Helmivauvat 2015

Hellurei. Täällä käyty jälleen lääkärissä. Eppari haava edelleen tulehtunut. Eilen aamulla loppu antibioottikuuri ja heti viimeyönä rupes nostaan kuumetta. Lääkäri määräs uudestaan saman 10pv satsin kahta antibioottia. Hienoo..

Täällä on nyt pari päivää menny sillai että poika ei juuri päiväsaikaan nuku. Killittää vaan silmät auki ja kattelee ympärilleen. Lisäks iltasin tankkausrupeaman loppupuolella raivoaa tisseille. Ei vissiin tuu maitoo niin paljon kun poika haluis. Helpottaa kun vaihtaa heti toiselle tissille kun pikkumies kiukustuu.

Mukipukipuu ja Väinö reilu 3vk

 

No heips tällekin puolelle!!

Ollut aikamoista totuttelua nämä ensimmäiset kaksi viikkoa niin ei ole edes ehtinyt lueskelemaan teidän tarinoita. Nyt onneksi otin pienen vapaapätkän ja jaksan jopa hetken keskittyä koneella olemiseen kun tyttö vetelee sikeitä sitterissään.

Meillä aloitettiin tutin syöminen jo viikon iässä kun neuvolassa sanoivat, että taitaa olla ainut keino hillitä työn tyllerön aivan järjetöntä imutarvetta, ruokaakaan kun ei määräänsä enempää pieneen ihmiseen mahdu

Rytmiä en nyt uskaltaisi meillä sanoa vielä olevan minkäänlaista, mutta onneksi yöt menee kohtuu hyvin, noin neljän tunnin välein syödään ja välit nukutaan rauhallisesti. Päivisin syödään, ihmetellään maailmaa sitteristä ja nukutaan vähän epäsäännöllisesti. Eilen alotettiin D-tipat, otettiin bioteekin teho d:t, niistäkin jonkunverran ehkä vatsanväänteitä tuntuu tulevan, mutta onneksi vaippajumppa auttaa jonkinverran. Voihan nuo vatsanväänteet johtua toki myös jostain muusta. Onneksi ei kuitenkaan pahoja ole.

Painosta ollut puhetta, täällä kokonaiskilosaldo oli 25kg, synnärille jäi n.8kg ja tällä hetkellä on kiloja tippunut sen n.11kg. Sen 5kg:n verran toivon vielä tiputtavani, loput saavat jäädä niin pääsenpähän tuosta liiasta hoikkuudesta eroon sitten vihdoin

Ihanaa kun täällä on ryhmä vielä samalla porukalla kun odottaessakin, on muutamat kerrat tullut mietittyä yöllä valvoessa, että onneksi on teitä muitakin olemassa

Huippua iltaa!

 

Mukipukipuu paranemisia! Ikävää ettei meinaa mennä vaiva ohi.

Painosta: mulla on jäljellä vielä 4kg mutta ei haittaa jos jäävät. Olin muutenkin alipainon rajalla ennen raskautumista niin nyt olisi ihanne bmi. Lähtenyt on siis 8kg.

Kastejuhla meillä on 21.3. Yhteiset kastejuhlat mein pojulla ja siskon tytöllä. ikäeroa vaan 10 päivää.

Meillä pojulla rähmii myös silmät vähän väliä semmoista kunnon tujakan keltaista. Tänään alkok rähmiä jo kolmatta kertaa joten jälleen tipat käytössä. Flunssaan poju sairastui 2 vko iässä.

Onko kenenkään lapsi pelkillä korvikkeilla? Onko aiheuttanut ummetusta? Meillä nyt semmoinen tilanne, että mietin jatkanko imetystä vai en. Melkoisen luuseri olo. Ensin imetys oli todella kivuliasta ja nännit vuoti verta. Kun se vaihe meni ohi ja ehdin jo iloita, että nyt sujuu hyvin niin iski rintatulehdus 40 asteen kuumeilulla jonka ansiosta rypäsin rappusissa kun jalat petti alta. Söin siihen viikon kuurin antibioottia ja eikös mennyt kun muutama päivä niin pamahti uudelleen päälle. Ei muuta kun sama antibiootti vahvemmalla annoksella ja pidempänä kuurina päälle. Tässä kun on 2 viikkoa kuumeillut ja voinut huonosti niin alkaa pikkuhiljaa kyseenalaistamaan omaa kykyä imettää. Nuo ab:t kun käy pojun mahaan etenkin nyt kun on isompi annos.

Juu ja selkä hajosi muutama päivä sitten. En kyennyt pariin päivään nostamaan vauvaa ollenkaan. Pikkasen on tullut turhautumis itkua tässä. Vaikkakin pikkumies on aivan ihana. :heart: Harmittaa kun vasta 3 kertaa ollaan päästy ulos.

Anteeksi oma napainen valitus. Luen tarkemmin kun olo on parempi. Jaksamisia vauva-arkeen kaikille! <3

Kampiakseli ja pikkumonsteri 4,5vko.

 

Heissan!
On tää aika vaan mennyt ihan super nopeaa. Poika on jo 3vk! Kasvua on tapahtunut tosi kivasti, viime viikolla punnituksessa oli painoa 3600g. Syntymäpainohan oli 3200 ja kun päästiin sairaalasta painoa oli enää 3026g. Pituuttakin on vissiin tullut, kun 56cm housut alkaa olemaan auttamatta liian lyhyet, meiltä jäikin nyt sitten parit housut täysin käyttämättä.

Minähän en enää imetä kun sain sen kohtutulehduksen ja siihen oikein kunnon hevoskuurin antibiootteja. Sanoivat kyllä että voi imettää, mutta itse kun tutkin lääkkeen selostusta sanottiin siinä selvästi, että yli viikon kuurin aikana EI SAA IMETTÄÄ. Sitten luin vielä netistä kokemuksia niin ei kyllä suositeltu imetystä. Kuurin lopetettua olisi tietty voinut jatkaa, mutta jouduin aloittamaan masennuslääkkeet jälleen ja niiden aikana ei saa imettää. Mielummin pidän pääni kasassa kuin yritän väkisin imettää.
Korvikkeilla siis mennään ja kyllähän toi pienen masu oireilee. Ilmavaivoja on aivan hirveästi ja kakkakin on "kovalla". Annoinkin mallasuutetta eilen ja alkoihin sitä tavaraa tulemaan.
Rouva Kampiakseli minä siis syötän pelkästään korviketta ja siis, kyllä on mennyt ummetuksen puolelle. Mallasuute auttaa siihen. ja mulla on kans huono omatunto kun en enää imetä. Joudun todistelemaan itselleni päivittäin, että näin on parempi. Tärkeämpää pojalle on tasapainoinen äiti kuin tississä roikkuminen.

Yöt menee hyvin, herää max. Kaks kertaa syömään ja välillä tosiaan menee yhdelläkin syötöllä.

