Prog:
Viitearvot:
Naiset follikulaarivaihe 0.3-2.5 nmol/L, luteaalivaihe 7-80 nmol/l. RIA:lla 31.10.2008 asti: Naiset follikulaarivaihe 1 - 7 nmol/l, luteaalivaihe 14 - 62 nmol/l.
Progesteroni on pääasiassa keltarauhasen ja raskauden aikana istukan tuottama steroidihormoni, jota käytetään keltarauhasen toiminnan arvioimiseen. Pitoisuus on korkeimmillaan keski-luteaalivaiheessa. Jos hedelmöitystä ei tapahdu, progesteronipitoisuus palaa lähtötasolleen jo ennen kuukautisten alkua.
Luteaalivaiheessa mitattu kohonnut progesteronipitoisuus (yli 8 nmol/l 5-8 päivää ennen kuukautisten alkua) osoittaa ovulaation tapahtuneen. Keltarauhastoiminta katsotaan normaaliksi, jos yksi arvo 5-8 päivää ennen kuukautisten alkua ylittää 25 nmol/l tai kolmen arvon yhteissumma ylittää 45 nmol/l, kun näytteet on otettu 5-10 päivää ennen kuukautisten alkua.
Seerumin progesteroni kohoaa raskauden aikana ja se voi nousta tasolle 1000 nmol/l loppuraskaudessa. Postmenopausaalisilla naisilla progesteronipitoisuus on matala.
fsh: on follikkelia stimuloiva hormoni, viitearvo alle 10. Nousee esim. vaihdevuosissa ja kertoo munasarjojen kyvystä tuottaa follikkeleja
lh:Viitearvot:
Naiset:
Follikulaarivaihe: 2 - 10 IU/l
Ovulaatiohuippu: 15 - 70 IU/l
Luteaalivaihe: 1 - 13 IU/l
Menopaussi: 15 - 65 IU/l
Miehet: 1 - 9 IU/l
Prepubertaaliset tytöt: alle 0.2 IU/l
Prepubertaaliset pojat: alle 0.3 IU/l
Luteinisoiva hormoni (LH) on aivolisäkkeen etulohkon tuottama hormoni, jonka pitoisuus lapsilla on erittäin matala ja nousee puberteetin yhteydessä. Naisilla LH:n fysiologisena tehtävänä on stimuloida ovulaatiota ja sen jälkeen stimuloida keltarauhasen kehitystä ja ylläpitää sen hormonituotantoa. Kuukautiskierron alku- ja loppupuolella LH-pitoisuudet ovat matalat, mutta ovulaatiovaiheessa pitoisuudet nousevat 3 - 10 kertaisiksi. Miehillä LH stimuloi kivesten Leydigin solujen androgeenituotantoa. LH- arvot ovat matalia molemmilla sukupuolilla hypofyysin vajaatoiminnassa.
U -LH-tutkimuksen indikaatio on ovulaatiohuipun hakeminen. S -LH-määritystä käytetään LRH-kokeen yhteydessä aivolisäkkeen toiminnan tutkimiseksi. Lisäksi yksittäisiä (tai useita) määrityksiä tehdään amenorrean ja infertiliteetin sekä miehillä hypogonadismin selvittelyssä. Lapsilla S -LH- määritystä käytetään ennenaikaisen ja viivästyneen puberteetin selvittelyssä.
Seerumin ja virtsan LH heijastaa erittäin luotettavasti puberteettikehitystä. Ennen puberteettia LH-taso on tytöillä alle 0.2 IU/l. Tätä korkeampi taso on varma merkki puberteetin alkamisesta. Pojilla puberteettiraja on 0.3 IU/l. Tytöillä LH-taso alkaa kohota n. 9 vuoden iässä ja pojilla pari vuotta myöhemmin ja taso nousee seuraavan vuoden aikana n. kymmenkertaisesti. Aamuvirtsan LH alkaa nousta n. yksi vuosi aikaisemmin kuin seerumin LH, koska se heijastaa yöllistä LH-huippua, joka ennakoi puberteettikehitystä.
