Anoppi ei puhu enää mistään muusta kuin tulevasta lapsenlapsestaan ja toisesta miniästä!

Mä en jaksa enää tätä! Aina kun käymme anopin luona kylässä, koko aika menee siihen, kun hän selittää mitä osti tulevalle lapsenlapselleen (miehen veljen ja tämän vaimon lapsi) ja mitä tämä toinen miniänsä on tehnyt ja niin edelleen.

Ymmärrän, että anoppi on innoissaan ensimmäisestä lapsenlapsestaan, mutta miksi hän ei huomioi meitä (minua ja miestäni) millään tavalla?! Miksi hän ei tajua, kuinka se oikeastaan sattuu, kun tulee hänen puheistaan sellainen fiilis, että me olemme täysin arvottomia kun meillä ei ole lapsia ja kun koko ajan vaan toisen lapsensa perheestä jauhaa!

Tuntuu todella, todella pahalta. Mietin, että minä en ainakaan jaksa enää lähteä käymään anopin luona, sillä olisi kiva edes välillä puhua jostain muustakin. Tai tuntea olevansa ihminen, vaikken olekaan äiti.

 

Miksi teidät pitäisi huomioida nyt jotenkin?

 

oletteko huomiota vailla vai mikä mättää? kade?

 

Miksi teidät pitäisi huomioida nyt jotenkin?

Miksi nyt yleensä tutuilta ja ystäviltä kysytään, että MITÄ SINULLE KUULUU? Sekö on liikaa vaadittu. Ilmeisesti.

 

oletteko huomiota vailla vai mikä mättää? kade?

No luitko tuota aloitusviestiäni ollenkaan...

 

Ymmärrän tilanteesi...mutta mutta...koita asettua myös anopin näkökulmaan. Tämä on hänelle varmasti todella jännittävää aikaa jota hän on odottanut ties kuinka kauan. Voithan ottaa asian varovasti puheeksi, mutta varothan myös seurauksia: hän voi pahastua siitä. Itse yrittäisin vain antaa asian olla. Nouse tilanteen yläpuolelle ja TIEDÄ että olet tärkeä ihminen.

 

anoppi on iloinen syntyvästä lapsesta. miksi sinäkin et olisi?

 

oletteko huomiota vailla vai mikä mättää? kade?

No luitko tuota aloitusviestiäni ollenkaan...

luin ja minusta on ihanaa, että anoppi on innoissaan! omani ei ollut, mutta innostui heti kun pieni syntyi. surin jo odotusaikana, ettei hän välitä pienestä. miksi hän ei saisi olla innoissaan? onko se teiltä pois? jos olette aikuisia ihmisiä, niin ei teiltä tartte tivata koko ajan mitä kuuluu.

 

Silloin kun olin exän kanssa naimisissa ja meillä oli jo lapsi niin exän veljen vaimosta tuntui kans tosi pahalta se ettei häntä arvostettu samalla tavalla kuin toisen veljen vaimoa (siis minua) ja omaa tytärtä joilla jo lapset oli. Mutta mä olen ystävä vieläkin exän veljen ja hänen vaimonsa kanssa mutta enää hän ei ole katkera siitä ettei ole lapsia. Tiedän että se tuntuu tosi pahalta kun vaan puhutaan lapsista ja siitä että mitä on ostettu yms. Älä välitä ap, pää pystyyn vaan! Jos sun on paha mennä anoppilaan niin älä mene sinne vähään aikaan, annat miehesi mennä yksin. :hug:

 

anoppi on iloinen syntyvästä lapsesta. miksi sinäkin et olisi?

Missä vaiheessa olen sanonut, etten ole iloinen syntyvästä lapsesta?
Tietysti olen iloinen, mutta olisi mukavaa puhua välillä jostain muustakin. Tuleva lapsi kun ei minua koske millään tavalla!

 

anoppi on iloinen syntyvästä lapsesta. miksi sinäkin et olisi?

Missä vaiheessa olen sanonut, etten ole iloinen syntyvästä lapsesta?
Tietysti olen iloinen, mutta olisi mukavaa puhua välillä jostain muustakin. Tuleva lapsi kun ei minua koske millään tavalla!

oijoi, miksi muka ei? hän on miehellesi sukua sentään! onkohan ap:llä joku negaatio päällä tai kateus?

 

oletteko huomiota vailla vai mikä mättää? kade?

