40+ *odottajat*..+ YES, WE CAN!!! ;)

saakos tänne vielä liittyä..

ikää kerty tammikuussa taas vuosilisää eli mittarissa nyt 42v,, muutama mukelo on ja nyt sitä meijän 8 odotellaan..toivon mukaan jos kaikki kopkop menee hyvin niin meijän perheeseen syntyy se meijän napakymppi.. :heart:
laskettu aika on 1.9

nirzu ja napakymppi 23+4
 
Hyvää Äitienpäivää kaikki ihanat äidit!

Ei meille sitä pientä sitten tullut! Olen käynyt täällä lukemassa teidän tarinoita, mutta itse en ole jaksanut kirjoittaa. Nyt pitää opetella ajattelemaan, ettei vauvoja minulle tule enää. Kovasti olen syönyt suruuni, paino noussut monta kiloa! Yök, kiva sonnustautua vähiin vaatteisiin kesällä! Olisi ollut niin ihanaa paisua ihan muusta syystä, niinkuin tiedätte!

Ehkäisyä en ole hankkinut. Joten ehkä itää vielä pieni ajatus, tulkoon, jos on tullakseen. Mutta toisaalta ei tällä köyhällä seksielämällä mitään saa aikaiseksi. Itseltä hävisivät kaikki halut!!!

Mies on muuttunut parempaan suuntaan. Uhkasin tehdä siitä kantelun jonnekin esim. sosiaaliviranomaisille, jos ei tyyli muutu kotona. On se kyllä, että noiden ukkojen kanssa pitää käyttää uhkailua, kiristystä ja lahjontaa, että ne saa pysymään aisoissa :LOL:

Terveiset ja oikein hyviä vointeja kaikille!!!!Vauvatoive ja Murmur extraterkut :heart:
 
nirzu tervetuloa! meitä on täällä muutama, joilla la syyskuussa.

kaari hö, ikävää, että noin kävi. mutta aina on toivoa. täällä on esimerkkejä ihmeistä. itselläkin meni kaksi vuotta, eikä se seksielämä aina ollut niin hehkeää...loppujen lopuksihan ei tarvita kuin yksi kerta ja solujen kohtaaminen. kiva, kun kävit moikkaamassa.
 
äitienpäivästä

sain nuorimmaiselta lahjaksi itseistutetun anopinkielen itsetehdyssä saviruukussa ja kortin. seuraava, 13 vee, väsäsi korttia, kun muut tekivät aamiaista. :) 15-vuotiasta pyörrytti, joten kehotin menemään pitkäkseen ja vanhin, 17, johti aamiaisenvalmistusjoukkoja. kahvin keitin itse, kun heräsin kaksi tuntia aiemmin kuin lapset.

voi että mä tykkään tosta pesueestani!
vatsa-asukaskin onnitteli: tunsin mojovia potkuja heti herätessäni.
 
Huomenna sokerirasitus aamu 7.30 eli ilta puolikasin jälkeen ei sitten syödä mitään ja seuraavan kerran ruokaa saa huomenna n. 11.00 . Saas nähdä millainen olo tulee kun nykjyään ahdan itseni täyteen iltaisin ennen nukkumaan menoa ja muutaman tunnin päästä nälkä kurnii häiritsevästi . Huomenna voi kyllä pahimmassa tapauksessa oksu lentää terv.keskuksessa mut onhan siinä vessa vieressä . Ja tosiaan sitten tyhjään mahaan nopeesti se kupliva pullollinen sokerilientä . Huomenna saan myös veriseulan tulokset mut ne sinänsä eivät mitään kerro kun np-ultra vasta perjantaina.
 
