35+ Lapsettomat

Osanotto Hilleville negan takia :hug: Mulla veritestin tulos oli myös 0,1 eli selkeä nega. Nyt odottelen huhtikuun 26 päivän aikoihin tätiä saapuvaksi. Ovis yleensä ollut kp18 eli toukokuulle seuraava PAS. Voi miten toivonkaan plussaa, kuten me kaikki täällä. Alkaa vain epätoivo vallata mielen... tuntuu, etten koskaan saa sitä pientä nyyttiä syliini.
Täytyypä kokeilla PASsin jälkeen tuota punaviiniä, riittääköhän jos lasillisen juo päivittäin?
Syöttekö te vitamiineja tai jotain? Itse söin E-vitamiinia ja foolihappoa.. ja välillä korvasin tuon vitamiinipommin multivita plussalla. Multivita plussassa on enemmän tuota foolihappoa, mutta vähemmän E-vitamiinia. Täällä yksi gynen lääkäri neuvoi syömään foolihappoa ja E-vitamiinia. Lisäksi käski mittauttaa hb:n, mulla se oli naisen viitearvojen alarajassa, mutta hoitajan mukaan ihan ok. Mietin, että olisiko kuitenkin hyvä syödä pieni rautakuuri ennen toukokuun PASsia?!?

Kris: Mulla eka IVF-hoidossa oli Menopur, saatiin 10 käyttökelpoista hedelmöittynyttä munasolua, ei hyperiä, ei oireita. Nyt käytössä oli Puregon, oireena kova turvotus, hyperi ja vain 7 käyttökelpoista alkiota loppupelissä. Jos vielä lähdemme kolmanteen IVF-hoitoon, aion pyytää että lääkkeenä olisi Menopur, koska hoitovaste oli paljon parempi.

Voi taivas... mieli maassa ja tunne, ettei nää hoidotkaan auta :'(

 

Huomenia kaikille!

Hopottitarelle myös syvimmät pahoittelut negasta Älä vielä luovuta!

Menopurista piti kommentoimani sen verran, että minuakin hoidettiin alkuun Puregonilla ja munasolujen laatu oli ala-arvoinen. Melkein kaikki olivat enemmän tai vähemmän fragmentoituneita. Tästä syystä vaihdettiin Menopuriin ja munasolujen laatu parani huomattavasti ja määräkin nousi muutamalla (ainakin tilapäisesti). Nyt olenkin sitten "nautiskellut" Menopuria nämä kolme viimeistä kertaa.

Kikka Kolmosista piti myös mainitsemani punaviinin (siis vain yksi lasillinen per ilta ja vasta siirron jälkeen) lisäksi MULTITABS SPECIAL 2+, joka on tarkoitettu erityisesti raskaana oleville, sitä suunnitteleville ja imettäville naisille. Rohto ei muistaakseni löydy suoraan apteekin hyllystä vaan sitä pitää osata kysyä. Minä otin maksimiannoksen tuota vitamiinisekoitusta siinä "oikeaan" plussaan johtaneessa hoitokierroksessa. Nyt vähän harmittaa, että unohdin kokonaan ko. sekoituksen olemassa olon (vaikka purkki tuossa keittiön pöydällä on muutaman vuoden nököttänyt). Olisi ollut hyvä ottaa kuuri sitä ennen näitä uusimpia hoitoja. Dam!

Kris; meiltäkin kysyttiin edellisen hoidon alussa, että suostummeko menemään maksusitoumuksella yksityiselle ja vastasimme suostuvamme. Meitä kuitenkin hoidetaan tuolla "pääkallopaikalla". Ihan hyvä näin, koska pelkäsimme joutuvamme juuri mainitsemaasi paikkaan ja siellä on eräs lääkäri, josta meillä on ikäviä kokemuksia.

Tässä muuten lainaus uusimmasta MediUutisista (lyhennetty versio):

Puhdastila lisää raskauksia

Tamperelainen Ovumia tekee ainoana suomalaisklinikkana hedelmöityshoitoja puhdastilalaboratoriossa.

Klinikka on vuoden kestäneen toimintansa aikana kartoittanut puhdastilassa hedelmöitettyjen alkioiden laatua. Tulokset ovat lupaavia: puhdastila vaikuttaa suotuisasti hedelmöittymiseen ja alkioiden kehittymiseen.

