JOULUNODOTTAJAT Marraskuu
- Viestiketjun aloittaja Tuitzu
- Ensimmäinen viesti
mäkin osasin netistä etsiä ton tehy-jutun,oon nyt jo lievästisanottuna helpottunut!!!! 
Kiitos Menninkäinen... :hug: Kiva että edes jotkut ymmärtää. Ja just sentakia haluankin käydä siä lenkillä tai salilla kun jos mä pääsen sinne hetkeks reenaan ja hengähtään niin sitten jaksaa varmasti taas paremmin kotona ja on hyvä mieli sitten kaikilla. Onneks mies on kuitenkin ymmärtäny sen ja se on sille ihan itsestään selvää, että kun tulee töistä niin mä saatan sitten häippästä muutamaks tunniks jonnekkin joko koirien kanssa tai ilman. Hän harrastaa itsekkin liikuntaa paljon ja tykkää tavata kavereita joten hän tietää kuinka hyvä olo siitä sitten tulee. Mä ajattelin että mä kysyn mun yhdeltä kaverilta että missä mennään ja onko hän mulle suuttunu jostain kun tosiaan nyt tän mun raskauden aikana ei oo ollenkaan soitellu eikä pyytäny minnekkään ja aina kun mä laitan viestiä niin ei koskaan vastaa siihen ja soittamallakin on vaikee saada kiinni.Sitten jos oon saanu kiinni ja kysyny jonnekkin niin hyvi,hyvin harvoin on päässy lähteen mihkään,edes kahville. Aikasemmin oltiin parhaita kavereita ja tehtiin tosipaljon kaikkee yhdessä. Sitä hän joskus puhu kun olin alkuvaiheessa että hän pelkää että mä en sit enää halua lähtee mihkään ym...ja mä sanoin et niin ei tule käymään. Ja nyt mä olen ollu kokoajan se joka on ottanu yhteyttä ja pyytäny lenkille tai kahville tms voinnin mukaan mutta tuloksetta. En ymmärrä mikä on menny vikaan? Kuitenkaan mitään vauvajuttuja en oo puhunu pahemmin et ihan normaalia juttua niinkun aina ennenkin ja mitään riitaa ei ole ollu. Et just tää tärkee ihmisen tollanen hylkäävä käytös masentaa kun muutenkin on mieli herkkänä ja koko tilanne on itselle uusi ja tarvis sitä jotain tuttua ja turvallista.
Ja just sentakia haluankin käydä siä lenkillä tai salilla kun jos mä pääsen sinne hetkeks reenaan ja hengähtään niin sitten jaksaa varmasti taas paremmin kotona ja on hyvä mieli sitten kaikilla. Onneks mies on kuitenkin ymmärtäny sen ja se on sille ihan itsestään selvää, että kun tulee töistä niin mä saatan sitten häippästä muutamaks tunniks jonnekkin joko koirien kanssa tai ilman. Hän harrastaa itsekkin liikuntaa paljon ja tykkää tavata kavereita joten hän tietää kuinka hyvä olo siitä sitten tulee. Mä ajattelin että mä kysyn mun yhdeltä kaverilta että missä mennään ja onko hän mulle suuttunu jostain kun tosiaan nyt tän mun raskauden aikana ei oo ollenkaan soitellu eikä pyytäny minnekkään ja aina kun mä laitan viestiä niin ei koskaan vastaa siihen ja soittamallakin on vaikee saada kiinni.Sitten jos oon saanu kiinni ja kysyny jonnekkin niin hyvi,hyvin harvoin on päässy lähteen mihkään,edes kahville. Aikasemmin oltiin parhaita kavereita ja tehtiin tosipaljon kaikkee yhdessä. Sitä hän joskus puhu kun olin alkuvaiheessa että hän pelkää että mä en sit enää halua lähtee mihkään ym...ja mä sanoin et niin ei tule käymään. Ja nyt mä olen ollu kokoajan se joka on ottanu yhteyttä ja pyytäny lenkille tai kahville tms voinnin mukaan mutta tuloksetta. En ymmärrä mikä on menny vikaan? Kuitenkaan mitään vauvajuttuja en oo puhunu pahemmin et ihan normaalia juttua niinkun aina ennenkin ja mitään riitaa ei ole ollu. Et just tää tärkee ihmisen tollanen hylkäävä käytös masentaa kun muutenkin on mieli herkkänä ja koko tilanne on itselle uusi ja tarvis sitä jotain tuttua ja turvallista.Ymmärrän ton sun masiksen ja ahdistuksen täysin...Mä sain jopa viikolla 29 virallisen masennusdiagnoosin ja sen kanssa täällä nyt kärvistelen
Lääkityksenkin sain mutt en halunnut alottaa ennen synnytystä, oli sen verran ikävänkuulosia ne vastasyntyneen mahdolliset vierotusoireet. Senkin takia oottelen vaavin syntymää kun kuuta nousevaa ett sais apuva itelleen :ashamed: Imettää en oo aatellu, esikko kasvatettiin korvikkeella ja reipas kaveri on. Sit vielä muun alakulosuuden ja pelkojen päälle noi paineongelmat niin kivaa on...