meillä mies ja muksut toivat skumpan (alkoholittoman) ja lahjat,kortit ja valkovuokot sänkyyn tietysti puuron kera..(mun aamut ei lähe käyntiin ilman puuroa)..kahvit ja leivät jouduin itse sitten hakemaan keittiöstä.. koska noi kaks vanhinta tyttöö 12 ja 9v lähtivät miehen kanssa purjehtimaan optareiden rankingkilpaan ja tulevat taas vasta joskus illalla..
nyt on pyykit viikattu ja saatu kaappeihin päiväruuat syöty ja olisko nyt elokuvan aika ;)..sitten tallille kun vanhin poika tulee kotio vahtimaan näitä riiviöitä :LOL: ..

nirzu
 
jääräpää
mä ainakin kun olin muutamaviikko sitten sokerirasituksessa niin ahdoin itteni täyteen juuri ennekö se aika illalla tuli vastaan...vetäsin ison kulhollisen nuudeleita..niin hyvin pärjäs aamulla ja saihan sitä sitten sensokeriliemen terveyskeskuksessa..täti siellä sano että jos ton oksentaa pois niin koe menee uusiks..joten ei muuta ku nieleskelemään :hug: ...
ota hyvä kirja mukaan niin aika kuluu kuin siivillä =).minä makoilin siellä sängyllä koko sen 2.5 tuntia ja luin kirjaa...oli ihan jes
 
Uskaltaiskohan ilmoittautua tänne näin aikaisilla viikoilla. Ikää on 41 v. ja lapsia on ennestään kolme. Jotenkin vertaistuli olis poikaa, kun ei uskalla vielä kenellekään puhua.

Kaari64:lle voimia!

Ihanaa äitienpäivää kaikille!

LA olisi 10.1. ja viikkoja 4+6
 
Meille tulee ero, ihan 101 prosentin varmuudella, tilanne on nyt sellainen.
Olen ihan romuna, enkä jaksa selitellä enempää nyt syitä asialle, mutta tilanne on paha.
Olen ihan paskana, kuka haluaisi avioeroa ajatella puolessa välissä raskautta, rakennultra on ensi viikolla ja pitäisi olla elämän onnellisinta aikaa.
On vain muutama asia nyt selvinnyt, ja seinät ovat nousseet pystyyn, en näe enää mitään muuta mahdollisuutta.
Vauvan syntymän jälkeen se riitely vasta alkaa, mieshän on ulkomaalainen enkä todellakaan enää suostu mihinkään mitä hän haluaa, lapsen uskonnoksi islam ja lapselle hänen sukunimi,
rahaa tulee palamaan lakimiehiin että saadaan kaikki sotkut selvitettyä. Paha on että lapsi syntyy avioliittoon, mutta taistelen viimeiseen hengenvetoon että saan yksinhuoltajuuden.
Olen ihan oikeasti kaikkeni yrittänyt tämän avioliiiton ja miehen eteen, antanut periksi, antanut anteeksi, maksanut kaiken, tehnyt kaiken : mutta nyt se on loppu.
Mun perheeseen kuuluu vain minä ja lapset, mies voi mennä vaikka helv.......
 
Hyvää Äitienpäivää myös täältä etelä-pohjanmaalta!

Vauvatoive tsempit täältä, käyhän purkamassa mieltäsi kun siltä tuntuu..täällä ollaan :hug:

Kaari miehiin todellakin tehoaa sama kuin lapsiin :) oli mukava kuulla sinusta, olen myös miettinyt että mitäköhän elämääsi kuuluu. :hug: myös sinulle


Täällä ollaan vietetty Äitienpäivää työn merkeissä. Tosin on ollut ihana päivä, sillä vanhainkodilla tämä päivä on aivan erityinen...voi että ne mummut on ihania kun odottavat niin lapsiaan, jokaiselle laitettiin kukka rintapieleen ja kaunista vaatetta päälle. Heidän kanssaan on kyllä ihana olla, ja varsinkin nyt kun ovat huomanneet että odotan niin kuulen paljon kokemuksen rintaäänellä lausuttuja viisauksia :) ja jopa paapat neuvoo! Ja yksi paappa kysäisi yhtäkkiä yks päivä, että "koskas sinä saat". Hauskoja =)

Tänään on sadellut potkuja koko päivän, aivan niin kuin olisi tiennyt että on erityinen päivä. Ja tykkää selvästi laulamisesta, tänään laulelin töissä niin kovasti monotteli =)

Ai niin, tervetuloa vaan joukkoon nirzu ja Riikkaliisa, mukavaa saada lisää odottajia :) ja nimenomaan meitä kypsiä sellaisia ;)

T. Unna ja Toivo 16+2
 



kaari64 mie jo ajattelin, että missä luuraat kun ei mitään kuulunut..