Prolaktiini (PRL) on aivolisäkkeen etulohkon tuottama peptidihormoni. Se vaikuttaa rintarauhasten kehittymiseen ja maidon eritykseen, mutta myös sukurauhasten toimintaan. Korkeat tasot aiheuttavat infertiliteettiä ja amenorreaa naisilla ja impotenssia miehillä. Hyperprolaktinemia johtuu yleensä hyvänlaatuisesta mikroprolaktinoomasta, mutta joskus makroadenoomasta, joka voi aiheuttaa päänsärkyä ja näkökentän kaventumista painaessaan näköhermoja. Tulosten tulkinnassa on huomioitava, että prolaktiinin eritys on sykäyksittäistä ja että arvot ovat korkeimmillaan aamuyöstä.
Raskauden aikana PRL nousee synnytykseen asti tasaisesti ja taso on kolmannen trimesterin aikana 700 - 5700 mU/l. Lisäksi PRL-taso nousee fyysisen ja psyykkisen stressin, hypoglykemian ja rintojen manipuloinnin yhteydessä. Estrogeenit ja erityisesti trisykliset antidepressantit nostavat ja dopamiini alentaa prolaktiinipitoisuutta.
Noin 25 % kohonneista S -PRL-arvoista johtuu nk. makroprolaktiinista, joka ei ole biologisesti aktiivinen, mutta tulee mitatuksi immunomäärityksissä. Biologisesti aktiivisen prolaktiinin osuus voidaan määrittää S -PRLmakr- tutkimuksella, joka sisältää osatutkimukset S -PRL (kokonaisprolaktiini, joka sisältää biologisesti aktiivin prolaktiinin ja makroprolaktiinin), S - PRLrec (saanto, tutk. no 8863) ja S -PRLbio (biologisesti aktiivinen prolaktiini, tutk.no 8864). Prolaktiini määritetään sekä PEG:llä saostetusta että käsittelemättömästä näytteestä ja tuloksista lasketaan saanto, joka suoraan kuvastaa biologisesti aktiivisen prolaktiinin määrää.
viitearvot: naiset
50-500 mU/l
en usko, että follikkelin koolla on niinkään merkitystä ovulaation kannalta, kyllähän ivf:ssäkin hedelmöitetään pienempiä folleja..
Jos joku päivittää listaa, minulle voi laittaa punktio vk 22..
Viitearvot:
Naiset follikulaarivaihe 0.3-2.5 nmol/L, luteaalivaihe 7-80 nmol/l. RIA:lla 31.10.2008 asti: Naiset follikulaarivaihe 1 - 7 nmol/l, luteaalivaihe 14 - 62 nmol/l.
Progesteroni on pääasiassa keltarauhasen ja raskauden aikana istukan tuottama steroidihormoni, jota käytetään keltarauhasen toiminnan arvioimiseen. Pitoisuus on korkeimmillaan keski-luteaalivaiheessa. Jos hedelmöitystä ei tapahdu, progesteronipitoisuus palaa lähtötasolleen jo ennen kuukautisten alkua.
Luteaalivaiheessa mitattu kohonnut progesteronipitoisuus (yli 8 nmol/l 5-8 päivää ennen kuukautisten alkua) osoittaa ovulaation tapahtuneen. Keltarauhastoiminta katsotaan normaaliksi, jos yksi arvo 5-8 päivää ennen kuukautisten alkua ylittää 25 nmol/l tai kolmen arvon yhteissumma ylittää 45 nmol/l, kun näytteet on otettu 5-10 päivää ennen kuukautisten alkua.
Seerumin progesteroni kohoaa raskauden aikana ja se voi nousta tasolle 1000 nmol/l loppuraskaudessa. Postmenopausaalisilla naisilla progesteronipitoisuus on matala.
fsh: on follikkelia stimuloiva hormoni, viitearvo alle 10. Nousee esim. vaihdevuosissa ja kertoo munasarjojen kyvystä tuottaa follikkeleja
lh:Viitearvot:
Naiset:
Follikulaarivaihe: 2 - 10 IU/l
Ovulaatiohuippu: 15 - 70 IU/l
Luteaalivaihe: 1 - 13 IU/l
Menopaussi: 15 - 65 IU/l
Miehet: 1 - 9 IU/l
Prepubertaaliset tytöt: alle 0.2 IU/l
Prepubertaaliset pojat: alle 0.3 IU/l
Luteinisoiva hormoni (LH) on aivolisäkkeen etulohkon tuottama hormoni, jonka pitoisuus lapsilla on erittäin matala ja nousee puberteetin yhteydessä. Naisilla LH:n fysiologisena tehtävänä on stimuloida ovulaatiota ja sen jälkeen stimuloida keltarauhasen kehitystä ja ylläpitää sen hormonituotantoa. Kuukautiskierron alku- ja loppupuolella LH-pitoisuudet ovat matalat, mutta ovulaatiovaiheessa pitoisuudet nousevat 3 - 10 kertaisiksi. Miehillä LH stimuloi kivesten Leydigin solujen androgeenituotantoa. LH- arvot ovat matalia molemmilla sukupuolilla hypofyysin vajaatoiminnassa.