Onko teillä kokomusta noista D-vitaamineista? Tuntuu että maha meni pahemmaksi kun annoin niitä. Nyt pidinkin välipäivän niistä. Onkohan niitä pakko antaa kun on korvikkeella?

Omasta painosta senverran, että mullehan tuli 11kg ja niin outoa kuin onkin ne jäi kaikki sairaalaan ja vähän ekstraakin. Ihan hyvä tosin, kun tätä ylipainoa kuitenkin on.

Mitenkäs teidän muiden miehet on hoitamisessa mukana? Pakko kehua tuota omaa, kun hoitaa poikaa niin hienosti. Viime yönäkin antoi minun nukkua ja hoiti syötöt ja vaipan vaihdon ja siivosi vielä kissan oksennuksenkin yöllä. liekö kissalla stressiä kun oksensi ihan ilman syytä ja yleensä ei moista tee.
Kissakin on ottanut uuden perheenjäsenen hienosti vastaan. Käy vain nuuhkaisemassa kauempaa ja jatkaa sitten omia touhujaan.

Jaahans, taas saa mennä syöttämään. Poika muuten syö jo kerralla 120ml!

Heilanga ja poju 3vk

 

Mä tulin just tänään miettineeksi, että paljonkohan tuo pikkuseppo oikein vetää kerralla sapuskaa. Imettäessä kun ne määrät täysin pimeän peittoon. Tänään sitten sattui tulemaan niin pitkät imetysvälit, että toinen rinta pakkautui ja pumppasin sen tyhjäksi pumpulla. Tulos 120ml. Eli (vähintään) sen verran tuo vetää kerralla, vauva kun saa herutettua vielä enemmän kuin pumpulla ikinä irtoaisi. Aikamoisia määriä herra vetää, mutta on sillä kokoakin. Nyt on sitten maitoa varastossa, millä aloittaa pullotreenit. Tarkoitus kun on, että onnistuisi ruokailu sekä nahka- että kumisuisesta tarjoiluvälineestä ja äitin ei olisi pakko olla koko ajan vartin etäisyydellä.

 

Kävimme tänään neuvolassa. Pojalla mittaa 54 cm ja painoa 4200 g. Ihan hyvin on kasvanut syntymismitoistaan (49 cm ja 2970 g).
Pojalla on vieläkin keltaisuutta. Neuvolassa epäilivät että rintamaidossani on jotain joka värjää pojan kellertäväksi. En epäile sitä yhtään... sairaalassa lypsämäni maito oli nimittäin appelsiinimehun keltainen väriltään.
Lisäksi pojalla todettiin lievä napatyrä. Pääsen nyt sitten painelemaan säännöllisen epäsäännöllisesti pojan napaa sisäänpäin.

Se maidonnousu oli kyllä aika kamala kokemus sairaalassa. Rinnat olivat aivan kivikovat ja näyttivät aivan Madonnan tötterörinnoilta.
Ehdin jo silloin surkutella että tuoltako ne sitten näyttävät koko imetysajan.

Sairaalaan mennessä itselleni oli kertynyt 10 kg painoa ja nyt 5 viikkoa synnytyksestä on neuvolan puntarin mukaan vielä 3 kg extraa. Kotipuntarin mukaan olen lähtöpainossa. Ja itse uskon enemmän kotipuntaria, sillä lähtöpaino on peräisin kotipuntarista ja sen punnitsen aina samalla tavalla. Vielä on tosin 8 kg ylimääräistä hormonihoidoista. Nyt pitäisi vain saada ruokavalio kuriin ja eroon pikaruoista normaaliin ruokaan. Tulee vain niin herkästi syötyä kaikkea helppoa ja nopeaa, kun tuntuu ettei muuhun ole aikaa ja kun poika herää aina juuri silloin kun itse syön.

Sammakko 5 vk

 

Me pidetään taas tauko tipoista.. keskiviikon kahden tipan jälkeen alkoi taas kipristely, natina ja vääntelehtäminen. Eilen mies haki sitten cuplatonia helpottamaan ilmavaivoja. Nyt ensimmäisen yön jälkeen voikin ihmetellä millaista ihme ainetta tuo on.. Vaikka poika on helppo eikä missään nimessä koliikkivauva, tippoja antaessa taas alkoi selkeästi reagoimaan. Pidetään paussia loppuviikko ja yritän ensi viikolla uudestaan vaan yhdellä tipalla koko viikon aluksi. Mutta cuplatonin myötä jätkä nukkui viime yön ilman että edes havahtui kertaakaan vaikka tissiteltiinkin ja röyhtäytettiin. Pukluja poika ei juuri tee, ja jos puklu nousee nielee ne takaisin eikä anna tulla ulos.

Meillä on ristiäiset päivää ennen PH:n vauvan ristiäisiä. Huomenna enää siis kuukausi niin julkistetaan pojan nimi! Me tosin kutsutaan häntä edelleen raskausajan nimellä.

Joko teillä on vauvat tutustunut leikkimattoon? Me käytiin jo eilen ihmettelemässä pojan kanssa Pingu-mattoa ja käsillä piti kovasti viuhtoa roikkuvia leluja. Muutenkin jätkä seuraa tosi hyvin katseella ja päällä sitä th:n antamaa hymynaamaa.

Miten kylvetykset ovat sujuneet? Me ollaan kylvetty kotona kahdesti ja kerran sairaalassa (ja samalla huomattiin heidän altaan vuoto!). Sairaalakylvetys ei mennyt ihan kuin oppikirjoista - ajankohta oli ihan väärä ja poika itki koko toimituksen ajan. Kotona sitten kokeiltiin ennen syöttöä illalla ja voi miten tyyppi tykkäsi. Eilen taas kylvettiin ja sujui hyvin.

Meillä käytetään edelleen 50cm vaatteita vaikka poika painaa jo varmaan lähemmäs viisikiloa... Kotiin tultua oli paino lisääntynyt neljässä päivässä 320g, sairaalassa ollessa 80-130g per pv nousi paino. Jätkä tuntuu välillä jo aika pötkylältä kun häntä kantelee! Th:n käynnillä painoi siis 4340g kun syntymäpaino oli 3660g.

Omasta painosta en osaa sanoa, kun ei ole vaakaa.. Ajattelin kuitenkin neuvolakäynnillä lainata heidän vaakaa ja katsoa paljon on kiloja lähtenyt. Tosin en ole kovin huolissani aion ottaa crostrainerin esille ja kunhan ratsastamaan pääsen säännöllisesti imetyksestä huolimatta ne kilot karisee varmasti..

 

Sadana - Toi onkin joku murphyn laki, meillä käy a-i-n-a sama juttu, kun äiti saa lautasen eteen. Heti alkaa kitinä. Meidän vauva on edelleen kellertävä sävyltään, tosin ikää on vasta se 2 viikkoa, esikoinenkin oli yli kk ikään asti. Eikä siinä sen kummempaa.