Niin suru oli, jotta pieni ei kyydissä pysynytkään:ashamed: ..vaan toivoahan pienestä aina on:heart:

Hyvä, että miehesi kera menee jo paremmin =) ..muista vain pitää tiukasti puolesi!!!:wave:

Toivottelen siulle mukavia vointeja, ihanaa Äitienpäivää ja leppoisia kevät kelejä!!:flower:
 
Tsemppiä sinulle vauvatoive10!!Ja tervetuloa kaikki uudet odottajat!!Mulla on huomenna se rakenneultra ja mua JÄNNITTÄÄ IHAN HIRVEÄSTI!!Tänään pikkuinen kyllä potkaisi muutaman kerran,ihan kuin tietäisi että on erityinen päivä!! =)ONNEA kaikille äideille :flower: =) :hug:
Kerron sitten huomenna miten ultrassa kävi!!Saa nähdä saanko yhtään nukuttua,kun jännitän huomista niin paljon ja nyt mulla on myös ihan hirvittävä päänsärky :( :'(

Miita1969 + masuasukki 20+3
 
Hyvää äitienpäivätoivotusta täältä myös.

Mä sain pojalta ruusun jonka voin sitten ulos istuttaa...kuhan nyt ilmat lämpenee ja oman äidin luona sitten myös käytiin. Miehen äidin ruusu vietiiin haudalle.

Tervetuloa nirzu ja riikkaliisa.

Vauvatoive sulle paljon jaksuja tilanteeseesi.
 



Nimimerkki............monesko..........LA

Hepuli71 (38).........2 lapsi...............1.7.2010, TAYS
Star (43)................3 lapsi...............2.7.2010
Päikki (41)..............2 lapsi...............3.7.2010
Jadette (40)............3 lapsi...............6.7.2010
Minni (46)...............2 lapsi...............12.7.2010
Kääkkänä (33)........5 lapsi...............27.7.2010, EKKS
Sukulaku ................2 lapsi...............27.7.2010, Naistenklinikka
Kaislakerttu (43).....3 lapsi...............9.8.2010
Nirzu (42)................8 lapsi...............1.9.2010
Pinkki69 (xx)...........x lapsi................6.9.2010
Miina70 (39)...........4 lapsi................6.9.2010, LKS
Emily67 (42)...........1 yhteinen.........xx.xx.xxxx
Roosamaria69 (40).3 lapsi...............17.9.2010, Naistenklinikka
vauvatoive10 (42)..3 lapsi...............28.9.2010 Kätilöopisto
tete-a-tete (41)......5 lapsi...............20.9.2010
miita1969 (40)........3 lapsi...............23.9.2010 Tyks
Discovery (40++)....6 lapsi...............10.10.2010
Unna68 (41)...........3 lapsi...............18.10.2010
Rinja (39)................x lapsi...............15.11.2010
Tirlittan1968 (42)....2 lapsi...............15.11.2010 Jorvi
Jääräpää (xx)..........3 lapsi...............xx.xx.xxxx
Siiri S (39)................1.lapsi..............20.12.2010, TAYS
minnihiiri68(41)........2.lapsi..............22.12.2010, PS
Maikki (43)...............2 lapsi..............01/2011
Surina70(40v.).........x lapsi..............23.12.2010 PS
Riikkaliisa (41)..........4 lapsi..............10.1.2011

