Huhtikuun Hurmurit 2013 *Meidän Kuu!*

Mulla tuli eilen joku ennenaikanen baby blues-kohtaus! Mietin vaan kauheesti, että miten voin olla erossa tuosta esikoisesta ja murehdinko häntä siellä kesken synnytyksen jne. Järjellä kun ajattelin, niin tuskin on aikaa/energiaa/tajua miettiä kesken kaiken toista lasta, mutta joku ihme hetki koitti, kun ajattelin vaan että tehdäänkö me nyt väärin esikoista kohtaan, kun piti toinenkin mennä hankkimaan, eikö hän muka riitä meille?! Juujuu, aivan älytöntä, tiedän! Mutta kaikenlaista sitä alkaa miettimään, kun H-hetki lähestyy. Varmaan nää ajatukset johtuvat osittain myös siitä, että tämä esikoinen on ihan hurjan mustasukkainen vauvasta jo nyt, vaikkei se ole vielä syntynytkään...ehkä siis ennakoin tulevia "kohtauksia" ja keskusteluja, en tiedä. Ajatukset harhailee milloin synnytyksessä, milloin kotiintulossa, milloin esikoisen suhtautumisessa, omassa palautumisessa...huoh. HORMONIT!!! :kieh:

No ei mulla sitten muuta.

POKS 38 :heart:

 

Namidalle onnea tyttövaavista

ja kiitos synnytyskertomuksista!! Manzana tosiaan, olit aika hyvin suunnitellut aikataulun

M-m, mulla on tärpännyt huppupyyhkeiden osalta kaikista noista kaupoista mitä sanoit. Ootko varma, että et vaan ole huomannut, kun tuntuu, että ne on aina jollain rullalla tai sillein vaan taiteltu, ettei se huppuosuus pomppaa silmään, ellei lue hyllyn reunasta..

Hjannahille kärsivällisyyttä (ai mitäkö se on..?) ja tsemppiä odotteluun, kyllä se haikara tulee vielä!!

ada amelialle kans tsemiä odotteluun!!

Nitta, voi kun kävis tuuri ja alkaiskin itekseen! Yksikin tunti riittää mutta kohta se vauva joka tapauksesa on sylissä!!

Amante eiköhän ne ajatukset laidasta laitaan kuulu taudin kuvaan! Esikko on todennäköisesti kunhan mustasukkaisuuksistaan pääse niin ylen onnellinen että on leikkikaveri sitten jossain vaiheessa.

Tjaah, taisin pongata tuossa alkuameebaa jota vissiin limatulpaksikin kutsutaan.. hmm, mutta näin olen ymmärtänyt teidänkin kirjoitteluista, että siitä voi mennä vielä vaikkas kuin kauan, eli ei meinaa mitään. Eikä siis tarvii vielä meinatakkaan kun on kuitenkin se noin pari viikkoa sektioon.
Viikonloppuna piti vähän niinkuin ylläri vieraita kestitä, mutta siitä selvittiin vaikka ei ois enää hirveesti jaksellu, mutta mikäpä tässä kun ei muuten ole menoa mihinkään.

Toive ja 38 poks!!!!!

 

Täällä supistelut se n kun jatkuvat Välillä pitää vähän syödä suklaata, jotta tuo asukas hieman edes liikahtelisi, muuten iskee huoli... Alapää on tämän päivän ollut TODELLA kipeä! Ihan kuin tuo pää puskisi luita tuolla erilleen niin kovasti, että saa tällaisen kivun aikaan, kävellessä on pahinta! Kipeitä supistukset eivät edelleen ole, joten tuskinpa tulee vielä lähtöä mihinkään, mutta ihanaa, että jotain edes tapahtuu!

Natte musta olisi tosiaan vähintääkin kivaa ja reilua, että me päästäisiin poksahtelemaan yhtä aikaa!

amante tsemppiä päänupin kanssa Mitenkä vanha teidän esikoinen taas olikaan? Ainahan nuo ensimmäiset varmasti kokevat mustasukkaisuutta (täälläkin, vaikka jo kovasti käskeekin pikkuveljeä syntymään), mutta se vaan kasvattaa luonnetta kun joutuu moiseen muutokseen sopeutumaan Ajattele, että teette hänelle palveluksen, kun pyöräytät hänelle tulevaan elämään sisaruksen tueksi ja turvaksi!

