heipparallaa, kuulumisia tulin kertomaan

Rva ilkeä harmaa on jostain syystä tehnyt omia ketjuja ja kysellyt missä olet. Lieneekötodellinen syy kuitenkin se ilkeys ja iva, saada huomio sinuun kun ihmiset ovat tajunneet millainen itse on.

Ettei vaan heittäisi paranoian puolelle.

 

Kaksi kalikkaa lisääntyy ja eroaa. Tehdään tilitysketju, johon suunnilleen ensimmäisenä liittyy kolmas kalikka elämäntyperyyksiään jakamaan.

Tästä tulee pitkä ja viihdyttävä ketju.

 

Mikä hätä lapsella on?

 

Iltaprovo

 

Mikä hätä lapsella on?

Ei enää onneksi ole hätää Päässyt kotiin jo aikaa sitten

 

Ei enää onneksi ole hätää Päässyt kotiin jo aikaa sitten

Okei, hyvä juttu. Mullakin oli kerran jalka poikki, mutta se ehti jo parantua, ennen kuin ehdin kertoa siitä täällä.

 

Okei, hyvä juttu. Mullakin oli kerran jalka poikki, mutta se ehti jo parantua, ennen kuin ehdin kertoa siitä täällä.

Harmi kun ei jäänyt poikkinaiseksi

 

Harmi kun ei jäänyt poikkinaiseksi

Älä muuta sano, sillä olisi voinut ratsastaa jonkun aikaa, jos ei muuten olisi huomiota piisannut.

 

yllättävää.

No niinpä, tätähän jo veikattiin aikaa sitten seuraavaksi käänteeksi. Keksi ap seuraavaks jotain mitä kukaan ei osaa arvata.

 

Onneks vaava voi hyvin nyt!:hug:

Ompa hankala tilanne. Harmi kun ihmisiä ei saa pakkohoitoon.
Ukkos on vissiin niin koukussa noihin herkkuihin että sen on vaikea
lopettaa.
Samahan se on röökaajilla, jotkut ei pysty lopettaa vaikka mikä olis.
Ei se tarkoita, että jos sinä olet innostunut terveellisestä ruokavaliosta että miehesikin on, ja että kykenis samoihin valintoihin kuin sinä nykyään.
(eikös sullakin ole ollut vaikeuksia tuon ruokapolitiikan kanssa aikoinaan)

Noissa valmisherkuissa, sipsuissa sun muissa on koukuttavia aineita, kattelin tässä dokumenttia yks päivä. Ei niistä niin vain välttämättä eroon pääse.

Koko ruokavalio pitäis saada uusiks ja herkkujakin toki olis, mutta sellasia "terveellisiä kotokutosia" herkkuja, jättäis valmisherkut kokonaan pois.
Varmaan toivottomalta tuntuu, ja eihän aikuista miestä voi pakottaa, mutta hän on sun lasten isä. Kyllä mä ottaisin ohjat tossa vaiheessa.
Jos yks konsti on kokeiltu ja ei tuota tulosta niin uutta suunnitelmaa kehiin.

Hormoonimyrskyissä varmaan seilailet. Et varmaan ole eka nainen joka on pistänyt miehensä kävelemään raskausaikana (tai niin kauan kuin hormoonit hyrrää), etkä varmasti viimeinen.

Toivottavasti saisitte asiat selkiimään.
Kyllä se mun mielestä olis niin kuin mentävä niin myötä kuin vastamäessäkin.

Vaikeudet vahvistaa liittoa, tiedä vaikka muistelisitte tätä koitosta yhdessä ja onnellisina muutaman ajan päästä.

Voimia ja viisautta siulle!

 

 

Joo :/
Ei muuten mitään ongelmia ollutkaan, mutta en vain voi elää miehen kanssa joka ei yhtään välitä terveydestään, taikka siitä että se vaikuttaa meihinkin aika hemmetisti jos hänelle jotain käy.
Kun ei yhtään kiinnosta hoitaa sairauksiaan niin tehköön mitä tykkää, mutta mä en halua olla vieressä katsomassa

:/ Tosi harmillista. Oliko sun miehellä diabetes? Se on kyllä tosi kamala sairaus ja en ihmettele, että vaatii motivaatiota hoitaa sitä hyvin ja pitää elämäntavat jatkuvasti hyvinä. Onko tuo nyt varmasti lopullista jos kerran lastakin hälle odotat?:O Ehkä voitte käydä ammattiauttajalla? On ne kamalia nuo ihmisten väliset konfliktit, se on yhtä helvettiä, voimia sinne<3

 

No ehkä tämä vähän herättelee miestä. Jospa nyt viimeistään tajuaisi, että voi menettää minut jos ei hoida itseään, ehkä se viimeistään saa hänet tekemään jotain asialle.

Ja mä kun olen ollut valmis aivan kokoajan auttamaan häntä tässä asiassa. Paljon helpompi se on tehdä se muutos jos on vierellä ihminen joka sen on jo tehnyt kuin että itse olisin aivan samanlainen ja mies yksinään joutuisi tekemään nämä jutut

 

mutta miettiköön siellä nyt muutaman kuukauden

Kyllä mä luulen että se jotain asialle aikoo tehdä. Olen kyllä sanonut että olen yhä valmis häntä auttamaan asiassa...