Professori Outi Hovatta kertoo, että puhdastilassa hedelmöitetyillä soluilla onnistuneiden raskauksien osuus kaikista koeputkihedelmöityksistä on kasvanut merkittävästi.

Stakesin tuoreimpien, vuoden 2005 tietojen mukaan Suomessa tehdyistä koeputkihedelmöityksistä seurasi onnistunut raskaus 32 prosentissa tapauksista. Luku kertoo nimenomaan elektiivisten, yhden alkion siirron jälkeen alkaneiden raskauksien onnistumisen. Ovumian vastaava onnistumisprosentti kliinisissä raskauksissa vuonna 2007 oli 38 prosenttia.

Puhdastilalaboratoriossa ilman laatu, lämpötila ja kosteus on kontrolloitu. Henkilökunta työskentelee täsmällisten ohjeiden mukaan. Alkioiden laatua ja raskaustuloksia seurataan jatkuvasti, ja alkioissa havaittavat laadun heikkenemiset pystytään korjaamaan nopeasti.

Plussatuulia kaikille edelleenkin toivottaen vaikka muutama vastatuulen puuskakin on tässä jo tullut vastaan! Hus pois vastatuulet

 

Pahoittelut ja lohtuhalit :hug: Hopottitarelle! Mutta älähän lannistu, pää pystyyn ja eteenpäin!

Enpä vielä oikein osaa sanoa kokemuksista menopurin ja puregonin välillä muutakun, että tässä vaiheessa on huomattavasti helpompi olla menopurkuurin aikana. Nytkin pystyn tässä makaamaan mahallani lattialla ja kirjoitella tätä viestiä. Puregonkuurin aikana ei olis ollut puhettakaan! Mutta jääpi nähtäväksi ens viikolle, kuinka monta käyttökelpoista rakkulaa tuolta saadaan..

Nyt iski paniikki ja stressi, kun miehellä on paineet ton oman osuutensa toimittamisen kanssa!! Viimeks oli vähän sama tilanne, mä olin punktiossa ja hänen piti toimittaman oma osuuttensa, niin eipä onnistunutkaan. Nooh, me lähdetään kotiin ja sitten vihdoin hän saa minun avustamana simpat purkkiin ja ajelee takasin klinikalle.. Onkos teillä neuvoja tähän?? heh heh, toisenlaisessa tilanteessa tämä olisi hauskaa, vaan nyt ei ollenkaan .

Snow white, kertoisitko vähän enemmän tästä epämukavasta hlöstä ja tapaukesta tuolla?? Jäi kaivelemaan..

 

Kiitos tuesta Kris ja Snow white. Hyvää tässä alakuloissa olossa on se, että suunta on vain ylöspäin
Meillä mies toimitti oman osuuden kotona. Hoitopaikkaan on hiukan yli 1h matka, joten talvipakkasessa kuljetimme simpat näytepurkissa (saatiin klinikalta), lämpimän villapipon sisässä ja pari lämmintä (ei kuumaa, suunilleen 37 asteista) vesipulloa samaan kuljetus pussiin. Loppumatkan pidin purkkia paidan alla ihoa vasten. Näin saatiin simpat kuljetettua klinikalle Simpat ei matkasta olleet pahoillaan, vaan vipinää riitti moisen matkan jälkeenkin.

 

Sunnuntaita kaikille!

Kävin juuri pitkällä kävelylenkillä nauttimassa keväänmerkeistä. Ihanaa kun linnut laulavat, silmut ovat puhkeamaisillaan ja ilma on lämmin.

Eilisestä ampullirumbasta selvisin kunnialla, vähän kyllä hermostutti. Etenkin kun vaihdoin 25-neulan ruiskuun ja mietin, että miten hemmetissä saan tuon iskettyä mahaani. No kyllähän se irvistellen sinne meni. Muistin Snow Whiten rohkaisevat sanat, kerran se vain kirpaisee.

Huomenna olisi sitten edessä punktio, plääh! En kyllä odota sitä mitenkään innolla, vaikka viimeksi toimenpide sangen sujuvasti menikin. Eniten ongelmia oli saada kanyyli suoneen. Kädenselästä suonet vain katosivat. Sama juttu kävi muuten viime viikolla labrassakin. Ensin hoitaja yritti vasemmalta, mutta joutui sitten kesken kaiken siirtymään oikeaan kyynertaipeeseen. Kyllä on muuten vähitellen päässyt eroon erittäin vahvasta neulakammosta näiden hoitojen ansiosta! Jatkuvaa piikitystä..

