Auttakaa, miten tähän pitää suhtautua?

Ihmettelen kyllä, että miten mies voi suuttua juuri juomisesta sanomisesta noin paljon. Se tuntuu mustakin älyttömältä ja hälyttävältä. Ei tuo kumminkaan baarissa käy ja uskon miehen lasta hoitavan. Mies kännää siis kotona. Jos nyt tästä sopu tulee. Toivottavasti tulisi. Lisätään vielä, että lapsi on yhdessa haluttu ja toivottu. Tiedän ettei välttämättä tämän ketjun perusteella uskoisi, mutta näin on. Jotenkin kuulemma vaan provosoin miestä nalkuttamalla juomisesta. En voi itse ymmärtää, miksi hän suutttuu mulle tuosta 37+ maininnasta noin paljon. Mies ei suostu tuosta puhumaan oikein vaikka yritin. Selitti vain jotenkin et tuo aiheuttaa riitaa et anna olla tms.

Sen verran voin sanoa, että miksi suuttuu noin verisesti, kun siitä alkoholista on tullut niin tärkeä hänelle. Nyt hän joutuisi teidän sopimuksen mukaan jättäämään sen ainakin joksikin aikaa. Olen jokus ollut suhteessa alkoholistin kanssa, ja riidellyt asiasta monet kerrat. Ja kuten kuvitella saattaa, asiat eivät päättyneet kovin hyvin. Ero tuli, ja myöhemmin ajateltuna olisi pitänyt erotajo aikaisemmin. Toki lapsia ei onneksi ollut.
Mutta alkoholisti suuttuu verisesti, koska kyseessä on hänelle tärkeä aine, joka antaa helpotusta, rentouttaa, ei motkota yms. Valitettavasti alkoholistille se alkoholi on "ykköslapsi", ja sen jälkeen tulee muut. Toivottavasti tilanteenne selviäisi parhain päin. Hakekaa ulkopuolista apua, kun tämä tilanne rauhoittuu, mikäli juominen jatkuu. Voimia.

 

miehesi käytös on tyypillistä alkoholistille.

 

Nii jos mies vaan vois edes keskustella aiheesta ja myöntää et se alkoholi on sille ongelma. Sit vaikka hankkii apuu siihen tms. Kun tuo oikeesti välittää musta ja tulevasta vauvasta, vaikka ei nyt riidassa myönnä sitä. Mies on aika jääräpää ja pitkävinanen. Jääräpää olen mäkin, mut lyhytvihanen semmoinen. Mua ase helpottas paljon jos tuo myöntäs et alko on ongelma ja yrittäs ees lopettaa sen juomisen. Ymmärtäis ees et nyt tämä laps voi ihan oikeesti syntyy ihan kohta. Ei vaan siks et lapsen äiti sanoo niin vaain ihan biologia sen määrää. Mies on sanonut myös et sitä itteeki rassaa se et sen nähnyt joskus aikasemmas elämäs sen exän siskon miehen olevan kaatokännis just lapsen syntymän aikaan ja oli kauhuissaa tästä. Mun mies ei haluu kuulemma et sen vauvan kans käy näin. Tämän takii minä näen miehen tilantees jotain toivoa. Siltikin miehen asenne o nyt tähän nähden tosi ristitiriitainen mun mielestä.

Joo ja luin kaikki teidän viestit ja koitan kommeintoida niihin tässä... kiitos kaikille jne.

 

Nopeesti se oppii ettei edes haittaa vaikka olisi humalassa vauvan seurassa, sinähän siitä huolen pidät.