 

Onnea taas kaikille jakautuneille! Alkaahan niitä tuhisijoita tupsahdella meidänkin pinoon =)

Sipulisankarin kipukuvaus on kuin minun suustani tältä aamupäivältä! Tosi erilainen meininki ollut tänään verrattuna aiempiin tuntemuksiin. Aamulla jo ajattelin, että vatsakin on tyhjentymässä lupaavasti mutta nyt on iltapäivää kohti helpottanut kaikenlaiset olot. Alkaa kyllä tuntua sen verran kömpelöltä ja hankalalta tämä meno, jotta toivottavasti ei tartteis enää viikkotolkulla odotella... Mies eilen illalla totesi, jotta näytän tällä kertaa jotenkin "raskaammalta" kuin esikoista odottaessani. Kiitos, kiva kuulla vaikka tottahan se varmasti on kun viimeksi päästelin loppuun asti kevyin askelin ilman mitään valivali-vaivoja.

Huomenna olisi ohjelmassa ensimmäinen valmistava akupunktiokäsittely. Monta viikkoa sitten aikaa sopiessamme puhuttiin vielä akupunktiohoitajan kanssa että voihan sitä aloitella sillain varovasti kun ei näillä viikoilla vielä mikään kiire ole... Nyt tuntuu siltä että ei muuta kun piikkejä ihoon kunnon neulatyyny-henkeen!

Meilläkin esikoinen malttamattomana odottaa isoveljeksi tuloa, joka ilta toivottaa hyvät yöt vauvallekin mahan läpi :heart: Mielenkiintoista nähdä mitä sitten oikeasti tuumaa kun hetki on koittanut.

Kohta pitääkin lähteä hakemaan poika päiväkotikaverin synttäreiltä, ekaa kertaa ihan yksin moisissa kekkereissä ja tokihan äiteellä silmät kostu kun lähti niin reippaana poikana iskän viemänä juhliin...

Ihania vauvantuoksuisia hetkiä synnyttäneille ja tsemiä meille muille, jotka vielä odottelemme!

 

Täällä kans samoja tuntemuksia alapäässä, kun Sipulisankarilla ja Pihlajalla ! Toivottavasti tarkoittaa jotain... Tänään on myös supistellut ja ollut muutenkin alavatsakipuja, ihan kuin olis menkat alkamassa. Saas nähdä mitä tapahtuu...

Huomenna poksuu laskettu aika! :heart:

 

Hei!
Enpäs oo ehtiny tännekkään sitten joulukuun kirjotella. Vanhassa asunnossa sattui vesivahinko minkä johdosta jouduttiin muuttamaan ja muutettiin sit saman tien täysin eri paikkakunnalle. Muutto saatiin tehtyä ja pari viikkoa rauhotuttua uuteen kotiin niin sit sairastuin ite kunnon kuume tautiin mitä kesti viikon verran. Yks päivä ehti olla ilman kuumetta ja seuraavana päivänä sit lähettiinki synnyttään. Eli mulle voi päivittää 21.03.2013 tyttö 3495g ja 50cm rv 38+0 ja synnytyssairaalaki vaihtu sit muuton myötä keskipohjanmaan keskussairaalaksi. Synnytystä edeltävänä päivänä oltiin taloesittelyssä ja ku sieltä tultiin kotiin niin sanoin miehelle et tänään täytyy vielä lähtee ostoksille kaupunkiin ku voi olla et muuten ei ehditä ennen ku vauva syntyy. En tiedä mistä tuo tunne tuli, mutta yllätys yllätys se piti täysin paikkansa.

Tässä vähän synnytyskertomusta:
Elikkös yöllä 03.00 heräsin ja tuli kipeitä suppareita säännöllisen epäsäännöllisesti. Kuitenki niin tiuhaan et ei ehtiny supistusten välissä nukahtaa. Siirryin sit sohvalle nukkuun et en häirihe esikoisen ja miehen unia. Aamulla esikko heräs seittemän aikaan ja suppareita tuli edelleen miten sattuu. Vähän aloin epäillä et synnytys ois lähtemässä kunnolla käyntiin. Mut hirmu epäilevä olin ku esikoisella supisteli kaks vuorokautta kipeesti ennenku alko kunnolla paikat aukee. Mies sitte lähti töihin (kotitoimisto) ja ite jäin esikoisen kans leikkiin. Puol kymmeneltä sain pojan nukkuun ja lähdin suihkuun kokeileen jos se auttas kipuihin. Sielläkään ei ollu enää hyvä ja niimpä tulin sit pois kellottaan supistuksia ja väli oli n. 7min luokkaa.