Onnenpisara - Sujuu kylvetykset ihan hienosti, toi on aika viilipytty tuo herra muutenkin. Meillä kans poika nielee kiireen vilkkaa kurkkuun nousevat maidot, harvoin tulee ulos asti mitään. Paitsi eilen illalla ja tänä aamuna kun äiti erehtyi syömään eilen chili-valkosipuli-maustettua ruokaa... Ihan selvästi alkoi röyhtäyttää poikaa enemmän sen seurauksena. Taidanpa jatkossa jättää väliin. Meillä olis kanssa Pingu-matto, pitääpä kaivella esiin, kun kerran ulkomaailma on alkanut kiinnostaa.

Jaahans, kutsu käypi.

PH ja Super-Seppo 2vkoa 1pv

 

Painosta, itellä tuli n.12kg ja synnärille jäi n.8kg. Kotona ollessa lähteny reilu kilo. Vajaa 3 siis vielä jäljellä mikä on ihan ok kun ainoo liikunta on ollu n.tunnin päivittäiset vaunuttelut ja niitäkään ei nyt pysty pariin päivään tekeen. Yöllä oli taas sellanen kuume että huh huh. Poika kyllä olis antanu äitin levätä kun melkein 5h koisi putkeen mutta kuumeiluiltani en saanut kyllä kun torkahdeltua pikaseen.

Taitaa olla pojalla rautainen maha kun ei meinaa mitään meikäläisen kahden antibiootin coktailista ja omasta täydestä annoksesta D-tippoja

Aikamoisia määriä teidän vauvat vetää maitoa itellä ei imettäessä mitään käsitystä mutta varmastikin jotain samaa luokkaa. Ongan jäbällä painoa jo n. 4,5kg. Ei ihme että jää nälkäseks kun on päivällä varovasti pumppaillu jotain 40-50ml että mies sais hoidettua yhden yösyötön.

Mies osallistuu vauvan hoitoon sen minkä ehtii, vaihtaa 1-3 vaippaa päivässä ja sit kylvetykset on sen juttu. Poika nauttii kyllä todella kylpemisestä. Täytyy kyllä harkita vauvauintiin osallistumista tuonnempana. mies nyt seuraavat 3vk isyyslomalla päivätöistä mutta yrityksen hommia hoitaa kyllä sitten sitäkin enemmän.

Mukipukipuu ja Väinö reilu 3vk

 

Hellurei vaan tältäkin suunnalta! Taidampa itsekin hypätä tänne jatkamaan jutustelua parhaaseen mahdolliseen seuraan

Täällä arki rullaa enemmän kun smoothisti ja pikku herra on enemmän kun tyytyväinen ja helppo tapaus. Meillä siis aikaisemmatkin ollut todella helppoja ja niin näkyy olevan tämäkin tyyppi.
Neuvolassa käytiin taas tiistaina pyörähtämässä jolloin ikää tais olla 1 kk ja pari päivää ja painoa oli jo 4,5kg ja pituttaa 56cm (syntyessään 3,2kg ja 48cm). Kovasti neukuntäti ihmetteli miten on jäntevä poika ja päästiimpäs näyttämään kuin hienosti mahalta selälleen kellahtaminen meillä sujuu, sen pieni jätkä tosiaan oppi tasan 2 ja puolen viikon iässä. Kovasti nousee jo käsiensä varaan maailmaa ihmettelemään silloin kun malttaa olla masullaan. Muutenkin täällä hymyillään söpösti takasin ja kovasti on asiaa koko ajan.

Yöt menee mukavasti nukkuen noin kymmenestä sinne aamu kuuteen tai seitsämään, eli ei kyllä väsytä tämä vauva-arki höystettynä kahdella vauhdikkaalla isommalla ipanalla ja firman pyörityksellä, joka tuntuu nykyään eniten kiireisenä pitävän
Päivällä sitten nukutaan yhdet unet jotka suurinpiirtein sen kolme tuntia kestävät ja toiset parin tunnin unet, muuten sitä päivät virkeillään tyytyväisenä sitterissä, sylissä, sohvalla ja vaunuissa ja ihmetellään maailman menoa.

Maitomääristä oli tainnut kanssa joku jotain mainita kuin myös masuvaivoista... Meillä siis täysin korvikkeella kasvetaan (ja hienosti kasvetaankin), aluksi oli tutteli käytössä mutta sepä se ei masulle oikein passannut niin vaihdettiin Nan-merkkiin ja ei vaivoja sen koommin ole ollut. Meillä tosin käytössä rela-tipat ja d-vitskuna menee jekovitit. Meillä kun päätetään että nyt on nälkä niin oikeastaan joka kerta kerralla hotkastaan se 160ml joskus jää "vain" 120ml syömiset mutta pääsääntöisesti tuo 160 annos menee aina, silläpä se on jo lähdettävä isompien tuttipullojen ostoon kun nyt ollut vain noita 160ml pulloja....

Kylvetykset on täällä isännän ja pojan yhteinen juttu, se kun on aikaisemmatkin aina vauvana kylvettänyt niin halus jatkaa samaa linjaa. Melko vesipedolta tuo poika vaikuttaa.

Meillä isäntä muutenkin osallistuu vähintäänkin yhtä paljon kun minä lasten ja kodin hoitamiseen vaikka kodin ulkopuolella töissä käykin ja vielä osallistuu firman paperihommiinkin kun muuten koitan kaiken hoitaa ite ja siitä oon enemmän kun kiitollinen ja ylpeä että tuollanen mies on mut netistä joskus bongannut ja sen kanssa perhettä ja huushollia saa pyörittää. Isyyslomaa ei kerkeä meillä mies nyt ihan lähiaikoina pitää, kuin ei myöskään talvi- tai kesälomaa.... No sittenpähän saadaan syksyllä pitää isukkia kotona reilun parin kuukauden verran yhtäsoittoa kun sillon on ehkä hiljaisempi jakso töissä ja toivottavasti uutta väkeä saatu palkatuksi.

Ulkoilua täällä ollaan harrastettu viikon ikäisestä asti ja nyt nukutaankin välillä jo kolmatta tuntia kestäviä päikkäreitä pihalla. Nyt ostettiin testiin ABC Designin 3Tec yhistelmät kun ovat näppärät heittää mukaan auton konttiin silloin kun tuplia ei tartte ja vitsi et ovat hyvät. Ja se ulkonäkö on kivan erilainen. Samalla otettiin seisomalauta keskimmäiselle niihin niin ei aina joudu rattaisiin istumaan kun ei siitä nykyään niin välitä kun hänhän on jo niin isoa poikaa ettei voi yhessä vauvan kanssa samoissa kulkupeleissä istua

Raskauskiloja tuli tänne nyt sen 8kg verran ja nyt on 15kg painoa pudonnut, eli muutaman lisäkilonkin oon saanut ihan huomaamatta pois mitä oli jo valmiina ennen raskautta. Ei haittaa yhtään ja vielä ihanampaa kun on kilot tosi helpolla lähtenyt vaikka esimerkiksi syömisiä en seuraa yhtään, pelkällä juoksemisella ja kotitreenillä ne on jonnekin tippunut. Oli ihana tilata kokonaan uusi sisältö vaatekaappiin kun kaikki vanhat on jääneet väljiksi.