No luitko tuota aloitusviestiäni ollenkaan...

luin ja minusta on ihanaa, että anoppi on innoissaan! omani ei ollut, mutta innostui heti kun pieni syntyi. surin jo odotusaikana, ettei hän välitä pienestä. miksi hän ei saisi olla innoissaan? onko se teiltä pois? jos olette aikuisia ihmisiä, niin ei teiltä tartte tivata koko ajan mitä kuuluu.

Kyse ei olekaan siitä, että "koko ajan pitäisi tivata" mitä meille kuuluu. Edes silloin tällöin olisi kiva, että meidänkin elämästä kyseltäisiin tai keskusteltaisiin, sillä meilläkin edessä muutto, uudet työpaikat, yms.

 

anoppi on iloinen syntyvästä lapsesta. miksi sinäkin et olisi?

Missä vaiheessa olen sanonut, etten ole iloinen syntyvästä lapsesta?
Tietysti olen iloinen, mutta olisi mukavaa puhua välillä jostain muustakin. Tuleva lapsi kun ei minua koske millään tavalla!

oijoi, miksi muka ei? hän on miehellesi sukua sentään! onkohan ap:llä joku negaatio päällä tai kateus?

No miksi sen pitäisi minua koskea, jos miehen veljen vaimo synnyttää lapsen? Totta kai hän on sukulainen, mutta ???

 

oletteko huomiota vailla vai mikä mättää? kade?

No luitko tuota aloitusviestiäni ollenkaan...

luin ja minusta on ihanaa, että anoppi on innoissaan! omani ei ollut, mutta innostui heti kun pieni syntyi. surin jo odotusaikana, ettei hän välitä pienestä. miksi hän ei saisi olla innoissaan? onko se teiltä pois? jos olette aikuisia ihmisiä, niin ei teiltä tartte tivata koko ajan mitä kuuluu.

Kyse ei olekaan siitä, että "koko ajan pitäisi tivata" mitä meille kuuluu. Edes silloin tällöin olisi kiva, että meidänkin elämästä kyseltäisiin tai keskusteltaisiin, sillä meilläkin edessä muutto, uudet työpaikat, yms.

vai että pitäs paapoa....nouse aikuinen ihminen nyt tilanteen tasolle ja lopeta vinkuminen.

 

anoppi on iloinen syntyvästä lapsesta. miksi sinäkin et olisi?

Missä vaiheessa olen sanonut, etten ole iloinen syntyvästä lapsesta?
Tietysti olen iloinen, mutta olisi mukavaa puhua välillä jostain muustakin. Tuleva lapsi kun ei minua koske millään tavalla!

oijoi, miksi muka ei? hän on miehellesi sukua sentään! onkohan ap:llä joku negaatio päällä tai kateus?

No miksi sen pitäisi minua koskea, jos miehen veljen vaimo synnyttää lapsen? Totta kai hän on sukulainen, mutta ???

käytöstapoja, oi käytöstapoja.

 

oletteko huomiota vailla vai mikä mättää? kade?

No luitko tuota aloitusviestiäni ollenkaan...

luin ja minusta on ihanaa, että anoppi on innoissaan! omani ei ollut, mutta innostui heti kun pieni syntyi. surin jo odotusaikana, ettei hän välitä pienestä. miksi hän ei saisi olla innoissaan? onko se teiltä pois? jos olette aikuisia ihmisiä, niin ei teiltä tartte tivata koko ajan mitä kuuluu.

Kyse ei olekaan siitä, että "koko ajan pitäisi tivata" mitä meille kuuluu. Edes silloin tällöin olisi kiva, että meidänkin elämästä kyseltäisiin tai keskusteltaisiin, sillä meilläkin edessä muutto, uudet työpaikat, yms.

vai että pitäs paapoa....nouse aikuinen ihminen nyt tilanteen tasolle ja lopeta vinkuminen.

Ainakaan meillä päin paapominen ei tarkoita keskustelua ja muidenkin ihmisten huomioon ottamista, mistä olen puhunut tässä.

 

anoppi on iloinen syntyvästä lapsesta. miksi sinäkin et olisi?

Missä vaiheessa olen sanonut, etten ole iloinen syntyvästä lapsesta?
Tietysti olen iloinen, mutta olisi mukavaa puhua välillä jostain muustakin. Tuleva lapsi kun ei minua koske millään tavalla!

onhan tämä tuleva lapsi sinun miehesi lähisukulainen ja mahdollisten tulevien lastesi serkku.

 

anoppi on iloinen syntyvästä lapsesta. miksi sinäkin et olisi?