Syntyneet:..............................LA..................Syntynyt
Tirulii (41).............1 yht...........24.01.10.........22.1.2010 tyttö :flower:
Äiti murmeli (42).....4 lapsi.......27.01 2010.....1.2.2010, tyttö :flower:
Johanna68 (41)......4 lapsi.......24.4.2010.......28.2.2010 poika :flower:

Kadonneet lampaat
Metsämamma.(43)..xx lapsi..................LA.21.12.2009

Taustajännäilijät:
Annekristiina
Uudi
Mur-mur

 
Hei
ihana lukea Teidän kuulumisianne jälleen, kaipaan kovasti raskausaikaa vaikka hankalaa olikin, mutta kun se jäi niin lyhkäiseksi ja olo oli koko ajan niin epävarma, eli mammat nauttikaa ihanista potkuista ja pytyn halaamisesta =)

Olen tänään kotiutunut evakko reissustani ja itkuja on aivan liikaa takana, naamani on aivan turvoksissa ja olo on, kuin jyrän alle jääneellä, eli tämä lopullinen ero päätös oli mieheni ja vaikka minua sattuu aivan vietävästi niin lopulta tämä on se ainut ja oikea päätös meidän historiallamme, toivoin liian kauan että kaikki muuttuu hyväksi ja näin ei kuitenkaan käynyt, elin niin narsistin ihmisen kanssa kuin vain voi, nyt kerään voimia, etten palaa enää hänen luokseen, koska tämä sama kuvio on käyty ennenkin läpi ja aina on tullut se vaihe, että hän saa minut luokseen palaamaan ja sitten on hetken rauhallista ja sitten räjähtää.

Nyt sitten riidellään omaisuuden osituksesta jne hän jo ehdotti omat vaateensa ja kun minä kaikkeen suostuin niin lopulta ei käynytkään, hänen ahneutensa vain kasvoi, olen niin väsynyt että kun yhtenä hetkenä hän haluaa toista niin seuraavassa hetkessä asiat on aivan toisin... Nyt sitten meille tulee osittaja jakamaan ja sehän maksaa aivan hirveesti, mutta me emme keskenään pääse mistään sopuun, enkä minä suostu joulupukkia leikkimään

En ikipäivänä olisi tälläistä elämää halunnut itselleni ja lapsille EN, yritän nyt olla vahva ja hyvä äiti ja rakentaa uuden hyvän elämän itselleni ja lapsille, tuntuu vain niin pahalta, mutta ei mulla ole vaihtoehtoja.

Mietin vain kovasti mikä on elämän tarkoitus ja miksi tämä taakka ei lopu, ei mun hartiat jaksa kantaa enää yhtään ylimääräistä

vauvatoive10:lle hirmuisesti haleja ja jaksamista jos haluat niin laita minulle viestiä
 
johanna68 siulle täältä lämpöinen voima halitus:heart::hug::heart:

..kyllä sie jaksat vaikka kaikki on nyt tumman puhuvaa ja tuntuu, että taakka harteillasi olisi aivan liian raskas kantaa..elämä voittaa ja siulla siellä on ne omat rakkaasi - lapset!! :) :heart:

..ja muistathan, että jos väsy kaikkeen tulee liian ylivoimaiseksi, pyydäthän silloin apua!:hug:..tänne voit aina sydäntäsi purkaa ja vaikka konkreettisempaa apua emme voisikaan antaa, kuuntelemme ja ymmärrämme aivan varmasti.:heart:
 