Kastajaiset olis täällä 14.3 eli aikaslailla kohta. Mitään en oo valmiiks tehny tai edes suunnitellu, kerkeehän tuota, pääasia että kummit on selvillä! Rennot bileet meinataan lähimmän suvun ja kavereiden kesken pitää, ei siis mitään kraka ja korsetti niin kireelle ettei veri ja henki kierrä.

Ensimmäinen tyttöjen ilta, tai siis mammojen "varpajaiset" olis tiedossa huhtikuun puolenvälin tienoilla ja kyllä, innolla odotan sitä iltaa kun kerrankin saatiin vanha "ryhmärämä" kasaan jonka kanssa ei olla kaikki yhtäaikaa kasassa oltu 10 vuoteen, isäntä kyllä handlaa kodin yhden illan ajan ihan 6-0.
Yhdessä mennäänkin sitten heinäkuussa kattomaan Nightwishin keikka jota toki myöskin innolla odotan kun ollaan sitten hotellissa yö keikan jälkeen niin saa sitä ihanaa aikaa oman ukon kanssa ihan vaan miehenä ja vaimona. Meillä kun muutaman kerran vuodessa on tavoitteena tehdä jotain vähän "isompaa" kahdestaan ja lapset on silloin hoidossa ja sääntönä on että lapsista ei kamalasti silloin puhuta vaan keskitytään ihan vaan meihin kahteen ja meidän juttuihin. Tiedä onko tuolla mitään merkitystä mutta edelleen kun sitä omaa Gubbista kattoo niin perhoset ne vaan sinkoilee ja olo on kun ois vasta yhdessä alettu pörräämään.
Huhtikuussa oliskin sitten totaalinen rentoutumishetki tiedossa kun menen ison tatuoinnin ottamaan ja voi että on pitkä aika odottaa... No ennen sitä käyn nauttimassa pitkästä aikaa parturin penkistä kevyen 4-5 tunnin verran (josta osa aika tosin menee ihan vaan p*skaa jauhaessa parturin kanssa) kun siitä hetki on kun on ihan parturissa käynyt, isäntä yleensä hoitaa shokkivärien laiton ja raitojen tekemiset ja leikkaamiset, mulla kun helppo leikata kun toisen sivun ajaa vaan koneella ihan milli siiliks ja toiselta puolelta lapaluiden kohdilla roikkuvia latvoja siistii ja vähän kerrosta heittää kehiin.



Mutta nytpä taidan romaanin näpyttelyn lopettaa ja alkaa pakata ipanoita autoon ja kuhauttaa kauppaan tekemään viikon ostokset niin ei tartte aina siellä isoilla kylillä hypätä.

Rentouttavaa viikonloppua kaikille mammoille ja pienille ihmisille!

BlackPearl ja Herra Uttunen 1kk ja jotain päiviä päälle

 

Meilläkin isä kylvettää poikaa. Ja poika tykkää kylvyistä siihen asti kunnes isukki päättää pestä naaman pojalta. Ei ole mies oppinut vielä minusta että joku ei osaa pidättää henkeään siten että vettä ei menisi nenään.

Eilenillalla tajusin että eihän minun tarvitse enää pitää raskausajan vaatteita vaan voin aivan hyvin kaivaa laatikoista esiin normaalit vaatteeni. Taidan tehdä nyt siten että otan vaatteita laatikoista sitä mukaa kun niitä oikeasti tarvitsen, näen vähitellen että mitkä vaatteet ovat aivan turhia säilyttää.
Miksi kummassa muuten kaikissa kuvastoissa on imetysvaatteet raskaana olevien yllä? Vaikea yrittää kuvitella miltä vaate näyttää sellaisen yllä, jolla ei ole enää sellaista jumppapalloa vatsan kohdalla. Raskausaikana olin ostanut yhden imetyspaidan, joka näytti hyvältä kuvastossa ja itsellänikin silloin. Mutta nyt tuo paita on kyllä teltta.

Poika ei enää ulosta joka kerta/päivä. Mutta sitten kun ulostus tulee, niin se on kyllä melkoinen paukku. Nippa nappa vaippa riittää pitämään ulosteen määrän hallussa. Kunnon mies on pojasta tulossa.

Meillä ei vietetä mitään kastejuhlia tai nimiäisiä. Pojan nimi kerrotaan sitä mukaa kun joku kysyy ja ihmiset saavat käydä kylässä silloin kun heille sopii. Jos ilmoittavat saapumisestaan tarpeeksi ajoissa, voivat saada jopa hienommatkin herkut kuin vain Marie-keksejä.

Sammakko 5 vk

 

Kiitos teille jotka olette laittaneet noita maitomääriä, kun syötette korvikkeella.. Meillä nimittäin heräsi tässä ihan äsken epäilys, että jos poika ei saakaan tarpeeksi maitoa rinnasta kun alkoi ihmeellisesti "oirehtimaan". Aluksihan näytti että kasvaa hyvin pelkällä rinnalla - sairaalassa kaikki jees pullo jäi melkein heti, kotona neljässä päivässä paino noussut yli 300g ja th oli tosi tyytyväinen kotikäynnillä.. No tämä koko viikko on enemmän ja vähemmän ollut vaihteleva. Poika nukkuu vaa 0,5-2h pätkiä, herää itkemään ja nyt on alkanut rintakumia viskomaan/kiukkuumaan rinnalla ja saattaa ruveta itkemään kesken imemisen. On vaihdettu maitohappo/d-tipat ja nytkin lopetettu ne, haettu cuplatonia ilmavaivoihin ja yritetty röyhtäyttää ja pyöritellä ja tehä vaikka mitä..

Eilen sitten alkoi illalla tosiaan itkeen kesken imemisen ja katoin että kumikin oli ihan tyhjä ettei maitoo vaan näkynyt siinä. Tässä vaiheessa alko jo vähän hälytyskellot soimaan.. otin yhteyttä ystävä th:n ja hän neuvoi jos maito tulee suihkuumalla (kun aikasemmin tosiaan tuli ja sitä suorastaan valui kun poika imi toista rintaa) niin lypsäsin ensin ja sitten poika tissille.. No tietty yritin tätäkin. Alkuilta meni ok mies viihdytti poikaa ja minä tyhjäsin tissejä ennen kuin imetin. No poikahan imi tosi rauhallisesti ja nukku ekaa kertaa noin 3-4h putkeen.... No loppuyö olikin tälläistä sirpaleista unta, pumppailua, röyhtäytystä ym. Pidempi aikasesti minä en ite jaksa koska mulla on kuitenkin tuolla kaksi tallillista elukkaa hoidettavana ja mun tarvii olla miehen kaverina hevoshommissa. Musta tuntuu yksinkertaisesti ettei maito riitä.