 

No eihän se tietenkään halua myöntää että alkoholi on sen ongelma, kun se haluaa jatkaa sitä juomista!!!! Yritä nyt tyttö hyvä tajuta, että miehesi on alkoholisti, etkä sinä pysty häntä muuttamaan. Hän voi ainoastaan raitistua, jos hän itse sitä haluaa. Ja karu totuus on että aika harvat alkkikset haluavat lopettaa. Ei ole tarpeeksi iso syy edes lapsen saaminen. Tekosyitä riittää, niinkuin joku jo tuossa mainitsi; hän tulee sanomaan että tarvitsee tuuletusta lapsen itkujen takia, jne. Aina löytyy syitä juomiseen. Elämä on rankkaa pienen lapsen kanssa ainakin ne pari ekaa vuotta, joten joko otat sen asenteen että hoidat tämän vauvan itse, ja katsot vierestä kun toinen dokaa. Tai sitten annat miehelle kenkää, koska hänestä et tule apua saamaan kun sitä tarvitset. Miksi siis haluat olla ihmisen kanssa joka ei pysty tukemaan sinua????Kannattaa miettiä!

 

Sulle vastas tosi moni jo viimeks ku kirjotit tänne ettei se juominen lopu, lisääntyy vaan. Tiedän ettei sitä totuutta haluais nähdä mut usko pois..

 

Ap-hyvä, ajattelitko ajella sinne synnärille taksilla känninen isä atkapenkillä? Ei sinne synnytyssaliin piru vie kännissä mennä!

Pakkaa kamas ja mene oman äitisi tai jonkun muun luo loppuraskaudeksi ja otat hänet sinne synnytykseen!

Valitettavasti tosta ei tule mitään nyt ja vielä vähemmän tulevaisuudessa! Mihin sä tarvitset "miestä", jota ei kiinnosta olla sun kanssa silloin kun sä sitä eniten tarvitsisit?

 

Ihme homma uus elämä syntymäs ja kalja tärkein. Itekin päihteitä vetäneenä. Voimia siulle

 

Kyllähän kaikesta saa riidan, paniikin ja itkun aikaseksi kun oikein yrittää. First world problems.

 

Alkoholistimies ja tyhmä, naiivi nainen. Täydellinen yhdistelmä läpi historian.

 

Mites sillä aikaa kun olet sairaalassa, aikooko mies pitää varpajaiset?

Työni puolesta olen nähnyt teidän kaltaisia tapauksia lukemattomat määrät ja enpä voi muuta sanoa kuin toivottaa onnea valitsemallesi tielle. Veikkaan että kitkutat suhteessa onnettomana kunnes lapsesi on teini-ikäinen, vasta hänen ongelmiensa kautta (jotka seurausta epäterveestä parisuhdemallista ja isän ryyppäämisestä) havahdut eroamaan ja suret hukkaan heitettyjä vuosiasi ja mietit, miksi et tehnyt siirtoa aiemmin, miksi et puhunut ongelmasta neuvolassa silloin kun ongelmat olisi vielä olleet helpommin vältettävissä, miksi häpeä totuudesta tuntui suuremmalta ongelmalta kuin alkoholiongelma perheessä.

 

Ap-hyvä, ajattelitko ajella sinne synnärille taksilla känninen isä atkapenkillä? Ei sinne synnytyssaliin piru vie kännissä mennä!

Pakkaa kamas ja mene oman äitisi tai jonkun muun luo loppuraskaudeksi ja otat hänet sinne synnytykseen!

Valitettavasti tosta ei tule mitään nyt ja vielä vähemmän tulevaisuudessa! Mihin sä tarvitset "miestä", jota ei kiinnosta olla sun kanssa silloin kun sä sitä eniten tarvitsisit?

Voi kun mulla ei asua yhtään sukulaista tässä kaupungissa. Kaikki asuvat satojen kilometrien päässä. Kaikki ystävätkin asuu muualla. Pitkä tarina, mutta homma näin. Olette ainoat, joille edes viitsin puhua tästä.

 

Sun kannattaa nyt henkisesti varautua siihen, että olet päävastuussa lapsesta. Ja koska olet valintasi tehnyt niin sen kanssa on vaan elettävä, itkut eivät enää myöhemmin auta. Henkisesti kun valmistaudut tulevaan niin sä kyllä selviät tästä elämästä.