Iso iso voimahali hopottitar! :hug: Fiiliksesi ovat niin tuttuakin tutummat. Vaikka kuinka yrittää tsempata, niin aina välillä käydään pohjalla. No kuten itsekin totesit, sieltä on vain yksi suunta. Itseäkin pelottaa, josko taaskin on edessä pudotus pilvistä maan pinnalle. Pläts! Mutta nyt ei ole syytä vaipua synkkiin mietteisiin. Se otetaan mikä annetaan. Ja kun tälle asialle ei itse voi oikein mitään, niin jäitä vain hattuun ja eteenpäin. Helpommin sanottu kuin tehty...

Meillä ei onneksi ole ollut ongelmia miehen osuuden kanssa. Hän on suorittanut toimenpiteen klinikan wc:ssä ja simpat on saatu tuoreeltaan eteenpäin labraan. Voin kyllä uskoa, että aika monelle miehelle tuossa tilanteessa voi tulla suorituspaineita ja näin mutkia matkaan. Harmillista, jos kaiken muun hermoilun lisäksi saa vielä jännittää, onnistuuko näytteenanto ja pahimmillaan tyssääkö koko hoito siihen.

 

Sunnuntaita!

Kris; Lääkärini siis itse totesi, että kokeneempi voisi jo perjantain ultran perusteella päättää ensi viikon aikataulun. Minä kyllä oikein mielelläni menen vielä ultraan ja varmistamaan tilanteen. Vaikka taashan se huominen ultra jännittää, vaikka lääkäri totesi etteihän minulla ole enää mitään syytä jännittää... eipä toki.

Minulla on ollut nyt viikonlopun jotenkin mielimaassa näitten hoitojen suhteen ja sellainen olo ettei tästä varmaan mitään tule. Varmaankin tämä on ihan normaalia mielialojen vaihtelua. Ja rupeaahan tässä jo väkisinkin miettimään ensi viikon koitoksia ja taas kerran sitä mikä kaikki voi vielä mennä pieleen. Minulla ei vieläkään ole mitään kovin kummoisia tuntemuksia mahan seudulla, mutta lenkillä huomasin, että liian reipas vauhti ei tuntunut hyvältä.

Luinkohan jostain täältä palstalta vai muualta, mutta muistelen jonkun kertoneen, että pregnylin voi pistää 27G- neulalla. Yleensä kait kaikki saa 25G-neulan ruiskun mukana niinkuin minäkin olen saanut polilta, mutta ajattelin kyllä itse apteekista kysyä ohuempaa neulaa pregnyliä hakiessani. Kynällä pistämisen jälkeen varsinkin muut neulat näyttää niin paksuilta...

Tsemppiä kaikille ensi viikon koitoksiin :wave:

 

Kumpi on pahempi, liian tuore, alle 3-4pv simppanäyte vai yli 7pv vanha?? Meillä näitä ongelmia.. :ashamed:

 

Iltaa leidit!

Rupesi ihan hymyilyttämään, kun lueskelin juttujanne. Tuntuu hassulta, että jokaisen teidän jutuista voi poimia jonkun asian, joka koskettaa myös itseä. Tuo Krisin juttu miehen "ongelmasta" on myös meille tuttu. Tuo minun mieheni on myös sanonut homman olevan hänelle aika vaikeaa, mutta hyvä kuitenkin, että on saanut purkkiin edes jotain puristettua Me emme ole uskaltaneet hoidella siemeniä purkkiin kotosalla, kun matkaan klinikalle saattaa mennä yli tunti ja meillä tuo siemenneste ei ole ihan priimaluokkaa muutenkaan. Ymmärrän hyvin, ettei miehen osuuskaan kovin mukavaa ole, mutta ei se sitä meille naisillekaan sitä ole. Kaikkensa sitä saa näissä hommissa antaa

Mulla on myös tuo sama homma suonten kanssa kuin Tikrulla. Se on varsin ikävä ominaisuus. Tiestittekö muuten, että se on kuulemma ihan luonnollinen refleksi, joka on toisilla herkimpi kuin toisilla? Mulle yksi labran täti sanoi siitä, kun suonta neulalla uutterasti metsästi. Parhaimmillaan mulla on saatu tökkiä kanyylineulaa (joka ei ole ihan pieni) kolmeen eri kohtaan ennen kuin yhteys suoneen saatiin. Nykyään osaan jo mainita tästä ominaisuudestani ja kehoitan pistävää henkilöä osumaan suoneen heti ensiyrittämällä. Jos eka yritys menee huti, jatko on erittäin vaikeaa, koska suonet tosiaan katoavat neulan ulottumattomiin.