11.00 Soitin esikoiselle hoitajan ja sanoin isännälle et nyt lähdetään käymään näytillä sairaalassa (matkaa reilu 100km). Autossa kellottelin supistuksiä ja väli oli 5min. Epäilin ite et tuskin oon kovin paljo auki ja pelkäsin et laittavat vielä kotiin ku kuitenki supistusten kesto oli vaan 30-45 sekuntia. Matkalla pysähdyttiin kuitenkin ostaa varulta eväät jos kuitenki jäätäs synnyttään.

Sairaalassa oltiin tasan 13.00 ja sit puol tuntia ensin käyrillä. Käyrällä ei näkyny yhtään supistuksia koko aikana mut tiesin ite et niitä on. Sisätutkimuksessa neljä senttiä auki ja kätilö ehotti et haluunko vielä lähtee kotiin. Sanoin et en todellakaan ja se lähti selvittään et mitä tehään ja siirretäänkö mut osastolle odotteleen. No puol tuntia meni ja sit tuli iltavuorolaiset tutkiin mua uudestaan niin olinki jo 6 cm auki ja sit lähettiin saliin.

Salissa menin suihkuun ja olin siellä 20 min sit kipu alko oleen niin kova et soitin kätilön ja päätettiin et laitetaan kohdunkaulan puudute ja puhkastaan kalvot Puudutus laitettiin 14.45 ja se ei kyllä auttanu yhtään kipuhin. Kätilöt lähti salista ja vartin päästä alko tuntuu et ponnistuttaa, sanoin sit miehelle et soittaa kelloo kaiken varalta et ne tulis takas kattoon. Olin ihan ihmeissäni siitä ponnistuksen tunteesta ku kuitenki vartti sitte olin vaan sen 7cm auki. Kätilö sit tuli ja anto opiskelijan tutkiii eka, tulos oli et 9cm auki. Sit oikee kätilö päätti et voin seuraavalla supistuksella koittaa varovasti poinnistaa niin katotaan lähteekö loputki reunat häviään et vois kunnolla ponnistaa. Ponnistin sit varovasti ja saman tien kätilö sano et nyt tää syntyy. Ponnistusvaihe kesti yhteensä 4min ja kyllähän se vaan otti kipeetä. Mutta onneksi meni tosi äkkiä. Esikoista ku tosiaan ponnistin tunnin verran!
klo 15.09 syntyi sit meidän ihana tumma tukkanen peikko tyttö.<3

Onneksi ehdittiin sairaalaan vaikka ei siellä ehditty paria tuntia kauempaa ollakkaan!

Lokkis ja reilu 2vko vanha neiti

 

Onnea lokkis prinsessasta! :flower:

Täällä ei uutta taivaan alla... Verenpaineita tarkkaillen (tänään 144/88).. Päätäkin särkee ja lonkat oon nukkunut ihan mäsäksi! Normi vali vali valitusta siis!
Huomenna äitipolille!

Meidän Äiti ja Juniori 38 *POKS POKS*!!

 

Valtavan suuret onnittelut kaikille jo vauvaantuneille! :heart:

Enpä oo pitkään aikaan päässyt lueskelemaan saati päivittämään omia kuulumisia, kun ollaan oltu pitkään nettipimennossa ja kännykkäkin otti ja hajosi pari viikkoa sitten ja sillä on muutenkin niin ärsyttävää lukea saati kirjoittaa mitään.