Lääkityksenkin sain mutt en halunnut alottaa ennen synnytystä, oli sen verran ikävänkuulosia ne vastasyntyneen mahdolliset vierotusoireet. Senkin takia oottelen vaavin syntymää kun kuuta nousevaa ett sais apuva itelleen :ashamed: Imettää en oo aatellu, esikko kasvatettiin korvikkeella ja reipas kaveri on. Sit vielä muun alakulosuuden ja pelkojen päälle noi paineongelmat niin kivaa on...
suzyco tosi tutun kuulosta toi sun kaverin käytös,mulla ihan sama tilanne,menetin oikeastaan just sen parhaimman kaverin kans,tosin vasta nyt viime aikoina,esikoisen odotusaikana oltiin vielä hetki samassa koulussakin ja nähtiin milloin samaan aikaan oli jaksuja,ja hän on esikoiseni kummikin.vauva-aikana häntä näki ihan mukavasti,käytiin mun synttäreillä juhlimassakin,mut joku aika sit yhtäkkiä kaikki muuttu.en ollu ehtiny kertoa sille uudesta raskaudesta,kun jo loppui yhteydenpito.ei siis mitään tiettyä tapahtumaa,yhtäkkiä vaan ei enää vastannu viesteihin,soitella en oo viittiny jos sitä ei kiinnosta.ainahan se sanoo syyks että koulu ja työt väsyttää ja muuta,mutta..... mietin josko se vaikka olis alkanu potea vauvakuumetta tai jotain,ja sen takia sen on vaikea nähä meitä....tai jos se ei hyväksy että tein toisenkin muksun ton nykysen exän kanssa,kun ei oikein ikinä ymmärtäny miehen käytöstä....tai jotain tällästä mietin,koska en mäkään oo vauvajuttuja ikinä tuputtanu sille.ehkä sun kaveris on vaivaantunu siitä että oot raskaana.mun yks kaveri ei uskaltanu melkein edes katsoa muhun kun olin ekaa kertaa raskaana,se oli kai liian intiimiä sille....toivotaan että saisit kaveris vielä takasin.
Pippa: ei oo sullakaan helppoa... :hug: No sittenhän meitä on täällä useampikin lohduttamassa toisiaan sillon kun on oikeen paha olla. Se piristää tosi paljon kun on joku joka on samassa tilanteessa vaikka ei toisia sillätavalla tunnekkaan. Mitä kaikkia vierotusoireita siitä lääkkeestä sitten voi tulla? Mulle ei muutenkaan oo masennuslääkkeet yhtään tuttuja. Mitenköhän sen maidontuotannonkin sitten saa loppumaan kun ei imetä kun kai sitä jonkiverran pitää lypsää ettei ihan räjähdä tissit jos kunnolla maito nousee. Ja sit pelottaa sekin miten ne kätilöt kattoo kieroon tai sanoo jotain kun synnytys salissa ilmottaa että en muuten ajatellu imettää että saisko korviketta. No Täytyy vaan kestää sitten ne ilkeetkin kommentit. En vaan voi käsittää miten joku imetys on jokaisen suomen kansalaisen asia mutta ei se mitä ostat vaikka kaupasta tms...kun ei se naapurin martta kärsi siitä jos mun lapseni syö korviketta.