Huomasin edellisissä kirjoituksissa lievää pessismismin tuntua (ainakin Tikru ja Banaani). Jännä juttu, mutta täälläkin tuntuu ihan samalta. Jotenkin nuo epäonnistumiset luovat tätä matalaa mielialaa vaikka kuinka haluaisi olla positiivisella mielellä. Eiköhän tässäkin ole takana joku luontainen itsesuojeluvaisto, joka ohjaa mieltä hieman alemmaksi ettei sitten mahdollisesti tipahda liian korkealta :/

Krisille siitä lääkäristä, jonka luokse emme olisi halunneet mennä. Hän hoiti meitä kerran VL:ssa ja meidän molempien mielestä hänen suhtautumisensa meihin oli hyvin kylmäkiskoista (vailla minkäänlaista empatiaa ja lämpöä, jota ihmiset monesti tässä herkässä tilanteessa tarvitsevat). Meille jäi siis vain ikävä fiilis ko. lääkäristä, ei siis mitään sen vakavampaa. Jopa mieheni (jolle tämä lapsettomuusasia on myös ollut aika kova pala) sanoi, ettei aio enää tulla ko. lääkärin juttusille.

Piikki kutsuu, joten toivotan Tikrulle menestyksekästä puntiota ja Banskulle monia hyviä näkymiä ultraan!

 

Kiitos kaikille lohdutuksesta, se oikeasti auttaa kun saman asian kanssa painivat lohduttavat. :heart: :heart:
Ulkopuolisilta helposti tulee tahattomasti kommentteja, jotka vain masentavat lisää... Tätä surua on vaikea ymmärtää, jos ei ole sitä itse kokenut.

Hopotittarelle iso ja lämmin lohtuhali! Toivottavasti teillä PASsista löytyis ne pienen nyytin ainekset :heart: :heart:

Niin, meillä ei saatu mitään pakkaseen. Koko rumba täytyy aloittaa alusta, jos jaksetaan ja viitsitään tyhjentää toinenkin tilimme. Kaipa siinä näin käy, koska aika kovasti lasta toivomme.

Minun mieheni kurkkasi kerran klinikalla käydessämme miesten "näytteenantohuoneeseen" ja sanoi saman tien, että eipä onnistu tuolla. Tarjolla oli jotain vuosikertajalluja ja taiteellinen maalaus alastomasta naisesta. Kaikki purkitukset on hoidettu kotona ja viety sitten paidan alla labraan. Tunnin kuljetusaika ei ole haitannut, kunhan varmistaa, ettei siimahännät palellu matkalla. Luulisin, että alle 3-4 vrk pidättäytymisaika on pahempi kuin yli 7 vrk, koska uudet siittiöt eivät ehdi valmistua alle 3 vrk aikana. Voihan olla että kaikki valmiit eivät edellisellä kerralla ole päässeet karkuun. Toisaalta pitkä "säilytysaika" tuhoaa näitä valmiita, varmasti silloin on hyvä välttää saunomista ja muutenkin pitää "simppasäiliöt" viileinä että mahdollisimman moni pysyisi hengissä. Meillä saunomisen vähentäminen (4-5 krt viikossa > pari kertaa viikossa pikaisesti) paransi spermaa aika lailla.

Monella teistä on nyt jännät viikot käsillä, oikein paljon onnea toimenpiteisiin ja mahdollisimman monia onnistumisia! Plussa piristäisi tämän pinon väkeä kovasti

Hyvää viikkoa kaikille!
Hillevi :wave:

 

No niin nyt se on sitten ohi. Onneksi olin vuorossa ensimmäisenä, joten sain huitaista rauhoittavan kiduksiin ja jo puolen tunnin päästä oltiin menossa toimenpidehuoneeseen. Ja taas kerran oli suoni kadoksissa, auts sitä ronkkimista! Tämä alkaa nyt olla minun kohdallani näköjään sääntö. No onneksi se suoni sieltä vihdoin löytyi ja mukavat mömmöt alkoivat pikaisesti vaikuttaa.