Harkkasuppareita ja juilimisia tulee päivittäin, mutta siinäpä se, ei YHTÄÄN mitään muuta. Kolmesta S:stä ei tuu myöskään mitään, kun ollaan oltu niin paljon muiden ihmisten nurkissa, että peittojen heiluttelu ei todellakaan ole ollut kummankaan mielessä viikkoihin Lisäksi "lievää" stressiä tän todella väsyneen ja rasittuneen olon lisäksi aiheuttaa miehen hankalat työkuviot ja sen tuoma huono taloudellinen tilanne, omien lemmikkien iäkkyys ja sen tuomat ongelmat ja lisäksi esikon ihan hillitön äiti- riippuvuus (taitaa hänkin jotain aavistella pian tapahtuvaksi?). Eli järjetön stressi kaikesta mahdollisesta ja nyt musta on alkanut tuntumaan, että en haluakaan tätä toista lasta, kun kaikki on niin perseellään! :'( Myöhäistä se tietysti nyt on mitään katua ja tottakai haluan tämän lapsen, mutta stressi vaan vie kaiken ilon kaikista pienistäkin arjen asioista Lisäksi mulla on melkein joka päivä sellainen olo, että "vauva ei oo liikkunut pitkään aikaan, nyt se on varmasti kuollut!" :O Ja sitten paniikissa hytkyttelen ja tyrkin mahaa, että saan sen hereille ja edes pari pientä liikettä oman mielenrauhani tyynnyttämiseksi. Tämä on ihan typerää ja kamalaa, mutta en voi itselleni mitään, kun menin lukemaan joku aika sitten kohtukuolemista artikkelin.

Ensi keskiviikkona on taas neuvola, vika käynti ennen LA:ta. Huomenna POKSUU 39+0! On olo jo sellainen ryhävalas, että saisi jo tulla, mutta elämäntilanne muuten on sellainen, että olisi hyvä, jos olisi vielä pari viikkoa masussa. No, hän tulee sitten kun hän on valmis tulemaan

Tästä tuli ihan hirveä valivali-viesti, pahoittelut

Nanski + toukka 38+6

 

Nyt en viitsi edes eritellä nimimerkkejä, vaan toivotan yhteisesti onnea kaikille pikkuisen saaneille!! :flower: :heart:
Olisin kuitenki unohtanu jonkun

Nyt on muuten sen verran jänskä olotila, että menee lähinnä oman navan kaiveluksi, pahoittelen!
Huomenna siis on aika polille klo 13, ja siellä sitten laitetaan se ballonki.. Apuva. Jännittää ja paniikki nousee välillä, mutta tätähän tässä on odotettu! Toivon kovasti, että ballonki toimis tälläkin kertaa niin, että synnytys käynnistyisi.. Viimeksi siis käynnisteltiin kanssa sillä ja sen laitosta n. 6h päästä tyttö syntyi
Viime synnytyksestä vaan jäi pelko, mm. siitä kun tytöllä laski sydänäänet niin kovasti ja imukuppi otettiin valmiuteen (lopulta ei ehditty käyttää), ja kamalaa oli myös se kun tuntu ettei millään pystynyt hallitsemaan omaa kroppaa ja sitä kipua, ja ponnistamisen tarve tuli liian aikaisin ja sitten ne pahat repeämät.. huih. Kumpa kaikki menisi hyvin!!
Katsotaan kuinka uni tulee ens yönä.. sen puolesta luulis tulevan, kun viime yö meni niiin huonoilla unilla. Huominen aamu ja aamupäivä luultavasti menee sellaisessa täpinäpaniikissa, enkä todennäköisesti saa mitään aikaiseksi Lapsille pakkasin jo tänään illalla hoitoreput valmiiksi ja oma sairaalakassi on pientä silausta vaille valmiina (hiusharja ja naposteltavat puuttuu enää). Mies menee puoleksi päiväksi töihin ja tulee ennen 12, päästään sitten rauhassa viemään lapset ja lähtemään sairaalalle päin.

Mukavaa viikon alkua kaikille ja toivottavasti tulee ensviikon aikana urakalla lisää vauvauutisia! :heart:

mmiilia ja Ruu 39+0<3

 

Täällä nyt kans vähän päivittelen, että kipeitä supistuksia tulee lyhyen ajan välein, ei kuitenkaan säännöllisinä... Myös suolisto tyhjenee tehokkaan lupaavasti... Toivottavasti kohta tulis lähtö :heart:

POKS!! 40+0 :heart:

 

Huomenta! Täällä tämä täti istuu koneella, vaikka esikoinen antaisikin vielä nukkua...