Alkuperäinen kirjoittaja vauvatoive10:
Meille tulee ero, ihan 101 prosentin varmuudella, tilanne on nyt sellainen.
Olen ihan romuna, enkä jaksa selitellä enempää nyt syitä asialle, mutta tilanne on paha.
Olen ihan paskana, kuka haluaisi avioeroa ajatella puolessa välissä raskautta, rakennultra on ensi viikolla ja pitäisi olla elämän onnellisinta aikaa.
On vain muutama asia nyt selvinnyt, ja seinät ovat nousseet pystyyn, en näe enää mitään muuta mahdollisuutta.
Vauvan syntymän jälkeen se riitely vasta alkaa, mieshän on ulkomaalainen enkä todellakaan enää suostu mihinkään mitä hän haluaa, lapsen uskonnoksi islam ja lapselle hänen sukunimi,
rahaa tulee palamaan lakimiehiin että saadaan kaikki sotkut selvitettyä. Paha on että lapsi syntyy avioliittoon, mutta taistelen viimeiseen hengenvetoon että saan yksinhuoltajuuden.
Olen ihan oikeasti kaikkeni yrittänyt tämän avioliiiton ja miehen eteen, antanut periksi, antanut anteeksi, maksanut kaiken, tehnyt kaiken : mutta nyt se on loppu.
Mun perheeseen kuuluu vain minä ja lapset, mies voi mennä vaikka helv.......
Hei,
Olen tänne jo aiemmin kirjoitellut ja meillä ero on nyt tullut.
Tänään mies hakee loput tavaransa ja kirjoitetaan avioerohakemus ja myös minulla ulkomaalainen mies joka siis ilmoitti kun raskaustesti oli positiivinen että se on heippa. Nyt 2kk:tta on pyörittänyt minua kuin pässiä ja tänään se sitten loppuu. En enää jaksa !
Olisi kiva kirjoitella sun kanssa kun näin melkein samassa veneessä ollaan.

-Jannika-

 


Hei, Johanna68

Meitä on täällä ainakin muutama joilla sama tilanne. Et ole yksin :hug:
Tää on pirun vaikeeta ja koskee ihan helvetisti.

"Mietin vain kovasti mikä on elämän tarkoitus ja miksi tämä taakka ei lopu, ei mun hartiat jaksa kantaa enää yhtään ylimääräistä"

Tämä on kuin minun itseni sanomani...Olen miettinyt mikä tarkoitus tällä on ja että hartiani eivät kestä yhtään enempää.

Olen itkenyt enemmän kuin koskaan elämäni aikana.
Mieheni on muuttunut aivan toiseksi, en edes tunne häntä enää,pelottavaa.
Kuitenkin yhdessä 8v ja sinä aikana olin onnellinen , luulin että hänkin oli mutta....

Jos haluat kirjoitella olen täällä..

-Jannika-

 
Voi miten paljon parisuhdeongelmia ja eroja on pinossa. Tsemppejä kaikille niitten kanssa painiskeleville. Erityisen lämmin halaus vauvatoive10:lle, jonka kanssa ollaan yhtäaikaa haaveiltu kuumeilupuolella. Kyllä sinä jaksat ja pystyt!
 
:wave:

Minä kanssa harmittelen toisten ongelmia, jännä juttu miten teitä tulee mietittyä täällä itsekseen...toivoisi niin, että kaikilla olisi hyvä olla..


Mulla ei meinaa nuo sokeriarvot millään asettua kondikseen, en tiedä mitä niiden kanssa keksisi. Nyt pistän jo 18 ky iltaisin, 6 ky oli se aloitus 3 viikkoa sitten...pelottaa kyllä että mitä nämä tekee tuolle Toivolle!

Täällä vaan sataa ja on harmaata, mulla on ollut vapaapäivä enkä ole saanut mitään aikaseksi. Mutta ei kai aina tarvitsekaan?

Minni007 en ole tainnut muistaa kertoa, että minun la on tällä hetkellä 22.10., mutta eipä tuo haittaa vaikka siinä tuo 18. päivä onkin kun taitaa olla lähempänä totuutta. :)

Raskausaika olisi aivan ihanaa, jos vaan ei tarvitsisi niin kovasti murehtia lapsen puolesta..tosin äitinä olo taitaa olla ikuista murehtimista, oma mummuni ainakin murehtii tytärtään joka täyttää 60 vuotta =)
 

Yhteistyössä