Järkytys oli melkoinen kun minun ja Snow Whiten "lemppa" lääkäri pyyhälsi paikalle. Onneksi kaikki sujui kuitenkin hienosti ja nopeasti. Ja ennen kuin huomasinkaan koko toimenpide oli ohi ja minua kärrättiin jo tarkkailuhuoneeseen. Eniten toimenpiteessä sattui taas tuo kanyylinronkkiminen, itse punktiota en tuntenut lähes lainkaan, vain pientä pistämistä.

Oikealla oli yksi rakkula ja vasemmalla kahdeksan. Näistä yhdeksästä rakkulasta oli saaliina 4 munasolua eli yksi enemmän kuin viimeksi. Siirto olisi sitten keskiviikkona, mikäli alkavat nyt ahkerasti jakautua.

Vielä on sen verran pökkeröinen olo, että taidan kömpiän nyt sänkyyn lepäilemään. Tsemppiä kaikille hoitoihin ja positiivista ja luottavaista mieltä meille kaikille, joita nyt enemmän tai vähemmän mollisoinnut vaivaavat. Kyllä tämä taas tästä!

 

Kiva Hillevi, että jaksat vielä kirjoitella vaikka mielesi on varmaan vieläkin hyvin musta. Teidän kohtalonne tosiaan koskettaa, kun tietää kuinka paljon asian eteen teitte töitä

Onnea Tikrulle hyvästä munissaaliista! Toivottavasti kaikki neljä hedelmöittyisivät ja lähtisivät jakautumaan. Peukkuja bd bd bd!!! Jään jännityksellä odottelemaan keskiviikon uutisia!

Minäkin raahauduin tänään aamulla klinikalle antamaan verinäytteen ja olin siellä reippaana tyttönä jo klo 7.05. Pääsin labraan heti tokana ja laitoin sen jälkeen puhelimen äänen kovalle, jotta varmasti kuulen soiton iltapäivällä. Vaan eipä kukaan soittanut!!! Mitähän nyt tapahtunut? Onkohan munasarjoissani aivan kuollutta ja estradioliarvo nolla? Ne eivät siis viitsineet soitella turhaan vaan ajattelivat, että pistelköön nyt tropit loppuun ja tulkoon sitten perjantaina kuulemaan uutiset. No, ei kai tässä auta kun jatkaa samalla annoksella, kun muutakan ohjetta ei tullut. Taidanpa kilauttaa sinne itse huomenna ja kysyä "kuulumisia".

 

Punktio varmistui keskiviikolle ja kummallakin puolella on jotain yli 10 rakkulaa, tosin eivät ole tasakokoisia... Kääk, nyt voinkin rueta panikoimaan hyperistä! Ihmeempiä tuntemuksia ei minulla kuitenkaan vieläkään onneksi ole. Käskivät ottaa rauhallisesti ja sitten varsinkin punktion jälkeen. Meillähän onkin punktio yksityisellä klinikalla, kun julkisella puolella niin ruuhkaa. Tänään pitäisi tuikata pregnyl 22.20 ja mietinkin tuossa juuri, että kauankohan minun pitäisi varata aikaa, jotta saan ainekset sekoitettua yms... No, eiköhän se riitä et kymmenen maissa rupeaa hommiin.

Hienosti Tikru70 selvitty punktiosta =)

Viikonalkuja kaikille :wave:

 

Bansku; Hulppea munarakkulasaalis tulossa! Koeta nyt juoda, juoda ja juoda sekä välillä vähän levätä Eikö nuo ole ne kotihoito-ohjeet hyperin uhatessa?!? Tuo miettimäsi aikataulu on ihan hyvä, jos et ole kovin tottunut sekoittelemaan aineksia. Itse siihen sekoitteluun ja pistämiseen mene kuin minuutti tai muutama, jos alkuvalmistelut on tehty.