Mies haki eilen jo hätävaraksi pari korvikepakkausta sekä Mam anti-colic tuttipullon. Nyt lähetän sen uudestaan reissuun, kun aamulla tissin jälkeen annoin korvike+pumppaus yhdistelmän (noin 90ml kerralla) ja poika nukahti suoraan... Yöllä nimittäin kun lypsin koneella en saanut irti pumppauskerroilla kuin hikiset 15-20ml mikä on ihan järkyttävää koska sairaalassa pumppasin helposti yli 50ml kun maito nousi!

Soitin jo työkaverillekin kun tuli niin paha mieli. Koetti tsempata ja sano että pääasia että poika on tyytyväinen. Ei se musta huonompaa tee vaikka maito loppus kesken. Epäili et mulla on niin paljon tekemistä ja varmaan kiertokin alkamassa että maidon tulo vaan loppuu. Ja siis ku en mie todellakaan kerkee kotona syömään silleen kuten sairaalassa.. Joka hetki menee töitä tehden ne vähät ajatkin mitä poika nukkuu ja juostaan sitten suuna päänä kun herää. :'(

Eikä minusta ole todellakaan jatkuvasti tissejä lypsämään joka imetyskertaa ennen kun en minä pysty istuun vaan pojan vieressä ja odottamaan milloin herää. onneksi mies ei ollut moksiskaan vaan sano että eihän siinä mitä pääasia että poika saa syödä. Enkä mie nyt enää muutakaan keksi kun se että korviketta vaan lisää.. ja siihenhän se sit menee lopulta et tissittely loppuu mut eiks pääasia ole et poika saa riittävästi ruokaa?!

 

Onnenepisara, pääasia on että poika on tyytyväinen ja saa masun täyteen. Ei sillä ole mitään merkitystä tuleeko se maito tissistä vai pullosta. Meillä kaksi edellistä on syönyt vain pullosta korviketta ja tosi hyvin ovat silläkin kasvaneet ja terveitä ovat kun mitkä, onkohan 4v ollut elämänsä aikana 3 kertaa kuumeessa ja reilu 2v kaksi kertaa. Ja samanlailla menee tän pikku ukonkin kanssa.

Joten pois paha mieli tuollaisen asian takia

 

Hyvä BlackPearl! mä kannatan myös semmoista käytännönläheistä lähestymistapaa tähän vauvan ruokintaan - käytetään sitä metodia mikä helpoiten toimii Ollos huoleti Onnenpisara siis. Maidon riittävyys ei edelleenkään ole mikään ihmisyyden mitta. Rakkautta, lämpöä ja huolenpitoa riittää kuitenkin, ruokailutavasta viis!

 

Imetysasioista ei kannata kuitenkaan liikaa stressaantua, pumpattu maitomäärä ei kerro totuutta siitä kuinka paljon vauva rinnasta saa, koska kaikki heruvat vähän eri tavoin vauvalle ja rinnalle. Itselläni myös viikko sitten flunssanalku vaikutti heti maidontuloon, kun normaalisti pumppaan imetyksen lisäksi luovutettavaksi n. 200 ml päivässä, niin flunssaisena ei herunut 100 ml enempää.

Naisen biologia ja koko imetyskoneisto on kyllä ihmeellinen asia, ja maidonmäärä kyllä tasaantuu vuorokauden-parin viiveellä. Älkää siis huolestuko, ja turhaan lopettako imettämistä! Jos tuntuu, että maito ei riitä, kannattaa vain tihentää rinnalle ottamista.

Meilläkin on kuukauden vanha vauva vaihtelevasti raivonnut tissillä, mutta en usko sillä olevan tekemistä maidon riittävyyden kanssa vaan suoliston totuttamisella uuteen flooraan. En ole harrastanut toistaiseksi mitään erikoista imetysruokavaliota (enkä mielellään siihen rupeakaan), ja vauvan käytöksestä huomaa kyllä milloin on nautittu ruoansulatuksen kannalta vähän haasteellisempia aineksia. Esim. päivänä, jolloin nautin falafelia lounaaksi oli yö tähänastisista rikkonaisin.

Ja maidonnostatukseen vielä - muistakaa juoda paljon ja hiilaripitoisten ruokien (tai vaikka alkoholittoman oluen) nauttiminen on melko nopeavaikutteinen niksi.

 

Minä en ole ainakaan lopettamassa imettämistä, mutta en kyllä aio huudattaa lastakaan sillä periaatteella että otetaan vaan rinnalle ja toivotaan että jotain tulee jos on jo syönyt rinnat tyhjiksi. Se kun ei edistä sitä maidonkaan nousua se rinta huutaminen, eikä minulla ole sydäntä sitä väliaikaa odottaa että lisää nousee jos lapsi huutaa nälkäänsä. Olishan se helpppoa jos voiskin päivystää vaan nyytin vierellä, itsekin vaan syödä ja juoda vaan ei se tämä oma elämä vaan anna sillä tavalla myöten että sitä voisi vaan olla ja itseänsä tankata. Minusta on myös tosi sääli että ne määrät mitä tuli sairaalassa lypsettyä jo ennen maidon kunnollista nousua oli ihan erilaisia mitä nämä kotona lypsetyt..

 

Hellou Helmiäidit

Pakko oli itsekin pikaiseen tulla kuulumisia päivittämään, samalla tietysti kuulla, miten teillä muilla pyyhkii pienokaisten kanssa Ja onnittelut kaikille uusille jotka ovat tuolta odotuspuolelta tänne siirtyneet! Meidän kuu meni,, mutta uudet elämät on alkaneet, tehden uutta ihan jokaiseen perheeseen, on sitten kyseessä kuinka mones murunen tahansa <3

Meillä on kuukauden virstanpylväs saavutettu, äiti on saanut ensimmäisen "oikean" hymyn ja pikkumiehelle annettiin viime lauantaina kauniissa kastetilaisuudessa oma nimi rakkaimpien todistaessa. Minä ja isosisko lauloimme Annika Eklundin "Niin pieni" -kappaleen, ja selvisin siitä suurin piirtein itkemättä Meillä on joka lapsen ristiäisissä ollut joku kappale jonkun esittämänä, ja näin on joka lapsella ikään kuin "oma" laulu muistoksi matkalle.