Mmiilia tsemppiä tämän päiväiseen! Toivottavasti kaikki sujuu hyvin ja päivän päätteeksi on terve nyytti sylissä! :heart:

Jokos iniss olet lähtenyt synnärille? =)

Täällä meni yö vähän valvomiseksi, muttei tosin supistusten takia...vaan NÄRÄSTYKEN!!!! Aloin jo vähän epäillä, että sitäkö nämä kivuttomat, mutta voimakkaat tuntemukset kropassa ovat olletkin :stick: Tosiaan, kaikki kivut puuttuvat noista suppareista, joten alkaa usko mennä tähän hommaan. Niitä vesiä odottelen meneväksi, mutta alan jo epäillä sitäkin. Ihan kuin pari viikkoa sitten oisin tuon limatulpan bonganneeni, mutta nyt on kyllä sellainen pessimismi päällänsä, että tuskinpa sekään on vielä mennyt. Ehkä vaan en ole kovin aamuihminen : / Tänään olisi taas neuvola päivällä, johon olen nyt muutaman päivän ajan toivonut, ettei enää tarvitsisi mennä... Aivan järjetön hikka vauvalla on kuitenkin, joten toivottavasti keuhkot ovat ainakin valmiit jo syntymään!

Sipulisankari & Narsku 39+0 POKS!!!

 

Mahdottomasti onnea taas kaikille vauvansa saaneille!!

Täällä haudotaan edelleen.
40+1 ja eilinen meni kyllä pillittäessä :'(
Ei pahemmin oo tullu itkettyäkkään nyt raskausaikana, mutta eilen sitten jotkut padot murtui. KAikki vaan oli NIIN väärin ja hankalaa. KAi sitä vaan odotti, että vauva syntyy LA:na niinkuin esikoinen..

Noita synnytyskertomuksia on kyllä ihana lukea vaikka välillä iskeekin ahdistus, että VOI EI...tuohon sitä itsekin pian "joutuu" :O Mutta palkinto on sen arvoinen!! Ja todellakin alkaa tämä raskaana oleminen riittämään.

Hei, monellekko tämä kuluva raskaus on se viimeinen?
Allekirjoittaneelle on..ainakin luulisin
Vielä ei ole mitään haikailuja tai surumielistä fiilistelyä asian suhteen..mutta katsotaan vuode päästä!

Ihanaa päivää kaikille - tänäänkin ois hyvä päivä syntyä!!

 

Paljon onnea lokkis tyttövauvan johdosta!

Mmiilialle paljon tsemppiä käynnistykseen! Kohta sullakin on nyytti sylissä. Pidän sulle peukkuja, että kaikki menee hyvin.

Inissillä vaikuttaa tosi lupaavalta. Jänskää! =)

(.) Plaah! Siinä on mun tän hetkinen olotila. On jotenkin vähän huono olo kahvin jälkeen. Sellanen ahdistava tunne ja ällöttää. Mitään synnytykseen viittaavaa ei taas ole. Ei supista ei mitään. On jo ihan luovuttanut olo. Ootan sit sen kolme viikkoa vielä. Eiköhän tää sit viimeistään ole syntynyt. Maali häämöttää siinä jossain toukokuun ekassa päivässä. Vali vali vali... tyhmää tää naukuminenkin, kun on vielä viikko laskettuun, mutta en mahda itselleni mitään. Mä haluun sen vauvan nyt heti! :kieh: Täytyy mennä purkamaan tätä ärsytystä siivoomiseen.

Natte ja Tinja 39+0 POKS!!! :heart:

Niin joo, Pinkkikissalle piti vastata, että tämä neljäs vauva on meille viimeinen ja ei tosiaan vielä ole yhtään haikea olo. Saa nähdä haikailenko vielä tulevaisuudessa odotus-/vauva-aikaa. Nyt tuntuu siltä, että neljä on oikein sopiva määrä. Ja mulla jo edellisen piti olla se viimeinen ja tää on vähän niin kuin bonuskerta.

 

Täällä ollaan vielä yhtenä kappaleena ja kotona, toistaiseks! Viime yönä tuli tosiaan nukuttua vain vajaa 3 tuntia. Supistusten takia heräsin jo ennen klo 6, kun taas uni oli tullut samoisten vaivojen takia vasta klo 3 jälkeen. Noh, ei auttanut muu, kuin nousta. Tosin klo 7 jälkeen menin takaisin pötköttämään ja klo 9 nukahdin jopa puoleksi tunniksi, kun piti jo nousta ja lähteä neuvolaan.
Neuvolassa th veikkasi, että ensi yönä meidän poju on tässä maailmassa Hih, saa nähdä osuuko arvaus oikeeseen!!!