 

No ehkä tämä vähän herättelee miestä. Jospa nyt viimeistään tajuaisi, että voi menettää minut jos ei hoida itseään, ehkä se viimeistään saa hänet tekemään jotain asialle.

Ja mä kun olen ollut valmis aivan kokoajan auttamaan häntä tässä asiassa. Paljon helpompi se on tehdä se muutos jos on vierellä ihminen joka sen on jo tehnyt kuin että itse olisin aivan samanlainen ja mies yksinään joutuisi tekemään nämä jutut

Tuosta voisin olla jopa erimieltä.
Odotatko liikoja "heti nyt"- asenteella, koska olet itsekin siihen pystynyt?

Toki sun tiedoista syömisten suhteen on varmasti hyötyä.

 

mutta miettiköön siellä nyt muutaman kuukauden

Kyllä mä luulen että se jotain asialle aikoo tehdä. Olen kyllä sanonut että olen yhä valmis häntä auttamaan asiassa...

Aika julma eukko oot.

 

:/ Tosi harmillista. Oliko sun miehellä diabetes? Se on kyllä tosi kamala sairaus ja en ihmettele, että vaatii motivaatiota hoitaa sitä hyvin ja pitää elämäntavat jatkuvasti hyvinä. Onko tuo nyt varmasti lopullista jos kerran lastakin hälle odotat?:O Ehkä voitte käydä ammattiauttajalla? On ne kamalia nuo ihmisten väliset konfliktit, se on yhtä helvettiä, voimia sinne<3

Ettet vaan sinä ole heti kärkkymässä itsellesi sitä miestä

 

:hug: toivottavasti asianne selkiytyvät.

 

sekoilkaa keskenänne mitä sekoilette mutta tuollaisten idioottien tekemät lapset säälittää, etenkin kun niitä piti tehdä alle vuoden ikäerolla. Sä et päivääkään kestäisi yksin taloudellisesti tai henkisest mutta on helppo leikkiä ku on ilmeisesti niin lapatossumies, ettei se oikeesti mihinkään lähde, kunhan nöyränänä kuuntelee haukut sua miellyttääkseen kun on kerran tollasen hirviöprinsessan ottanut. Avioliitossa muuten luvataan rakastaa sekä terveyden että sairauden aikana, ilmeisesti jäi sulta se kohta kaavasta kuulematta. Eiku aivan, ette tietenkään edes ole naimisissa "ku kaikki on niin selvää muutenki" Oikeesti, oksettaa että tuollaiset lisääntyy

 

Jessus miä oon pihalla... Vauva on sairaalasta päässy mutta oot kuitenkin raskaana viikolla 29

 

Koe-eroista tulee herkästi pysyviä. Lasten arkeenkin vaikuttaa tommonen.

 

No mä koen, että miehelle on tärkeämpää syöminen kuin minä ja lapset. Lääkäri jo viimeksi sanoi, että pitäisi jotain tehdä tai seuraavaksi tulee kolestroli ja verenpainelääkitys. No eipä ole tehnyt yhtään mitään, joka päivä vaan ostelee herkkuja. No seuraavaksi saa pari uutta lääkettä lisää ja homma varmaan jatkuu entiseen malliin, kunnes lääkäri taas sanoo että tulee jotain uutta ellet ryhdistäydy. Seuraavaksi sitten diabeteslääkityksen lisäksi tulee insuliini ja sitten onkin taas mukavaa.

Mä en vaan jaksa tällasta.

 

No mä koen, että miehelle on tärkeämpää syöminen kuin minä ja lapset. Lääkäri jo viimeksi sanoi, että pitäisi jotain tehdä tai seuraavaksi tulee kolestroli ja verenpainelääkitys. No eipä ole tehnyt yhtään mitään, joka päivä vaan ostelee herkkuja. No seuraavaksi saa pari uutta lääkettä lisää ja homma varmaan jatkuu entiseen malliin, kunnes lääkäri taas sanoo että tulee jotain uutta ellet ryhdistäydy. Seuraavaksi sitten diabeteslääkityksen lisäksi tulee insuliini ja sitten onkin taas mukavaa.

Mä en vaan jaksa tällasta.

No mut syöminen voi olla oire jostain, eikä se sitten katoa vain sanomalla, että se pitää lopettaa. Synnytyksenjälkeinen masennus voi iskeä mieheenkin ja epätyypillinen masennus saa ruokahalun kasvamaan. Voi olla myös jokin hormonijuttu tms.

 

kölut se joka vain joku aika takaperin kehuskelit että teillä ei IKINÄ riidellä, ja miehesi ei IKINÄ jätä sinua jne jne?

Hämmentävää, mutta toisaalta ei kovinkaan yllättävää. Mites sen nettikaupan kanssa nyt sitten? Sehän oli vissiin kunnon suksee, kumman nimissä se on/oli?

 

Ja mä koen myös, että mun oli pakko tehdä tämä. Koska tämä voi olla ainoa keino saada mies lopettamaan tuollainen ahmiminen. Jos ei mikään muu ole tehonnut, niin tämä voi olla se keino joka tehoaa. Näin saatan pelastaa miehen...

Hänellä on lääkäri taas pian ja siellä se sitten selviää, että onko tehnyt parannuksen.