Menninkäinen: Kurjaa kun säkin oot tollain menettäny kaveris ilman mitään kunnon syytä... Ei sitä vaan aina voi käsittää toisten ajatusten kulkua. Sitä en ymmärrä että jos sä nyt teet toisenkin lapsen sun exän kanssa niin mitä se sun kaverilles kuuluu?!? ei sen tarvi siitä tykätä, mutta ei se nyt sentakia sais sua kuitenkaan hylätä...Voihan sitä aina tietty kysyä et miks sä noin teit ja ootko nyt ihan varma asiasta mutta jos toinen haluaa ja on tyytyväinen niin se ei sitten muille kuulu. En mäkään ymmärrä kaikkia ratkasuja mitä jotkut kaverit on tehny ja en eräänkään kaverin seurustelua ymmärrä mutta en mä nyt silti sitä kaveria hylkää, hän on tyytyväinen elämäänsä niin ja se riittää mulle. Jokainen tekee omat valintansa ja hyvänä kaverina voi joskus sitten kysyä että ootko miettiny muita vaihtoehtoja ja jutella asioista, mutta kuitenkin muistaa sen että ei voi tehdä päätöksiä toisen puolesta ja on vaan hyväksyttävä se. Jos nyt oletetaan että vaarassa ei oo kenenkään henki tms et kyse on vaan ihan perus elämästä..
Mä ajattelin kyllä ihan tosissani nyt ottaa asian puheeks tän mun kaverin kanssa,muuten en saa mielenrauhaa.
Hyvä jos toi Tehyn juttu nyt ratkeis!! toivotaan parasta!
Mmiilia: Sulla on kiva masu!
Menninkäinen: Kurjaa kun säkin oot tollain menettäny kaveris ilman mitään kunnon syytä...
Ei sitä vaan aina voi käsittää toisten ajatusten kulkua. Sitä en ymmärrä että jos sä nyt teet toisenkin lapsen sun exän kanssa niin mitä se sun kaverilles kuuluu?!? ei sen tarvi siitä tykätä, mutta ei se nyt sentakia sais sua kuitenkaan hylätä...Voihan sitä aina tietty kysyä et miks sä noin teit ja ootko nyt ihan varma asiasta mutta jos toinen haluaa ja on tyytyväinen niin se ei sitten muille kuulu. En mäkään ymmärrä kaikkia ratkasuja mitä jotkut kaverit on tehny ja en eräänkään kaverin seurustelua ymmärrä mutta en mä nyt silti sitä kaveria hylkää, hän on tyytyväinen elämäänsä niin ja se riittää mulle. Jokainen tekee omat valintansa ja hyvänä kaverina voi joskus sitten kysyä että ootko miettiny muita vaihtoehtoja ja jutella asioista, mutta kuitenkin muistaa sen että ei voi tehdä päätöksiä toisen puolesta ja on vaan hyväksyttävä se. Jos nyt oletetaan että vaarassa ei oo kenenkään henki tms et kyse on vaan ihan perus elämästä.. Mä ajattelin kyllä ihan tosissani nyt ottaa asian puheeks tän mun kaverin kanssa,muuten en saa mielenrauhaa.
Hyvä jos toi Tehyn juttu nyt ratkeis!!
toivotaan parasta!Mmiilia: Sulla on kiva masu!
Hui! Täällä vihkuu lapsivettä!!!!!
Tunti sitten tuli ennakoiva lähes kivutos supistus ja kun nousin sohvalta hulahti housuihin märkä läntti! Laitoin siteen ja vaaleanpunertavaa nestettä tuli... Odoteltiin hetki ja tuli puoleentuntiin muutama supistus ja aina silloin hulahti vettä. Soitin synnärille ja käskivät seurailla vauvan liikkeitä ja ottaa rennosti. Jos yön aikana ei kipeät supistelut käynnisty niin sitten aamulla sinne, saa tulla jo yölläkin tarkistuttamaan jos vauva liikkuu huonosti/ pelottaa/ synntys käynnistyy.
Nyt sitten tässä jännitellään.... Jalat tutisee ja naurattaa vielä. Kai hän syntyy lähipäivinä... Ei voi olla totta!!!!