 

*POKS* 41+0 : /


Esikoinen syntyi juurikin 41+0, joten toivo luonnollisesta käynnistymisestä on mennyt.
Kyllähän sitä supistelee ja vähän tulee limatulppaakin ja juilii ja maha jo suorastaan roikkuu tuossa edessä, mutta mitään ei oikeasti tapahdu!

Hjannah&Pallero rv 41+0:heart:

 

Terveiset äitiyspolilta! :wave: Vaikka kuinka pidin peukut ja varpaat pystyssä niin ei tullut komennusta synnärille käynnistykseen.. Vauvalla siis kaikki hyvin! Lapsivettä on edelleen paljon, mutta ei ehkä ihan niin paljon kuin viimeksi. Painoarvio juniorille tällä hetkellä 3500g, eli sais kyllä tulla jo..!
Pää alaspäin siellä hengailee, vähän on jopa laskeutunut, mutta ei ollenkaan kiinnittynyt. Siispä jos vedet menee niin vaakatasossa ambulanssilla sairaalaan! Tää oli siis jo toinen lääkäri kun antoi tän kehoittuksen mennä lanssilla, joten taidan vaan jättää neuvolatädin höpinät muuttuneista käytänteistä omaan arvoonsa...

Tukalaan oloonsa lopen kyllästynyt Meidän Äiti 38+1

 

Lääkärikuulumisia 39+5:
Kohdunkaulaa jäljellä vajaat 2 cm, sormelle koko matkalta auki niin että tunsi sormellaan vauvan pään. Paikat pehmentyneet.
Mittaaminen oli hankalaa, kun pää jo niin alhaalla.
Vauvan syke oli hyvä, liikkeet hyvät, vettä hyvin. Istukka jo hieman kalkkeutunut, mikä normaalia kuulema.
Painoarvio tällä hetkellä 3,4 kg. Tosin on normi terkkalääkäri, joskin ollut Taysissa opissa, mutta ei oikein osannut ultraa täysin käyttää ja laitekin on niin vanha, että minä en siitä juuri mitään erottanut. Mutta tärkeimmät siinä, että vauva voi hyvin ja on ihan normikokoinen. Ja tuo alakerran tilanne kiinnosti erityisesti, kuitenkin jotain sielläkin tapahtunut.

 

Tässäpä tämän päivän neuvolakuulumisia:

Painoa: +1,3kg/vko (jep, kiva kiva...)
RR: 131/74
Sf: 33
Syke: 130

Siinäpä ne tärkeimmät. Kaikki ok. Se, miten alhaalla pää jo on taisi yllättää hieman terkankin... Ihan kuin olisi jo puoliksi ulkona Lapsiveden määrä vähentynyt, pitää koittaa itse seurata tihkuuko (en kyllä tuota osaa katsoa). Painoksi arvioi 3,5kg käsituntumalla.

Viikon päästä uusi aika, jonne en sitten todellakaan enää halua mennä. Äsken kävin "häätölenkillä", eli noin tunnin mennä posotin kuin viimeistä päivää! Väkisin vain tungin pois mielestä kamalan vihlonnan haarovälissä ja nautin täysin rinnoin kaikista niistä supistuksista, jotka yritti saada mut pysähtymään! Kyllä ihmismieli on sairas...

 

Iltaa kaikille kanaemoille, kunnon hautojia täällä tosiaan! itse myös kuuluin joukkoon

Hjannah Sun nyt ois jo ainakin aika päästä jakautuun, taidat tehdä ennätystä hautomisen suhteen, mulla meni se 41+0, mut sulla se tänään. Tsemppii, tiedän kuinka tuskasia ja pitkiä ne viimeset päivät on!

Monilla täällä kyllä tosi kypsän oloset paikat, kohta satelee vauvauutisia, jäsnkään teidän puolesta!!!

Toive Onko lisää ameeba limoja bongattu? Mulla alko esikoisesta synnytys pari pv sen bongauksesta ja nyt tokasta ja kolmannesta samana päivänä, mut joillain menee kai useampi vko ennenku synnytys käynnistyy. Edelleen kyl ihmettelen sun sektioaikaa miten antaa mennä niin lähelle LA:ta, mitäs jos synnytys käynnistyy itekseen ennen sektioaikaa? Tsemppii vikoihin viikkoihin!