Rytmiäkin alkaa ukkelin päivässä jo olla. Aikamoinen aamupäivä- ja iltatankkaaja on, mutta vetelee näin päiväseltään 3-5h unet ulkona ja yölläkin 5-7h pätkän putkeen. Mahavaivoja meillekin on siinä määrin ilmaantunut, että tuo äidinmaidon "vähäjätteisyys" tekee muutaman päivänkin kakkataukoja, ja se kyllä välillä harmittaa :/ Mutta on kyllä aivan ihana pieni, vieläkin mahtuu 50cm vaatteet, kun on tuollainen hoikkanen "kääpylä". Raajat on kyllä pitkät, mutta vaatteet ottaa siitä väljyydestäkin lisäpituutta lahkeisiin ja hihoihin joten vielä ei ole yhtään vaatetta laitettu pois. Ja voin kyllä arvata, että itkuhan siinä tulee, kun näin joutuu sitten tekemään...

Ihmeen hyvin tässä on jaksanu, vaikkei tuo mies ole päivääkään pitänyt lomaa, eikä meillä ole oikein mitään tukijoukkoja olemassa. Kotiin tultiin vesirokkoon, kun kolme pienintä saivat sen samana päivänä kun tuo poitsu syntyi. Tasan kaksi viikkoa siitä ilmaantui pienellekin kellukoita jolloin tietysti ite säikähti, että taasko lähdetään sairaalaan. Onneksi minun vasta-aineet pitivät taudin maltillisena, ja nyt vaan sitten aika näyttää, riittikö antamaan hälle immuniteetin, vai sairastaako vielä joskus uudestaan. Nyt onkin sitten koko poppoo sen sairastanut, isäntä kahteenkin kertaan.

Muutamana päivänä viikossa on nuo nuorimmat tarhassa, että sillon saa vähän tehtyä paremmin huushollihommia ja hoidettua omia asioita. Minullakin näillä näkymin "loma" jatkuu edelleen. Oli mtt-lääkärikäynti ja totesi, että vaikka edistystä onkin tapahtunut, ei katso minun olevan työkykyinen vielä pitkään aikaan. Lääkityshän aloitettiin uudelleen heti pojan synnyttyä, ja hyvä niin. Olo on selkeästi seesteisempi kyllä.

Ulkoilusta oli puhetta ollut, ja tosiaan meillä nukutaan tuossa pihassa vaunuissa ihan sujuvasti. Kärrytteleminen meillä rajoittuu yleensä kauppakeskuskäynteihin, joten en edes halua "opettaa" nukahtamaan liikkuviin kieseihin, kun ei vaan ole aikaa olla tuolla sitten liekuttelemassa :/ Nyt yrittänyt saada näitä poitsuja nukkumaan suunnilleen samaan aikaan, niin ehtii sitten hommia tehdä. Ihan hurjan maineikkaasti ei meidän eka vaateostosmatka mennyt, kun lähdettin ristiäisiin kamppeen- ym. hankintamatkalla. Liekö isänsä antanut jotain lisäbonusta, kun aina kun pääsi kauppaan, niin herra alkoi saman tien kätisemään. Eikä puhettakaan että olisi tutilla rauhoittunut, vaan hetkessä huuto yltyi ja oli pakko lähteä pois, kun ihmiset kahto ihan hohtimilla. Minä en vähästä enää tässä vaiheessa hätkähdä, mutta kanssaeläjiäkin on ajateltava

Imetyksestä on keskusteltu, ja itse olen kyllä sitä mieltä, että on yleensä aihe, josta kannattaa mahdollisimman vähän olla mitään mieltä, kun aina vaan "sohaisee kusiaispesään" On äiti-ihmisille niin herkkä aihe, ja vaikka onkin täysin henkilökohtainen juttu, silti asia, jossa aina paljon puolustellaan, selitellään ja syytellään. Omasta puolestani voin todeta, että täysimetyksellä mennään, ja pari sellaista "tiheämmän imun" kautta on jo ollut, kun poika on kiihdyttänyt saannin vastaamaan tarvetta. Pulloja en paljon edes haikaile tässä vaiheessa, kun se sitten suotta sotkee pojan omaa ruokamäärän säännöstelyä. Pullosta se tavara tulee niin helpolla, että helposti syö enemmän kuin tarvii, mikä venyttää mahalaukkua, ja sitten ei se rinta riitäkkään, vaan vaatii tiheämpään syöttöä (kun taas kiihdyttää sitä tuotantoa vastaamaan tarvetta) ja sitten alan ajatella, ettei maito riitä. Nyt kun on vielä noin pieni, pyrin olemaan hänen saatavillaan aina tarvittaessa. Tämä on taas niin lyhyt aika, ja varsinkin nyt kun on viimeinen, niin annan kaiken muun olla. Sen tekee mitä ehtii, mutta en haali mitään ohjelmaa tähän alkuun. Sitten kun on vähän isompi, ja muullakin eväällä, on jo helpompi sumplata pullojakin jos tarvii. Yksi puoli vuotta tuon suloisen takiaisen kanssa ei minua tämän "hullummaksi" saa Minun tissit toimii näin, sen nämä seitsemän imetyskertaa on osoittaneet. Esikoisella kun sotkotin pullot alusta mukaan, kaveri teki tissilakon reilu nelikuisena ja reilun kuukauden sitten pumppasin maitoa, mutta en minä sellaista jaksanut kauempaa, joten sitten lopetin kokonaan. Kakkonen sai kyllä pullostakin maitoa muutamila kertoja, kun oli joku hankala paikka, mutta muuten pidin pullot pois. Poika lopetti itse tissittelyn 11-kuisena. Jokainen tehköön niin kuin itse parhaimmaksi katsoo, ja jokaiselle se oma tyyli on paras. Noille mukeloille asia on harvinaisen se ja sama. Kertaakaan ei ole tuo kohta 16-vuotiaskaan tullut tivaamaan, että miksen imettänyt pidempään. Kyllä se taitaa olla "kyisten" naisihmisten vaiva vaan, että haloota tulee Toivottavasti täällä saadaan imetys-/korvikekeskustelut pidettyä henkevinä ja rakentavina, ja vinkkejä ym. voidaan kysellä ja jakaa ilman, että tarvii syytellä tai selitellä kenenkään

Mutta nyt kutsuu pyykkikone ja pottupata, kun pienellä miehellä vielä päiväunet jatkuu. Täytyy tulla taas turisemaan Ihania, jo paljon valoisampia päiviä vauvojen kanssa! Kohta on kevät <3

Shamppis ja Rene 1kk4pvä

Ps. sain maailman parhaan "vauvalahjan" mun isältä: otti mun viidensadan sairaalalaskun hoidettavakseen. Kyllä putos iso kivi sydämeltä, kun mietin, että mistä siihen rahat revitään. Joskus sitä onneakin sattuu matkaan

 

Ehtoota. Tänään käyty pojan kanssa lääkärissä kun meni tuo silmän rähmimen pahemmaks. Yksityinen lastenlääkäri totesi silmätulehduksen. Nyt sitten laitetaan ab tippoja kunnes paranee.