 

Mites sillä aikaa kun olet sairaalassa, aikooko mies pitää varpajaiset?

Työni puolesta olen nähnyt teidän kaltaisia tapauksia lukemattomat määrät ja enpä voi muuta sanoa kuin toivottaa onnea valitsemallesi tielle. Veikkaan että kitkutat suhteessa onnettomana kunnes lapsesi on teini-ikäinen, vasta hänen ongelmiensa kautta (jotka seurausta epäterveestä parisuhdemallista ja isän ryyppäämisestä) havahdut eroamaan ja suret hukkaan heitettyjä vuosiasi ja mietit, miksi et tehnyt siirtoa aiemmin, miksi et puhunut ongelmasta neuvolassa silloin kun ongelmat olisi vielä olleet helpommin vältettävissä, miksi häpeä totuudesta tuntui suuremmalta ongelmalta kuin alkoholiongelma perheessä.

hmm, no toivottavasti mies ei rupea varpajaisten varjolla juomaan synnytyksen aikoihin. Miehellä ei kyllä ole yhtään vanhoja kavereita tässä kaupungissa, missä asumme. Mies on kotoisin muualta. Toisaalta ei se miehen juomista ennenkään ole estellyt, nimittäin hän juo alkoholia netissä istuen kotona.

 

Ihan tosi toi yksin kotona perskännien vetäminen on täysin juoppotouhua. Yleensä tota aletaan harrastaa kun ongelma on jo paha

 

Entä sitten kun lapsi kasvaa, katsooko lapsi isänsä kalsarikännejä viikonloppuillat?

 

Ihan tosi toi yksin kotona perskännien vetäminen on täysin juoppotouhua. Yleensä tota aletaan harrastaa kun ongelma on jo paha

Siis mies kännää chatissä. Siellä paljon nettituttuja. Oikeestaan molempien tuttuja. Itse en tosin ole enää moista harrastanut, kun ei enää kiinnosta moinen raskaana olessa. Eli kännää tavallaan yksin ja tavallaan ei.

 

Sun kannattaa nyt henkisesti varautua siihen, että olet päävastuussa lapsesta. Ja koska olet valintasi tehnyt niin sen kanssa on vaan elettävä, itkut eivät enää myöhemmin auta. Henkisesti kun valmistaudut tulevaan niin sä kyllä selviät tästä elämästä.

Yritän saada asiat menee niin, ettei lapsi kärsis.

 

Sulla on edessä jotain niin mahtavaa ja ihanaa et keskity siihen. Tekee se sun mies muutosta tai ei niin tulet pärjäämään kyllä Tiedät itse mitä teet ja tiedät mikä on parasta sulle ja pikkuiselle. Onnea tulevaan ja kovasti voimia!

 

Sulla on edessä jotain niin mahtavaa ja ihanaa et keskity siihen. Tekee se sun mies muutosta tai ei niin tulet pärjäämään kyllä Tiedät itse mitä teet ja tiedät mikä on parasta sulle ja pikkuiselle. Onnea tulevaan ja kovasti voimia!

voi kiitos

Myös muillekin kiitos tasapuolisesti.

 

Onko kyse esikoisesta?Mun mies käyttäytyi tosi kusipäisesti mua kohtaan kun odotin esikoista,ei sanallakaan maininnut mitään vauvasta koko raskauden aikana.Tilanne muuttui kun vauva oli n.3kk ja alkoi ottamaan katsekontaktia ja seurailemaan ympäröivää elämää ja HYMYILI ISÄLLE.Nyt meillä on kolme lasta ja hyvin hän niitä hoitelee.Kännit kyllä vetää joka vkl,mutta ei lasten nähden.