Sipulisankari Häätölenkit voi tehdä tehtävänsä, mä kans saunoin ym. Olitkohan sinä vai kuka mietti että synnärillä tulee ikävä esikoista/miettii miten se pärjää jne. Voin kertoo etten kyl siinä hommassa yhtään miettiny lapsia vaan kyl kaikki ajatukset oli niissä supistuksissa.

Synnytyksestä Mulla aika korkee kipukynnys, jos ajattelee supistuksia aaltoliikkeinä et ne tulee ja menee niin tietää että kun kipuhuippu tullut niin helpottaa (tietty just ennen h-hetkeä on pelkkää kipua) mut siis just hengittely ja rentoutuminen kaiken a ja o. Jokainen supistus vie lähemmäs loppua, ei kannata pelätä/jännittää supistuksia vaan yrittää vastaanottaa niin rentona kun pystyy. Tiedän että helppo sanoa ja kylhän se kipu on niin kovaa että rentoutuminen jossain vaiheessa mission impossible, mut siis alussa ainakin. Mun mielestä jumppapallon päällä istuminen paljon parempi kuin sängyllä makaaminen. Käytin a-äännettä aina uloshengittäessä, joka kyl lopussa sitten vähemmän rauhallinen äänne..

Tänään kävi nvlatäti kotikäynnillä. Paino 4340g, lähtöpaino synnäriltä torstaina 4274g ja syntymäpaino siis 4226g. Kaikki mennyt meillä tosi hyvin, pe:na nous maito ja vauva tosi tyytyväinen, nukkuu päivät ja yötkin menny hyvin, ei olla pulloo annettu, mies on hoitanu isommat lapset ja mä vauvan, joten oon saanu levättyä päivällä. Tänään kävin lähikaupassa ekaa kertaa ja oli outo olo taas lähteä ulkomaailmaan Jälkisupparit helpottanu. Joku kyseli lapsilukumäärästä, meillä tää viimenen, kolmas kerta todensanoen ja bonuskerta tääkin kuten jollain muullakin. Ei oo haikeuden tuntua ei, ainakaan vielä

Tänään juhlittiin mun 32veetä, synttärilahja tulikin 5pv ennakkoon, siinä lahjaa loppuelämäks Herkkuja syöty ja nautitti perheen laatuaikaa.

Nyt unille ennen ku neiti herää syömään. Supistustuulia kaikille ja hus, hus jo synnärille!!

Manzana ja ihana tuhisija melkein 6vrk

 

Heips.

Vihdoinkin alkaa jotakin edes tapahtumaan. Heräsin tuossa kolmen aikaan, ja kävin vessassa. Pönttöön holahti jotakin oikein paineella, ja totesin, että eiköhän se ollut osa lapsivedestä, koska eiks limatulppa ole limaista, eikä sen ilmeisesti pitäisi holahtaa niinkuin vesi jne? No sitten alkoi heti masu, ja selkä poltot, ja nyt olen kellottanut tunnin verran supistuksia, jotka tulevat 4-10min välein. Saas nähdä kehittyykö tämä vielä niin, että meidän pikkuinen saapuu tämän vuorokauden aikana maailmaan!

Kellottelen vielä hetken ja sitten soitan synnärille. Peukut pystyyn, ja tsemppiä kaikille muillekkin. Ilmoittelen mitä tapahtuu.. (jos tapahtuu)

Ada Amelia & Oliivi 40+3 :heart:

 

Pikapäivitys puhelimella, pikkuinen poika syntyi viikolla 36, 8.4., 2780g ja pituutta 49cm

 

Onnea Eeevp!!! :flower:

 

Paljon onnea Eeevp pienen pojan johdosta!

Onkohan iniss jo synnärillä?

Mikä on Hjannahin tilanne?

Hyvä, että Meidän Äidin vauvalla kaikki hyvin. Uskon, että käynnistys olis ollut mahtava juttu. No, ei tässä kauaa enää mene meillä kellään.

Whisky Peatin vauvallakin ultran mukaan kaikki hyvin. Ja aika kypsä tilanne sullakin alakerrassa. Jospa se olis nyytti sylissä sullakin näinä päivinä.

Mitenkäs Sipulisankari? Menikö sun ennustus nappiin ja vauva syntyy tänään?

Ihanaa lukea, miten kivasti Manzanalla menee vauvan kanssa. Hyvin riittää maito ja vauva nukkuukin hyvin. Ihanaa! Mä en malta odottaa, että pääsis viettämään tollasta vauva-arkea. Miten teillä on isommat lapset ottaneet vauvan vastaan? Minkä ikäisiä lapsia teillä olikaan?