Itellä ei oo onneks enää ollu pariin päivään kuumetta. Toivottavasti eppari haavan tulehdus nyt tällä setillä saataisiin selätettyä.

Pojan rintaraivarit on vähentynyt. On varmaan maidontulokin lisääntynyt kun rinnoista valuu entistä enemmän. Saan pelkillä keräimillä melki 20ml päivässä aikaseks.

Oon kyllä ns. Kateellinen teille joiden vauvelit vetää toistuvasti pidempiä unijaksoja. Meidän poika on joitakin kertoja nukkunut sen 4-5h pätkän yössä mutta ei lähekkään joka yö. Suurimmaks osaks menee pari noita 3h pätkiä yössä. Nyt mennyt useita päiviä vieläpä niin ettei meillä nukuta edes päikkäreitä. Pelkästään parit n. puolen tunnin torkut päivässä ja kok muu aika joko syödään tai ollaan silmät auki ihmettelemässä maailmaa. Eilen vaunuteltiin pitkästä aikaa ja kun välillä kurkkasin rattaisiin mikä siellä on meininki niin silmäthän siellä oli auki

Eilen illalla saatiin kenties poika kiinnostumaan tutista kun miehen serkku tuli perheineen kylään ja toi heiltä yli jääneen käyttämättömän MAM -merkkisen ensitutin. Aiemmin kokeiltu paria eri merkkiä ja ne ei kelvannu olleenkaan. Tätä poika jakso imeä eikä sylkenyt pois

Vaatteista: täällä on jo melkein kaikki 56cm vaatteet liian pieniä. Nyt käytetään 60cm asuja. Poika on niin pitkä että bodyt jää pituudessa vajaaks vaikka leveyttä niissä olis vielä reilusti. eipä tullu montaakaan asua käytettyä kun vaan pari kertaa.

Kyllä aika menee nopeesti!

Mukipukipuu ja Väinö huomenna jo 1kk!

 

Jess... Kummiasiat saatu kondikseen, nimikin alkaa hahmottua. Sitten pitäisi sitä tarjoilua alkaa miettimään. Sylikummiksi suostunut henkilö on aika welho kakuntekijä itse, voisi ehkä miettiä, josko häneltä kehtaisi pyytää kastelahjaksi kakun. Pikkasen oli tuskaisaa, kun kukaan sukulaisista ei kuulu enää kirkkoon, mutta onneksi nuo ystävät suostuivat. Lisäksi sitten mun veli pääsee kanssa kummiksi, vaikka ei olekaan kirkkoon kuuluva, kun nuo kaksi muuta kuuluvat. Emme itse ole mitenkään vakaumuksellisia, mutta siinä mielessä tapakristittyjä, että pidämme tärkeinä seremonioina näitä kasteita ja kirkollista vihkimistä. Jotain arvokasta niissä toimituksissa kuitenkin meille on. Hankalinta tässä tulee enää olemaan se, ettei tule vahingossa paljastaneeksi tulokkaan nimeä kenellekään Haluamme myös pitää siitä traditiosta kiinni, että kaikki kuulevat nimen vasta sitten itse juhlassa.

Meidän ukkelin päiväunet on kyllä aika säpälettä edelleen, mutta eipähän tuota ikääkään ole vasta kuin se pari viikkoa ja risat. Yöt on vähän parempia, mikä tietysti tärkeämpää.

Pitäis se pulloharjoittelu aloittaa vähitellen varmaan, ettei tule sitten iskälle tenkkapoo, kun äiti ei olekaan maisemissa. Esikoinen huoli 3kk ikään asti pullon, sen jälkeen ei ja tuttia ei ollenkaan. Minä olin kunnolla poissa himasta vasta kun imetys loppui 11kk iässä ja poika osasi juoda jo nokkamukista. Tuo keskimuksu taas opetettiin pullolle muutaman viikon iässä ja siitä iskä ruokki aina säännöllisin väliajoin, ettei homma pääse unohtumaan. Pumppasin maitoa siis talteen poissaoloja varten kunnes joskus puolen vuoden jälkeen alettiin antaa osa maidosta korvikkeena ja sitten tyttö itse alkoi vieroittautua tissistä ja siirtyi kokonaan pulloon hetkeksi, kunnes nokkamuki alkoi toimia. Imetys loppui siinä 8kk iässä, kun kierto käynnistyi eikä tyttöä kiinnostanut rinta enää ollenkaan. Katsotaan miten tämän kanssa nyt käy, oma asenne on "tilanteen mukaan". Toistaseks ainakin heppu on aikamoinen tissihirmu...

Keskiviikkona 3vkon neuvola

PH ja mötkäle

 

Aika ryvettynyt olo. Poika päätti asua pari viimeistä vuorokautta tissillä. Jos yritin laittaa vuoteeseen nukkumaan, niin hetken päästä alkoi kitinä. Ainoastaan sylissä tissi suussa tuntui olevan hyvä olla.
Ei edes pullosta suostunut syömään (jotta isänsä olisi voinut antaa minulle pienen lepohetken). Yritin tarjota kyllä sitä, mutta poika piti suutaan apposen auki niin kauan kuin pullon tuttiosa oli suun sisällä.
Tämä aamu näyttää lupaavalta, sillä poika nukkuu vuoteessaan.

Sammakko 6vk

 

Sadana: kaippa tuo on kirjaimellisesti sellainen tiheän imun kausi eiköhän se siitä hellitä

Mukipukipuu ja Väinö 1kk!

 

Pikaista päivitystä tänne..tuntuu että aika loppuu päivästä kesken, monta asiaa tulee aloitettua tai yöimetyksen aikana mietittyä valmiiksi; että huomenna minä sitä ja tätä:attn:..mutta Kuinkas käykään, hampaat on pesemättä kun pitäis olla jo vaunuilemaan lähdössä, aamukahvi juotu taas imettäessä, en saanutkaan ruokaa uuniin aamupäivällä, pyykkikone ei pyöri vieläkään Mutta ei haittaa, tää on minunkin viimoinen kerta kun tätä saa kokea, ja aion nauttia siitä..välittämättä asioista joihin ei aika riitä ja kerkee myöhemminkin! Toki täälläkin on taas tullut taustailtua, mutta kirjotusta en oo saanut aikaiseksi..Ihanan erilaisia vauvoja tuntuu kaikilla olevan ja täällä voitais liittyä teihin tiheästi yölläkin imeviin( 2-3h välein syödään yölläkin 22-7 ..aamupäivällä 1h unet ja iltapäivällä 2h unet vaunuissa..illasta jos esim. autolla kauppaan lähdetään, vielä voipi tunnin nukkua..muuten ilta kuluu tankkauksen merkeissä tissinjatkeena :saint: mut en valita, ihana on kaikinpuolin ja niin kovaääninen huuto neidillä että ei varmasti jää epäselväksi mitä kulloinkin haluaa Hyvää keskiviikkoa kaikki IhanaiseT ! Iina ja neiti huomenna 1kk

