hellurei!
Meilläkin vihdoin kävellään Tällä viikolla poika on oikein urakalla harjoitellut kävelyä ja nyt alkaa sujua jo oikein hyvin! :heart: Iso poika jo! *huoh*
Sanoja ei vielä juurikaan tule.. omaa höpötystä on kyllä ihan kauheasti! Naurattaa välillä kun asiaa on ihan mahdottomasti ja kamala höpötys, eikä mitään tolkkua
Hieman tässä tilanne on muuttumassa, kun mulle tuli yllättäen työtarjous.. Alkais huhti- toukokuussa ja ois osa-aika duuni. Todennäköisesti niin, että viikko töitä ja viikko vapaa.. Hirvittävän ristiriitanen olo, kun toisaalta kovasti haluan töihin ja olen erittäin otettu, kun suorastaan "kotoa tullaan hakemaan" töihin ( en siis ole hakenut duunia ), mutta toisaalta pelottaa, huolettaa, jännittää, laittaa poikaa hoitoon... Aina ajattelin että olen mahdollisimman pitkään kotona lapsen kanssa, mutta todellisuus on se että ainakin mulla välillä tuntuu että seinät kaatuu päälle kotona ja todella kaipaa sitä työelämää ja sosiaalista puolta siinä.. eikä se taloudellinen lisäkään ole pahitteeksi Mutta kun tuo poika on vielä niiiiiin pieni.... Kovasti olen pohtinut eri puolia asiasta... kertokaahan te, joiden muksut on jo hoidossa, että miten on mennyt? Miten lapsi on sopeutunut? Olisitteko mielummin kotona lapsen kanssa? Tuleeko syyllinen olo? Mua pelottaa sekin, että kaikki muut syyllistää mut sen takia että laitan pojan noin pienenä hoitoon.... vaikeaa... Yritän ensisijaisesti löytää perhepäivähoitajaa tai ryhmistä...
Olen tässä kauheessa flunssassa ollu viikon verran ja mihinkään ei olla pojan kanssa päästy.. sisällä kökötetty koko viikko! Tänään vietin sitten laatuaikaa itseni kanssa ja kävin piiiiiiiiitkästä aikaa parturissa ( olin todella sen tarpeessa!! ) ja shoppailin uudet farkut ja paidan.. vaikka ei rahaa niihin oikeastaa olisi ollutkaan.. Piristi kummasti! Nyt tosin tuntuu että kostautuu sekin reissu, kun tuntuu että keuhkot on aivan tukossa ja henki ei tahdo kulkea kunnolla... Yskä kuulostaa siltä että "perintöä odotellessa" ja ääni on seksikäs viskibasso! Pitää varmaan ens viikolla raahautua lääkäriin jos ei helpota.. ettei vaan oo tulehdusta.. Poju onneksi säilynyt taudilta!
Tuli vielä mieleen tuosta töihin paluusta sekin asia, kun meillä oli vähän tarkoituksena yrittää saattaa alkuun pikkukakkosta tässä tämän kevään / kesän aikana, mutta jos lähden töihin, niin sekin projekti sitten lykkääntyy.. eihän sitä kehtaa heti hankkiutua raskaaksi kun töitä on saanut?!?!?!? On tämä naisen elämä vaan vaikeeta, kun pitää sompailla uran ja perheen välillä... miehillä taas helpompaa!!!!! :kieh:
no mutta näin meillä... pahoitteluni nyt omanapaisesta viestistä! :ashamed:
Taidan jatkaa hemmottelupäivää ottamalla lasin valkkaria.. jos vaikka tää flunssapöpökin siitä säikähtäis!!
Oikein mukavaa kevään odotusta kaikille!!!!!
Meilläkin vihdoin kävellään Tällä viikolla poika on oikein urakalla harjoitellut kävelyä ja nyt alkaa sujua jo oikein hyvin! :heart: Iso poika jo! *huoh*
Sanoja ei vielä juurikaan tule.. omaa höpötystä on kyllä ihan kauheasti! Naurattaa välillä kun asiaa on ihan mahdottomasti ja kamala höpötys, eikä mitään tolkkua
Hieman tässä tilanne on muuttumassa, kun mulle tuli yllättäen työtarjous.. Alkais huhti- toukokuussa ja ois osa-aika duuni. Todennäköisesti niin, että viikko töitä ja viikko vapaa.. Hirvittävän ristiriitanen olo, kun toisaalta kovasti haluan töihin ja olen erittäin otettu, kun suorastaan "kotoa tullaan hakemaan" töihin ( en siis ole hakenut duunia ), mutta toisaalta pelottaa, huolettaa, jännittää, laittaa poikaa hoitoon... Aina ajattelin että olen mahdollisimman pitkään kotona lapsen kanssa, mutta todellisuus on se että ainakin mulla välillä tuntuu että seinät kaatuu päälle kotona ja todella kaipaa sitä työelämää ja sosiaalista puolta siinä.. eikä se taloudellinen lisäkään ole pahitteeksi Mutta kun tuo poika on vielä niiiiiin pieni.... Kovasti olen pohtinut eri puolia asiasta... kertokaahan te, joiden muksut on jo hoidossa, että miten on mennyt? Miten lapsi on sopeutunut? Olisitteko mielummin kotona lapsen kanssa? Tuleeko syyllinen olo? Mua pelottaa sekin, että kaikki muut syyllistää mut sen takia että laitan pojan noin pienenä hoitoon.... vaikeaa... Yritän ensisijaisesti löytää perhepäivähoitajaa tai ryhmistä...
Olen tässä kauheessa flunssassa ollu viikon verran ja mihinkään ei olla pojan kanssa päästy.. sisällä kökötetty koko viikko! Tänään vietin sitten laatuaikaa itseni kanssa ja kävin piiiiiiiiitkästä aikaa parturissa ( olin todella sen tarpeessa!! ) ja shoppailin uudet farkut ja paidan.. vaikka ei rahaa niihin oikeastaa olisi ollutkaan.. Piristi kummasti! Nyt tosin tuntuu että kostautuu sekin reissu, kun tuntuu että keuhkot on aivan tukossa ja henki ei tahdo kulkea kunnolla... Yskä kuulostaa siltä että "perintöä odotellessa" ja ääni on seksikäs viskibasso! Pitää varmaan ens viikolla raahautua lääkäriin jos ei helpota.. ettei vaan oo tulehdusta.. Poju onneksi säilynyt taudilta!
Tuli vielä mieleen tuosta töihin paluusta sekin asia, kun meillä oli vähän tarkoituksena yrittää saattaa alkuun pikkukakkosta tässä tämän kevään / kesän aikana, mutta jos lähden töihin, niin sekin projekti sitten lykkääntyy.. eihän sitä kehtaa heti hankkiutua raskaaksi kun töitä on saanut?!?!?!? On tämä naisen elämä vaan vaikeeta, kun pitää sompailla uran ja perheen välillä... miehillä taas helpompaa!!!!! :kieh:
no mutta näin meillä... pahoitteluni nyt omanapaisesta viestistä! :ashamed:
Taidan jatkaa hemmottelupäivää ottamalla lasin valkkaria.. jos vaikka tää flunssapöpökin siitä säikähtäis!!
Oikein mukavaa kevään odotusta kaikille!!!!!