Ada amelialle paljon tsemppiä! Mahdatkohan olla jo synnärillä? Vauvauutisia odotellessa.

(.) Eilen yritin oikein urakalla häätää vauvaa ulos. Ei tuottanut ne mukavat ässäilytkään, kun jonkun aikaa kestävät kivuttomat supistelut. Ei tää nyt vaan vielä halua tulla ulos. Sais nyt alkaa jotain tapahtumaan.

Natte ja Tinja 39+1

 

Pikapäivitys: Meille syntyi poika 6.4. klo 14.11 (rv 41+1). Mitat 4068 g ja 53 cm, päänympärys 37 cm. Luomuna mentiin mistä olen todella iloinen. Pääsin ammeeseen eikä tikkejä tarvittu, vaikka poika olikin isokokoinen ja ponnistusvaihe kesti vain 14 minuuttia (esikoista ponnistin 1,5 h). Kotiuduttiin eilen kun vauva oli vajaa 2 vrk vanha. Nimikin on jo tiedossa, sen verta miehinen pikku-ukko sieltä tuli. Isoveli (1 v 8 kk) on ollut oikein suloinen ja kiinnostunut vauvasta. Kirjoitan tarkemman synnytyskertomuksen kunhan tässä saan vähän levättyä ja iteki kerrattua sen synnytyksen läpi.

Onnea muillekin vauvansa syliin saaneille! Kovasti tsemppiä vielä teille odottaville! Muistakaa, palkinto on maailman paras ja ehdottomasti kaiken sen kivun väärti!! :heart:

-Mandalay ja Arttu vajaa 3 vrk

 

Onnea nyyteistä Lokkis , Eeevp sekä Mandalay!! :heart:

mandalay LUOMUNA, huh.. hienoa että jotkut pystyy! mä en henkilökohtasesti edes pystyis ajattelemaan moista.. mä varmaan otan kaikki dropit mitä vaan ikinä tarjolla on haha

amante täällä myös vähän samansuuntaisia fiiliksiä.. eli mietin jo nyt kauheesti sitä miten esikoinen pärjää kun laitokselle lähtö koittaa.. ollaan sille kerrottu että äiti joutuu sairaalaan ja tulee sitten iskän kanssa katsomaan.. mutta mutta.. mä luulen että mulla kaikki nää ajatukset johtuu siitä että ite stressaan hirveesti synnytystä ja sitä miten ite pärjään ja siitä sitten samalla ajatukset harhautuu esikoisen pärjäämiseen - on kuitenkin niin äitin tyttö että.. ja siis järjellä ajatellen se ei varmaan edes huomaa että mä olen poissa kun pääsee mummin/mummien yms kanssa touhuamaan


Manzana mulla on ehkä maailman matalin kipukynnys!! ja lisäksi mä olen äärettömän UJO ja mietinkin sitä että JOS MUA ALKAA NOLOTTAA se synnytys.. tai se miltä näytän /kuulostan, tiedän - ihan älytöntä, mutta en vaan mahda sille mitään että tuntuu etten kehtaa synnyttää..vaikka ne kätilöt nyt näkee ja kuulee ihan kaikenlaista ja tuskinpa nyt mitenkään erityisesti jäisin heidän mieleensä.. mutta siis just kaikki tollaset äänne jutut ja muut multa jää tekemättä kun en ehkä kehtaa.. täytyy yrtittää nyt päästä noista ajatuksista yli...

ada amelia tsemppiä!! taidat jo sairaalassa ollakin

tällä hetkellä mä luulen että tämä vauva jää meidän viimeiseksi.. mutta tosiaan, enhän vielä ole edes 30v joten mieli voi muuttua.. katotaan jättääkö synnytys kovinkin syvät kammot

mäkin taidan alottaa häätölenkit heti ensi viikolla.. tällä viikolla ei vielä voi sitä teetäkin on muuten tullut litkityyä jonkun aikaa.. maanantaina äitipolikäynti, saa nähdä onko alakerrassa mitään tapahtunut


juuh, omaan oloon ei sen ihmeempiä kun viimeeksikään.. ihanaa häärätä ja järkkäillä synttäreitä

m-m & hippu 37+2