Sain soiton klo 19.30 klinikan päivystyksestä liittyen aamulliseen estradiolimittaukseeni. Labran koneet olivat menneet epäkuntoon ja he olivat joutuneet lähettämään näytteet yksityiseen labraan analysoitaviksi. Siitä siis tuo puhelun viipyminen johtuikin. Samalla annoksella jatketaan.

Tähän väliin taas vähän galluppia; muistatteko, millaisia arvoja olette tässä "puolimatkan" estradiolimittauksessa saaneet? Mulle kerrottiin arvoni olevan 0.59, joten huimasta munarakkulasaaliista on turha kai edes uneksia. Muistaakseni mulla oli viime hoitokierroksessakin tuo arvo jotain samaa luokkaa ja tuloksena kaksi kypsää ja kaksi raakaa munarakkulaa. Musta ei siis enää saa kunnolla munivaa kanaa isoillakaan annoksilla

Banskulle tsemppiä viimeisen piikin tuikkaamiseen ja voimia hyperin vastustamiseen

 

Hyvää iltaa..
Huomen aamulla meikäläisellä punktio. Ja kyllähän noi tropit teki tehtävänsä ja alkaa jo tuntua.. Liikkuminen eteenpäin on enempi vyörymistä. Tärähtely ja askeleet sattuu vatsaan. Huomen aamulla klo 10 on punktio.. vähän jännittää

 

Krisille myös hurjat tsempitykset huomiseen punktioon!!! Toivottavasti tuo pullea olosi johtuu tällä kertaa priimalaatuisista munasoluista

Hyvää yötä kaikille!

 

En ole jaksanut käydä edes lukemassa juttuja ja nyt ajattelin hiukan purkaa sydäntäni. Viikkoja pitäisi olla 6+5 ja eilen oli ultra. Tiesin ettei kaikki ole kunnossa, koska testien viivat alkoivat vahvistumaan liian hitaasti. Vasta pp 20 tuli selkeä plussa. Sen jälkeen seurattiin hcg:tä ja se onkin noussut koko ajan.

Eilen siis oli varhaisultra. Kohdussa näkyi jotakin epämääräistä, josta lääkäri ei osannut sanoa mitä se on. Lääkäri oli sitä mieltä että hcg alkaa nyt laskemaan (ennen kuin saatiin tulokset), mutta eipäs vaan alkanutkaan vaan se on edelleen noussut. Ja nyt sitten odottelen kutsua keskussairaalaan lisätutkimuksiin, että saataisiin varmistus mitä on tapahtunut. Kipuja ei ole ollut, mutta sitä ruskeaa vuotoa on kuitenkin ollut jo kolme viikkoa ja siihtenkään lääkäri ei löytänyt syytä. Lääkäri jopa laskeskeli valmiiksi Pas:n alustavan aikataulun, vaikka kunnon vuotoa ei ole ollut.

Enpä olisi uskonut, että vuosien lapsettomuuden ja hoitojen jälkeen saan aikaiseksi vain "keskenmenon" tai millä nimellä tuota nyt sitten kutsuisi...

 

Hei Suru, pitkästä aikaa! Selailin eilen tätä pinoamme ja ajattelin, mitkäköhän sinulle mahtaa kuulua.. Jätti iso lohtu hali :hug: Olet joutunut kokemaan raskaita aikoja. Olen todella pahoillani puolestasi!

Itselläni viime yö oli melkoisen kivulias. Edellisen punktion jälkeen ei ollut mitään kummempia tuntemuksia, mutta nyt oli alavatsa todella kipeä ja vuotoakin melko runsaasti. No uusi päivä ja paljon parempi olo. Huomenna olisi sitten siirto, jos jakautuminen on päässyt hyvin alulle.

Jännä juttu, mielialat on tässä hoidossa niin tyystin erilaiset kun viime kerralla ensimmäisessä hoitorumbassa. Kai sitä haluaa tietoisesti tai tiedostamattaan suojella itseään siltä kauhealta pettymykseltä. Nyt en ole kertonut hoidoista kellekään, oma mielikään ei ole kovinkaan toiveikas vaan enemmänkin sellainen no katsotaan mitä tuleman pitää..

 

Tikru70, kiitos! Joskus tulee kyllä mietittyä, että onko tässä mitään järkeä. Toisaalta tämä ainokainen plussa antaa kyllä toivoa tulevaan, koska minä olen jo epäillyt että en koskaan voi edes tulla raskaaksi!

