisia. Ja jos tuo toinen on todellinen vaihtoehto, niin on kyllä varmasti kallis eli täytyy olla melko suurituloinen, jotta sen pystyy ostamaan. Jos taloudelliset seikat ei rajoita, se olisi kuitenkin lasten kanssa ensisijainen vaihtoehto noista kahdesta, vaikkakin piha näyttää olemattomalta, mikä vie minusta ideaa koko okt-asumisesta.
 
mamma maalla
No A tietenkin. Sellainen on kiva paikka kodille jossa saa halutessaan vaikka tallustaa yöpaita yllään pihassaan kahvikupponen kädessä eikä tarvitse miettiä miksi naapurin verhot heiluvat ; )
Eli suosittelen maallemuuttoa. Näin me teimme 18 vuotta sitten eikä yhtään tee mieli ihmisten ilmoille. Ei vaikka miehen työmatka onkin 65 kilometriä suuntaansa.
 
"vieraana"
En saanut kuvia auki mutta B ehdottomasti. Asun ja asuisin kerrostalossakin lähiössä Helsingissä mieluummin kuin jossain korvessa. Perustelu: en viihdy maalla kaukana kaikesta.
 
iu
Ettekö te nuoret osaa edes laittaa hyperlinkkejä?! Kun minäkin lähes 6-kymppinen osaan.
No et sitten laittanut noita vaikka osaat?

Katotaan saanko mä noi linkit aukeamaan suoraan tosta. En lupaa mitään, mutta yritän:

http://mediaserver.asunnot.oikotie.fi/535*400/234884/large/117441931.jpg

http://mediaserver.asunnot.oikotie.fi/535*400/226406/large/113202525.jpg
 
ap...
Ja jos tuo toinen on todellinen vaihtoehto, niin on kyllä varmasti kallis eli täytyy olla melko suurituloinen, jotta sen pystyy ostamaan. Jos taloudelliset seikat ei rajoita, se olisi kuitenkin lasten kanssa ensisijainen vaihtoehto noista kahdesta, vaikkakin piha näyttää olemattomalta, mikä vie minusta ideaa koko okt-asumisesta.
no se tontti siellä 10km kaupungin keskustasta olisi 800m2. Budjetti olisi noin 450 000e.

Sitten siinä maaseutuversiossa menisi vanha talon (1920-luvu hirsitalo) ostohintaan rahaa 300 000e, mutta sitte tietekin iskisi päälle jatkuvat korjaukset ja lisäksi perheeseen pitäisi ostaa toinen auto. Olen laskenut autoliiton laskurilla, että ostaisin halvan, pienen auton käytettynä ( (Ford Focus 1.4 bensa) ja sillä ajelisi vaikka 9v töihin, niin ainoastaan nämä työmatkat (keskimääräisellä vuosikulutuksella 35 000km) jo veisi 9vuoden aikana laskurin mukaan 85 000e!
Tähän vielä miehen auto kulut, jotka ovat paljon suuremmat, koska hänellä on uudempi ja suurempi auto. 9v asumisen jälkeen olisimme jo tuossa 500 000e:ssa pelkällä asunnon ostohinnalla + autoilukustannuksilla.


Ehkä loppupeleissä olisi halvempaa asua kaupungin laidalla uudessa ok-talossa. Siinä varmaan on myös ehkä parempi jälleemyyntiarvo, kun ei nuo talot haja-asutusalueella tunnu käyvän kaupaski, ainakaan nyt. Me emme kyllä halua myydä kotiamme, vaan haluaisimme kodin loppuiäksi.
 
ap...
No A tietenkin. Sellainen on kiva paikka kodille jossa saa halutessaan vaikka tallustaa yöpaita yllään pihassaan kahvikupponen kädessä eikä tarvitse miettiä miksi naapurin verhot heiluvat ; )
Eli suosittelen maallemuuttoa. Näin me teimme 18 vuotta sitten eikä yhtään tee mieli ihmisten ilmoille. Ei vaikka miehen työmatka onkin 65 kilometriä suuntaansa.
Mä en ole erakkoluonne, vaa tykkään että on naapureita ja lapsella pitäisi olla lähistöllä leikkikavereita. Mun mielestä olisi aivan kamalaa, jos naapureita tai muuta asutusta ei näkyisi. Mä siis etsisin sellaise kohtee, joka on kauniissa maisemissa, perinnetalo, mutta on myös asutusta lähellä.
 
vierass
Uudet asuinaluaat ovat monesti persoonattomia. Talo jossain vanhemmalla asuinalueella voisi olla elävämmän tuntuinen. Eli ehkei kumpikaan noista vaihtoehdoista. Pitää katsoa vielä kuvat, jos vaiikka sattuisikin miellyttämään.
 