 

Jeij... eräs pieni mies keksi että kello 4 aamulta on oikein hyvä aika herätä touhuilemaan. Puoli tuntia jaksoin kuunnella pojan murinaa ja ähinää ennen kuin nostin hänet sängystään ruokailemaan toivoen että se väsyttäisi hänet kunnolla.
Eikö mitä, kuuteen asti hän vouhotti minkä ehti ja siinä vaiheessa minut voitti väsymys. Otin pojan vuoteeseen kainalossani ja toivoin että hän siinä rauhoittuisi. Että oli hankala itsellä nukahtaa vaikka kuinka oli väsynyt kun tunsi miten toinen tuijotti ja ajoittain läpsytti käsillään minua. Onneksi jossain vaiheessa poikakin uupui ja saatiin loppuyö nukuttua kohtuudella.

Poika ei ole ulostanut kohta viikkoon, mutta pieruja kyllä tulee ja voittavat hajussaan miehenkin pierut. Tosin omien ilmavaivojeni tuoksu ilmeisesti voittaa pojankin tuoksut sillä eräs kerta hänen ruokkaillessaan kasvoilleen tuli aikamoinen irvistys kun itselläni pääsi vahinko. :ashamed:

Sammakko 6 vk

 

Onks 2-3t välein tiheää imemistä Mä oon vissiin jo niin paatunut näihin vauva-ajan unipätkiin, että 3t unijaksot öisin tuntuu ihan ruhtinaallisen pitkiltä!

Sadana - Onhan tää aika primitiivistä menoa, kaikenlaiset ruumiintoiminnot täyttää päivän ihan tehokkaasti. Meidän ukkeli töräytti tänään ne kuuluisat niskapaskat, onneks oltiin ihan kotona vaan. Meni koko vaatekerta suoraan koneeseen plus vielä äitinkin vaatteet, kun mies ystävällisesti huomautti käydessä ruokapöytään, että vaimon housut oli siinä tuotoksessa myös. Olikos niin, että teillä oli kans sitä äidinmaitokeltasuutta ollu? Neuvolassa veikkasi nimittäin, että meidän pojan kohdalla saattaa olla sama homma, kun ei ole bilirubiiniongelmiin viittaavia muita oirehia, kuin että keltasuutta löytyy edelleen silmämunista ja vähän ihosta. Poispäin on koko ajan mennyt, mutta hitaasti. Esikoisella oli sama homma, kesti mun mielestä yli ristiäisten. Tällä kuopuksella esim. kakka on aina todella keltaista, ihan semmoista okranväristä tahnaa.

3-viikkoisneuvolassa tuli kovasti kehuja painosta (jota oli kyllä ihan komeasti lähtötilassakin). Melkein +350g tullut per viikko lisää, pituutta tai päänympärystä ei sitten ole ukkeli ehtinytkään kasvattaan massakaudellansa pahemmin, puol senttiä saatiin syntymämittoihin lisää niihin. Mutta paino tosiaan 4830g eli viiden kilon rajapyykkiä kolkutellaan jo! Samoin katsekontaktista tuli maininta. Silmän rähmimiseen todettiin (kun jatkuu lievästi edelleen), että vedellä putsaamista vaan, aina kun jotain silmässä näkyy. Sillä tuo onkin pysynyt nyt hyvin kurissa eikä ole tarvinnut ab-tippoja enää laitella.

Nyt voisin alkaa sanoa, että jonkinlainen rytmi on havaittavissa pojan toiminnassa. Hereilläolojaksot on n. 1,5t kerrallaan, kun niihin aikoihin laittaa pojan sänkyyn/rattaisiin, niin uni tulee suht helposti. Tunnissa ei ehdi väsyä tarpeeksi ja kahdessa menee yli. Illalla nukahtaminen vaatii useamman tutin takaisinsyötön kyllä, mutta ei sen monimutkaisempaa nukuttamista onneksi vaadi. Päivisin nukkuu tuon 1,5t valveillaolon jälkeen yleensä 1-1,5t ja sitten taas syödään. Eli 2,5-3t sykleillä mennään nyt, öisin vetää 4-5t alkuun ja sitten taas 2,5-3t pätkiä. Yöaikaa ollaan pidetty n. 21-07, eli silloin ei sytytellä valoja eikä seurustella. Mutta kuten Sadanakin kuvasi, noita tuijottelu ja äitin läpsyttelyepisodejakin mahtuu joihinkin öihin. Yritän vaan olla noteeraamatta. Jostain syystä myös meidän poika pitää kauheaa ärinää, murinaa ja örinää unissaan, varsinkin aamuyöstä... Koita siinä sitten itse nukkua. No, kyllä se itkun voittaa! Tuo tyyppi ei vielä ole paljon muusta itkeskellyt kuin nälästä, joten aika helpolla ollaan toistaiseksi päästy.

BabyPilateskurssin (6krt) aloitin torstaina, 45min lantionpohjan ja vatsalihasten kuntouttamisen merkeissä, kerta viikkoon. Tulee kyllä tosi tarpeeseen, siellä kun venytellään myös hartiaseutua, joka on näistä hoiva-asennoista aivan juntturassa (lue: päätä särkee harva se päivä). Lisäksi nettijoogaa olen tyrkkinyt joihinkin väleihin, pari kertaa viikossa. Tänään kyllä meni aika haasteelliseksi, kun taapero tykkäsi kiipeillä mun päällä samalla kun treenasin. Siinä vaiheessa paloi äitiltä käämi, kun alettiin repiä hiuksia ja silmälaseja päästä. Mustasukkaisuutta ilmassa....

Tämmöistä meillä tässä vaiheessa!

PH ja mörssäri +3vkoa

 

Pippurihäntä: komean kokeinen poika teillä siellä! meidän poika kans örisee aamuyöstä ja potkii ja viuhtoo menemään

Sadana: eikös tuo viikon kakkitauko ole ihan normaalia sit kun massu toimii taas ei varmaan vaipassa riitä tila

Vaipoista puheenollen, täällä joudutaan jo siirtymään seuraavaan kokokoon, ei noi ykköset oikeen istu enää ne onkin 5kg asti tarkotettuja. Torstaina olis 5vk neuvola ja lääkärintarkastus. Silmä rähmimi edelleen ab tipoista ja putsailuista huolimatta. On kummin parempaan päin. Iteltä loppuu huomenna ab kuuri nro 2. Saas nähdä saatiinko sillä tulehdus selätettyä vai palaako oireet taas heti kuurin loputtua.

Mukipukipuu ja Väinö 4,5vk