Missä vaiheessa olen sanonut, etten ole iloinen syntyvästä lapsesta?
Tietysti olen iloinen, mutta olisi mukavaa puhua välillä jostain muustakin. Tuleva lapsi kun ei minua koske millään tavalla!

oijoi, miksi muka ei? hän on miehellesi sukua sentään! onkohan ap:llä joku negaatio päällä tai kateus?

No miksi sen pitäisi minua koskea, jos miehen veljen vaimo synnyttää lapsen? Totta kai hän on sukulainen, mutta ???

käytöstapoja, oi käytöstapoja.

Voi selitätkö minulle nyt tarkemmin, että miten käytöstavat liittyvät tähän? Enhän minä sitä lasta saa, enkä tule olemaan hänelle täti, enkä myöskään kummitäti (ainakin näin oletan, olisi positiivinen ja ihana yllätys, jos minut haluttaisiinkin kummiksi), joten miksi MINUNKIN pitäisi muka jatkuvasti tästä tulevasta vauvasta riemuita? Minulla nimittäin on omakin elämäni, jossa tapahtuu pian suuria muutoksia. Totta kai minä osallistun vauvasta keskusteluun ja kyselen itse lapsen äidiltä raskauden etenemisestä, mutta kyllä minusta ne käytöstavat taitavat puuttua vähän toisilta...

 

Te olette aikuisia ihmisiä, niin minkä ihmeen takia teitä nyt pitäisi niin kamalasti huomioida? Heille on kuitenkin tulossa ensimmäinen lapsenlapsi ja miehesi veljelle ensimmäinen lapsi joka muuttaa koko maailman, niin annapas heidän olla nyt anopin mielenkiinnon kohde!

 

anoppi on iloinen syntyvästä lapsesta. miksi sinäkin et olisi?

Missä vaiheessa olen sanonut, etten ole iloinen syntyvästä lapsesta?
Tietysti olen iloinen, mutta olisi mukavaa puhua välillä jostain muustakin. Tuleva lapsi kun ei minua koske millään tavalla!

onhan tämä tuleva lapsi sinun miehesi lähisukulainen ja mahdollisten tulevien lastesi serkku.

Niin että sen takia minunkin pitäisi kiipeillä seinillä ja ostella hänelle lahjoja ja sietää se, että tulevasta vauvasta puhutaan KOKO AJAN kun käymme anopin luona ja haluaisimme puhua muustakin? Kun puhumme muusta mieheni kanssa, anoppi vetää keskustelun alta aikayksikön takaisin vauvaan ja kaikkeen siihen liittyvään.

Minä kyllä itse olen yhteydessä tuohon toiseen miniään ja kyselen kuulumisia ja iloitsen raskaudesta, mutta joku raja sentään? Eikö minulla ja miehelläni ole minkäänlaista merkitystä tai arvoa, kun meillä ei ole lapsia? Siitäkö se johtuu? Minut on opetettu siihen, että jokainen ihminen on arvokas, mutta kylläpä vain anoppi on murskannut tämänkin "opetuksen" taitavasti.

 

Anopille kun tuli ensimmäinen lapsenlapsi niin juttua riitti loputtomiin.
Nyt on kaksi ja juttua on jo monesta muustakin asiasta.
Aikansa vehkaavat,onhan se eka.

 

anoppi on iloinen syntyvästä lapsesta. miksi sinäkin et olisi?

Missä vaiheessa olen sanonut, etten ole iloinen syntyvästä lapsesta?
Tietysti olen iloinen, mutta olisi mukavaa puhua välillä jostain muustakin. Tuleva lapsi kun ei minua koske millään tavalla!

oijoi, miksi muka ei? hän on miehellesi sukua sentään! onkohan ap:llä joku negaatio päällä tai kateus?

KATEUS.

 

mitä vattua täällä huutelet. mene ja sano anopille suoraan, että kyrsii.

 

Ehkä vähän väärä palsta, eipä täältä tietenkään ymmärrystä heru.
Minähän se tietenkin se paska olen... Onneksi tiedämme miehen kanssa tilanteen, joka ei tosielämässä ole mitenkään "normaali". On mulla lähipiiri ennenkin lapsia saanut, mutta tuota ei niitä lapsettomia silti olla syrjitty ja unohdettu.

 

Mulle tulee susta mieleen nyt yks mun kaveri; "meillä on koira ja se ei kiinnosta anoppia enää lainkaan kun noi saa lapsen.." Jollei sitä anoppia nyt sitten kiinnosta teidän elämä. Mä oisin vaan tyytyväinen jollei anoppi jatkuvastu soittelis, mut toisaalta mähän synnytin hänelle sen ekan lapsenlapsen.