Kumpikin vaihtoehto on melkolailla huono. Molemmissa on kyllä hyvät puolensa, mutta huonojakin puolia niin paljon, etten todellakaa lähtisi muustosta kumpaankaan suuntaan tekemään.

Mutta jos nyt todella valita pitäisi, niin A. Mutta muuttaisin elämääni kyllä lähinnä töiden osalta siten, ettei elämä olisi noin ankeaa, kuin mitä se tuosta luettuna on.
 
"xxx"
Me etsittiin ok talo kaupungin laidalta niin, että mies, joka on keskustassa duunissa valitsi alueet joilta pääsee duuniin yhdellä bussilla - eli tarvitse vaihtaa. Näin reilun kymmenenkin kilometrin työmatka on puolentunnin luokkaa. Oma duunipaikkani on kaupungin ulkopuolella ja siksi minä kuljen työmatkat perheen ainoalla autolla. Täällä naapurusto on täynnä lapsiperheitä, joten alueen palvelurakennekin on kohdillaan.

Koitan siis sanoa, että katsokaa alue sen mukaan mihin haluatte kulkea. Silloin se voi olla vähän kauempanakin, eikä kulkuyhteydet silti ole liian huonot.
 
"hmm"
No en miettis hetkeäkään, b. Syistä että:
1. Sosiaalinen elämä olis oletettavammin vilkkaampaa, kun ei olis niin hemmetin kaukana kaikesta
2. Lapset voisivat löytää kavereita naapurustosta ja olla heidän kanssaan ilman autokyytien yms. tarvetta
3. En todellakaan haluaisi ajaa 100km autolla päivässä työmatkoja.
4. Tuon 10km menisin kesäkauden pyörällä, tulisi kuntoiltuakin.

Tosin meidän tapauksessa vielä luultavammin etsittäisiin kerrostalokämppä sieltä kaupungista... :D
 
ap...
Kumpikin vaihtoehto on melkolailla huono. Molemmissa on kyllä hyvät puolensa, mutta huonojakin puolia niin paljon, etten todellakaa lähtisi muustosta kumpaankaan suuntaan tekemään.

Mutta jos nyt todella valita pitäisi, niin A. Mutta muuttaisin elämääni kyllä lähinnä töiden osalta siten, ettei elämä olisi noin ankeaa, kuin mitä se tuosta luettuna on.
Hyviä nämä palsta-analyysit. Eli mun pitäisi siis tehdä elämänmuutos työni takia, koska elämäni on ankeaa? Mulla on mukava työ ja pidän siitä. Ei mulla mihikään muuhu alalle ole koulutusta. Joudun käymään töissä. Mitä siis ehdotat?
 
ap...
Saako tuon talon muka tuolla hintaa? Ainakin pk-seudulla tuollaisen uuden ja melko hulppean kivitalon luulisi maksavan ihan vähintään 600 000 €. Eikä täälläkään taitaisi noin "halvalla" irrota.
Kyllä sen saa, kun itse rakentaa. Ei kiva materiaalina ole yhtään kalliimpi kuin puu. Se o harhakäsitys. Sen sijaan kivitalon jälleenmyyntihinta on korkeampi.

Talot oli nyt esimerkkijä, millaista tekisi mieli näissä kahdessa vaihtoehdossa, joissa kyllä pitää valita joku piakoin.

Mä itse tykkään vanhoista perinnetaloista, mutta toki niissä pelottaa ekana, jos onkit kosteusvaurioita. Aina siis riski ja jos ei tykkäänkään sit asua "maalla", on sitä vaikea myydä.
 

Yhteistyössä