U -LH-tutkimuksen indikaatio on ovulaatiohuipun hakeminen. S -LH-määritystä käytetään LRH-kokeen yhteydessä aivolisäkkeen toiminnan tutkimiseksi. Lisäksi yksittäisiä (tai useita) määrityksiä tehdään amenorrean ja infertiliteetin sekä miehillä hypogonadismin selvittelyssä. Lapsilla S -LH- määritystä käytetään ennenaikaisen ja viivästyneen puberteetin selvittelyssä.
Seerumin ja virtsan LH heijastaa erittäin luotettavasti puberteettikehitystä. Ennen puberteettia LH-taso on tytöillä alle 0.2 IU/l. Tätä korkeampi taso on varma merkki puberteetin alkamisesta. Pojilla puberteettiraja on 0.3 IU/l. Tytöillä LH-taso alkaa kohota n. 9 vuoden iässä ja pojilla pari vuotta myöhemmin ja taso nousee seuraavan vuoden aikana n. kymmenkertaisesti. Aamuvirtsan LH alkaa nousta n. yksi vuosi aikaisemmin kuin seerumin LH, koska se heijastaa yöllistä LH-huippua, joka ennakoi puberteettikehitystä.
Prolaktiini (PRL) on aivolisäkkeen etulohkon tuottama peptidihormoni. Se vaikuttaa rintarauhasten kehittymiseen ja maidon eritykseen, mutta myös sukurauhasten toimintaan. Korkeat tasot aiheuttavat infertiliteettiä ja amenorreaa naisilla ja impotenssia miehillä. Hyperprolaktinemia johtuu yleensä hyvänlaatuisesta mikroprolaktinoomasta, mutta joskus makroadenoomasta, joka voi aiheuttaa päänsärkyä ja näkökentän kaventumista painaessaan näköhermoja. Tulosten tulkinnassa on huomioitava, että prolaktiinin eritys on sykäyksittäistä ja että arvot ovat korkeimmillaan aamuyöstä.
Raskauden aikana PRL nousee synnytykseen asti tasaisesti ja taso on kolmannen trimesterin aikana 700 - 5700 mU/l. Lisäksi PRL-taso nousee fyysisen ja psyykkisen stressin, hypoglykemian ja rintojen manipuloinnin yhteydessä. Estrogeenit ja erityisesti trisykliset antidepressantit nostavat ja dopamiini alentaa prolaktiinipitoisuutta.
Noin 25 % kohonneista S -PRL-arvoista johtuu nk. makroprolaktiinista, joka ei ole biologisesti aktiivinen, mutta tulee mitatuksi immunomäärityksissä. Biologisesti aktiivisen prolaktiinin osuus voidaan määrittää S -PRLmakr- tutkimuksella, joka sisältää osatutkimukset S -PRL (kokonaisprolaktiini, joka sisältää biologisesti aktiivin prolaktiinin ja makroprolaktiinin), S - PRLrec (saanto, tutk. no 8863) ja S -PRLbio (biologisesti aktiivinen prolaktiini, tutk.no 8864). Prolaktiini määritetään sekä PEG:llä saostetusta että käsittelemättömästä näytteestä ja tuloksista lasketaan saanto, joka suoraan kuvastaa biologisesti aktiivisen prolaktiinin määrää.
viitearvot: naiset
50-500 mU/l
en usko, että follikkelin koolla on niinkään merkitystä ovulaation kannalta, kyllähän ivf:ssäkin hedelmöitetään pienempiä folleja..
Jos joku päivittää listaa, minulle voi laittaa punktio vk 22..