 

Tosiaan mies suuttuu aiheesta noin paljon, koska juomattomuus tulee olemaan todella tiukkaa hänelle. Alkoholiongelma tuntuu olevan. Mutta hieno juttu JOS pystyy nyt loppu viikot olemaan kuitenkin juomatta.

Ja kyllä tuo riita olisi kannattanut jättää tuohon kun mies alkoi puhumaan muusta.. Hetken jo suutahti, mutta olisi päässyt asian yli ja taisi itsekin huomata että turhasta suuttui. Mutta sitten sinä jatkoit ja meni pahasti överiksi miehen puolelta nuo eropuheet :O

Minä kyllä voin nähdä jonkinlaisen mahdollisuuden tuossa, JOS mies ymmärtää itse nyt rajoittaa juomistaan. Pääasia että ap kuitenkin tiedät ettet sinä voi asialle mitään, vaan miehen on itse se tajuttava.

 

Olen täällä vieläkin, koska tämä on tosiaan ainoa paikka, missä voin puhua tästä, kuten kerroinkin jo aikaisemmin. Mulla menee aina ruokahalukin riidoissa miehen kanssa ja taas tänään mennyt. Olen syönyt koko päivänä vain 3 leipää väksisin. Lähinnä siksi, että vauva saisi energiaa. Voikun tässä kaupungissa olisi joku jolle puhua asioista luottamuksella. Tuntuu, että kaikki mistä puhut saa aikaan myöhemmin vain lisäongelmia. Kyseessä pieni paikka. Voi että kun haluaisin onnellisena keskittyä muutenkin jännittävään hetkeen, eli vauvan syntymään. En haluaisi kärsiä. Kumpa mies ymmärtäisi ja tukisi riitelyn sijasta. Olemme mykistelleet nyt jo tunteja miehen kanssa.

 

Ihmettelen kyllä, että miten mies voi suuttua juuri juomisesta sanomisesta noin paljon. Se tuntuu mustakin älyttömältä ja hälyttävältä. Ei tuo kumminkaan baarissa käy ja uskon miehen lasta hoitavan. Mies kännää siis kotona. Jos nyt tästä sopu tulee. Toivottavasti tulisi. Lisätään vielä, että lapsi on yhdessa haluttu ja toivottu. Tiedän ettei välttämättä tämän ketjun perusteella uskoisi, mutta näin on. Jotenkin kuulemma vaan provosoin miestä nalkuttamalla juomisesta. En voi itse ymmärtää, miksi hän suutttuu mulle tuosta 37+ maininnasta noin paljon. Mies ei suostu tuosta puhumaan oikein vaikka yritin. Selitti vain jotenkin et tuo aiheuttaa riitaa et anna olla tms.

Niin perustoimintaa alkoholistilta kuin ikinä olla voi. Juominen on jonkun muun vika, aina on joku syy juoda, jos jokin asia olisi toisin (=sinä erilainen) ei tarttisi juoda, ihan pian lopettaa juomisen mutta ihan vielä ei koska... Älä usko. Tilanne ei muutu.

 

[QUOTE="tiitus";30140226]Onko kyse esikoisesta?Mun mies käyttäytyi tosi kusipäisesti mua kohtaan kun odotin esikoista,ei sanallakaan maininnut mitään vauvasta koko raskauden aikana.Tilanne muuttui kun vauva oli n.3kk ja alkoi ottamaan katsekontaktia ja seurailemaan ympäröivää elämää ja HYMYILI ISÄLLE.Nyt meillä on kolme lasta ja hyvin hän niitä hoitelee.Kännit kyllä vetää joka vkl,mutta ei lasten nähden.[/QUOTE]

On kyse esikoisesta. Mä en kyllä kestäis sitä et mies baarii menis juomaa. En voisi luottaa semmoiseen. Mun mies on nähnyt paljon vauvan syntymästä unta, eli kyllä se siitä oikeesti tykkää. Paijaakin mun mahaa usein. mut silti meillä näitä riitoja