Hei vaan kaikille!
Täällä mennään nyt rv 21-0.
Olo on ollut hyvä, mulla sama kuin Bettinahilla että normaalia aiemmin nukkumaan ja aamulla virkeänä ylös. Tosin joinakin päivinä väsyttää normaalia enemmän ja oon ihan puhki koulun jälkeen. Salilla oon jaksanut taas alkaa käymään enempi ja se on piristänyt.
Toissapäivänä oli rakenneultra joka jännitti hirmuisesti, siellä oli kuitenkin kaikki tosi hyvin. Vauva tosin nykyisen koon mukaan olis kuulemma tulossa jo 8.2 eli neljällä päivällä aikaistuis, la:ta ei kuitenkaan enää tässä vaiheessa lähdetty muuttamaan. Vauva liikkui ultrattaessa kovasti ja kätilö kysyi kumpaas vanhempaan on vauva tullut kuin noin villi kaveri, jalat heilu koko ajan mies veikkasi heti että minuun.
Niitä kauan kaivattuja liikkeitä aloin tuntea ihan yllättäen illalla sängyssä maatessa rv 19-2 ja tuntunut päivittäin siitä asti ihan seisaaltaan ja istuessakin (pari kertaa kädellekin), ei kuitenkaan ainakaan vielä toistaiseksi noin voimakkaana kuin teillä joillakin että esimerkiksi yöllä herättäis. Mitään saippuakuplien poksahteluja tai perhosen siipiä en myöskään oo tuntenut vaan ihan kunnon muljahtelua ja muksimista alusta pitäen
Ja sukupuolta sitten päädyttiin kysymään, mulla on ollut niin voimakas tunne pojasta koko ajan että on ihan ärsyttänyt kun ei vaan uskalla ostaa mitään pojalle kun ei varmaa tietoa ollut. Noh 421 grammainen poitsuhan se siellä Kätilö tulosti meille kuvia ultrasta ja vieläpä ympyröi kohdan missä sukupuoli näkyy kyllä erittäin selkeästi että voidaan siitä katsoa mikäli alkais epäilyttää.
Nyt on tosi kiva kun voidaan myös nimeä alkaa miettimään kunnolla, jotenkin tuntuu että pojalle on tosi vaikea keksiä kun taas tytölle meillä olis ollut jo tosi pian plussaamisen jälkeen nimiehdotus valmiina Mutta ihan kivahan se on miettiä ja suunnitella ei siinä mittee.
Ei malttais kyllä millään odottaa helmikuuta
Täällä mennään nyt rv 21-0.
Olo on ollut hyvä, mulla sama kuin Bettinahilla että normaalia aiemmin nukkumaan ja aamulla virkeänä ylös. Tosin joinakin päivinä väsyttää normaalia enemmän ja oon ihan puhki koulun jälkeen. Salilla oon jaksanut taas alkaa käymään enempi ja se on piristänyt.
Toissapäivänä oli rakenneultra joka jännitti hirmuisesti, siellä oli kuitenkin kaikki tosi hyvin. Vauva tosin nykyisen koon mukaan olis kuulemma tulossa jo 8.2 eli neljällä päivällä aikaistuis, la:ta ei kuitenkaan enää tässä vaiheessa lähdetty muuttamaan. Vauva liikkui ultrattaessa kovasti ja kätilö kysyi kumpaas vanhempaan on vauva tullut kuin noin villi kaveri, jalat heilu koko ajan
mies veikkasi heti että minuun. Niitä kauan kaivattuja liikkeitä aloin tuntea ihan yllättäen illalla sängyssä maatessa rv 19-2 ja tuntunut päivittäin siitä asti ihan seisaaltaan ja istuessakin (pari kertaa kädellekin), ei kuitenkaan ainakaan vielä toistaiseksi noin voimakkaana kuin teillä joillakin että esimerkiksi yöllä herättäis. Mitään saippuakuplien poksahteluja tai perhosen siipiä en myöskään oo tuntenut vaan ihan kunnon muljahtelua ja muksimista alusta pitäen
Ja sukupuolta sitten päädyttiin kysymään, mulla on ollut niin voimakas tunne pojasta koko ajan että on ihan ärsyttänyt kun ei vaan uskalla ostaa mitään pojalle kun ei varmaa tietoa ollut. Noh 421 grammainen poitsuhan se siellä
Kätilö tulosti meille kuvia ultrasta ja vieläpä ympyröi kohdan missä sukupuoli näkyy kyllä erittäin selkeästi että voidaan siitä katsoa mikäli alkais epäilyttää.Nyt on tosi kiva kun voidaan myös nimeä alkaa miettimään kunnolla, jotenkin tuntuu että pojalle on tosi vaikea keksiä kun taas tytölle meillä olis ollut jo tosi pian plussaamisen jälkeen nimiehdotus valmiina
Mutta ihan kivahan se on miettiä ja suunnitella ei siinä mittee.Ei malttais kyllä millään odottaa helmikuuta
Viimeksi muokattu:
7v kuopus tunsi jo aikasemmin ja se oli hänelle iso juttu. Kertoi toki viimeisen ultran jälkeen kuinka hän jo rakastaa tulevaa pikkusiskoa tai veljeä.