Nyt vaan Tikru maltat levätä ja juoda. Toivottavasti alkionne voivat hyvin ja jakautuvat mallikelpoisesti! Tsemppiä huomiseen siirtoon!!!

Meillä ainakin nuo mielialat ovat juuri sitä, että katsotaan nyt kuinka käy. Me ei oikeastaan olla edes otettu enää aikoihin huomioon sitä mahdollisuutta, että hoidoista voisi tuloksena olla vauva. Luultavasti se on jotakin itsesuojeluvaistoa tai jotain...

 

Lohtuhali myös Suru-72:lle :hug: Toivottavasti ks:ssa saadaan selville raskauden laatu ja jos raskaus on ns. epänormaali, se saataisiin päättymään ilman ikäviä komplikaatioita:-( Minulla oli alkuvuodesta vähän samanlainen tilanne kuin sinulla ja minulta ultrassa näkynyt epämääräinen möykky imettiin pois. Tapaukseni sai diagnoosikseen biokemiallinen raskaus, koska selvää alkiota/sikiötä ei koskaan löytynyt.

Sain taas tuta äsken tuossa pihalla tämän "vallitsevan epäoikeudenmukaisuuden" kun naapuri käveli vastaan tiukka takki päällään. En malttanut olla kysäisemättä, että onkos teille tulossa perheenlisäystä. Kyllä heille on; neljäs lapsi elokuussa. Minua kirpaisi sielussa heidän iloinen uutinen, kun muistin, että meidänkin joulukuussa "tehty" pikkuinen olisi syntynyt samoihin aikoihin, jos olisi vaan tarrannut kunnolla kiinni:-(

Koeta Tikru levätä, että olet huomenna iskussa! Toivottavasti et saanut punktiossa isoa sisäistä mustelmaa. Mulla näkyi vielä sen edellisen punktion jälkeen kuukauden verran iso verenpurkauma toisessa munatorvessa.

Mullakin on jotenkin aivan lyöty olo jo valmiiksi ja enkä odota ensi viikkoa niin innolla kuin aikaisemmilla kerroilla. Ehkä tämä on myöskin jo jonkinlaista turnausväsymystä; ei jaksa enää taistella. Minäkin odotan tosiaan vaan, mitä tuleman pitää ja sen vuoksi en ole kertonut tästä kierroksesta kuin vanhemmilleni - en edes appivanhemmille. Nyt en vaan oikein jaksa tilittää kenellekään hoidon edistymistä - paitsi teille, koettakaa kestää

 

Snow White, lääkäri antoi minullekin ensin diagnoosiksi kemiallinen, mutta koska hcg oli noussut tuonne yli 11000, on se kuulemma jotakin muuta. Hyvä asia on nyt enää se, että kipuja ei ole. Loppuviikosta olen (toivottavasti) viisaampi tämän asian kanssa.

Mekään emme ole enää jaksaneet kertoa hoidoista kavereille, ainoastaan yksi yhteinen ystävämme tietää. On jotenkin helpompi olla, kun ei koko ajan tarvitse selittää missä mennään ja mitä kuuluu. Kerromme vasta sitten, kun on jotakin kerrottavaa.

 

Onpa ikäviä uutisia Suru72:lla. Toivottavasti asia selviää viikon lopussa ja piinapäivät loppuvat siihen. Minulla oli tuulimunaraskaus 2005, silloin kohtu näytti ultraäänessä aivan tyhjältä pussukalta, ei ollut litteä kuten muulloin tyhjänä ollessa. Mutta minulla ei siellä ollut edes kalvoja. Voimia sinulle!

Millaisenkohan munissaaliin Kris sai, toivottavasti punktio on mennyt kivuttomasti!
Tikrulle onnea huomiseen siirtoon!

Kaikille tsemppiä ja toivotaan plussia pinoon!
Hillevi

 

Terveisiä punktiosta, olo ei ollenkaan hehkeä, ja päivä onkin kulunut tossa sohvalla nukkuessa.. hyvä, että pääsee vessaan kävelemään. Punktio EI TODELLAKAAN mennyt kivuttomasti. Ja lisätroppia sain jo heti kättelyssä kun toimenpide oli ohi ja lisää, ennen kun nousin sängystä päikkäreiltä heräämöstä. Ja samaa rataa kotosalla . Aijoin huomenna töihin, en kehtaa jäädä enempää kotiin, koska olin jo viime vkon saikulla keuhkiksen takia.

Rakkuloita oli 16, joista saatiin 10 munasolua. Mutta tämä homma meinas tyssätä siihen ongelmaan, mistä aiemmin kerroinkin, eli ei meinattu saada näytettä mieheltä ollenkaan!! Vaikka hän saikin eilen reseptin jotain seisokkilääkettä, vaan eipä auttanut. Mä olin jo toivoni menettänyt, mutta sitten sai jotain purkkiin ja mä olin aivan varma ettei se riittäisi, mutta kuulemma riitti. Onneksi! Koko hoito olis ollut aivan turhaa.
Ylihuomenna on sitten siirto, sikäli mikäli siitä saadaan jotain hedelmöitettyä. Toivoin kahta alkiota siirrettäväksi ja niin tehdään jos niitä vaan sitten on :ashamed: Ei vaines, täytyy uskoa, että sieltä jotain saatiin! Käännähdän taas tuohon sohvalle..

 

Lohdutushalit Hilleville ja Surulle ja kaikille muillekin tarvitseville!

Itse olen erittäin hyvillä mielin. Maanantaina olin punktiossa ja saaliina kuusi munasolua. Minulla ainoastaan vasen munasarja "heräsi" ja kasvatti munasoluja. Kuusi siis saatiin ja näistä 5 oli kypsiä. Neljä hedelmöittyi ja nämä neljä olivat vielä tänäänkin elossa. Yksi oli kuitenkin niin huono, että se ei olisi jatkanut kasvuaan ja meni roskiin. Mikä parasta: sain kyytiini kaksi pikkuruista alkiota ja yksi laitettiin vielä pakkaseen. Eli "kaksosraskaana" ollaan toistaiseksi Tarraa tarraa tarraa... edes toinen!

Punktio ei ollut minulle kummoinenkaan kokemuksena, niin hyvät oli lääkkeet. Eilen ei ollut kipujakaan, tänään olen vähän kipeämpi. Mutta eipä haittaa! Pikkuruiset ovat päässeet kyytiin!

Aurinkoa kaikille!

 

Heippa, täälläkin yksi kyytiläinen matkassa!

Yhdeksästä rakkulasta saatiin siis saaliiksi neljä munasolua, jotka kaikki olivat kypsiä. Kolme hedelmöittyi. Näistä kuitenkin yksi oli niin huonolaatuinen että päätyi roskikseen, mutta kahdella päästiin eteenpäin. Yksi pääsi kyytiin tänään ja toinen laitettiin pakkaseen. Olisin kyllä toivonut, että olisivat laittaneet molemmat kyytiläisiksi, mutta ei nyt ainakaan tällä kertaa.

Epätoivon alhoista on taas päästy vaihteeksi pirteämpiin tunnelmiin. Päätin, että tällä kertaa en vahtaa kaikenmaailman oireita ja tuntemuksia, vaan yritän ottaa mahdollisimman rennosti ja positiivisin mielin. En myöskään testaile kotona etukäteen vaan odotan kiltisti 21.4. asti, jolloin on virallinen labratesti. Tämä on kyllä helpommin sanottu kun tehty, mutta ajatuksena ihan hyvä. Katsotaan, miten toteutuksen kanssa käy.

Tsemppiä kaikille tasapuolisesti ja oikein navakoita plussatuulia. On meitä semmoinen poppoo jo tässä koolla, että johan se todennäköisyyslaskennan perusteellakin on kohta plussan aika tässäkin pinossa! Vai mitä??

 

Kolmas kerta toden sanoo, tekstit häviää aina kun ne lähettää..

vitsi Auringonkukka ja Tikru70, täällähän on peräkanaa piinailijoita!! Rutkasti plussatuulia teille :wave: Minä tulen täällä perässä, mulla on huomenna siirto. Siirretään kaksi alkiota, mikäli niitä siis vain on saatu aikaan. Ei ole ainakaan kuulunyt kyllä mitään vielä..

Onko teillä olo yhtään helpottanut? Mulla olo on aika surkeanlainen, niin turpea, ettei meinaa housuihin mahtua. Buranan 600 voimin olin tänään töissä (3kpl) .