Ilmoittelen kun tiedän miten käy...
moksa ja vauva 37+5 (kuukautisista 38+4)
Tunti sitten tuli ennakoiva lähes kivutos supistus ja kun nousin sohvalta hulahti housuihin märkä läntti! Laitoin siteen ja vaaleanpunertavaa nestettä tuli... Odoteltiin hetki ja tuli puoleentuntiin muutama supistus ja aina silloin hulahti vettä. Soitin synnärille ja käskivät seurailla vauvan liikkeitä ja ottaa rennosti. Jos yön aikana ei kipeät supistelut käynnisty niin sitten aamulla sinne, saa tulla jo yölläkin tarkistuttamaan jos vauva liikkuu huonosti/ pelottaa/ synntys käynnistyy.
Nyt sitten tässä jännitellään.... Jalat tutisee ja naurattaa vielä. Kai hän syntyy lähipäivinä... Ei voi olla totta!!!!
Ilmoittelen kun tiedän miten käy...
moksa ja vauva 37+5 (kuukautisista 38+4)
Voi tsemppiä moksalle! =)
Kylläpäs moni täällä kamppailee mahdollisen raskausmyrkytyksen kanssa. Oikein paljon jaksuja kaikille heille!
Myös masennusta näyttää olevan monella. Itelläkään olo ei ole mistään parhaasta päästä, mutta kyllä tässä vielä jaksellaan ihan ok. Kaikille oikein paljon jaksuhaleja! =)
Pulleropalloron pikkuiselle tsemppiä ja tietenkin myös äidille! =)
Kyl nää yöt on tuskasia. Nytkin 4 tuntia koiranunta takana ja sit riitti pyöriminen... Ajattelin, et meen sit vaikka päikyille, mut enää en hetkeäkään kärvistele tuolla sängyssä. Sit alkoi ihan järkyttävä alavatsakipu. Rupesin jo miettiin, et oisko supisteluja, mut en usko. Voi ku tietäis mieltä ne tuntuu..?! Monet yrittää kuvailla tunnetta, mut en tiiä onko niit ollu vai ei...
Taidan mennä keittään kuumaa kaakaota ja jatkaa surffailua...
Minky 35+5
Kylläpäs moni täällä kamppailee mahdollisen raskausmyrkytyksen kanssa. Oikein paljon jaksuja kaikille heille!
Myös masennusta näyttää olevan monella. Itelläkään olo ei ole mistään parhaasta päästä, mutta kyllä tässä vielä jaksellaan ihan ok. Kaikille oikein paljon jaksuhaleja! =)
Pulleropalloron pikkuiselle tsemppiä ja tietenkin myös äidille! =)
Kyl nää yöt on tuskasia. Nytkin 4 tuntia koiranunta takana ja sit riitti pyöriminen... Ajattelin, et meen sit vaikka päikyille, mut enää en hetkeäkään kärvistele tuolla sängyssä. Sit alkoi ihan järkyttävä alavatsakipu. Rupesin jo miettiin, et oisko supisteluja, mut en usko. Voi ku tietäis mieltä ne tuntuu..?! Monet yrittää kuvailla tunnetta, mut en tiiä onko niit ollu vai ei...
Taidan mennä keittään kuumaa kaakaota ja jatkaa surffailua...
Minky 35+5
Huomenta!
Heräsin lasten ja miehen kans yhtäaikaa 5.45 ko niillä oli lähtö töihin ja hoitoon. Lapsi raukat joutuu tämän viikon menemään miehen työaikojen mukkaan hoittoon, ko mie en saa vielä kävellä sen vertaa, että veisin ne myöhemmin. Ens viikolla saan alkaa liikkummaan, niin saa neki nukkua vähän pitempään.
Odotuksen tuskaisuudesta mulla ei ole oikeastaan ollenkaan tuskanen tai kärsimätön olo. Varmaan siks, ko säikähettiin niin kovasti, että ei nyt ennää nuo kivut ja kolotukset haittaa. En kuitenkaan tykkää raskaana olemisesta. Haluaisin vielä neljännen lapsen tähän heti perään, mutta en halua ennää olla raskaana. En ossaa sanoa, miks en. En ajattele mitään noita, että ei pääse mihinkään ja olo on huono tms, mutta en vain tykkää. Ehkä se, että kaks "vaikeaa" raskautta peräkkäin on ollu niin henkisesti raskaita, ko on pitäny olla huolesta sekasin, on ottanu niin koville, että en jaksa ennää sitä murehtimista. Tästähän meni onneks alkuraskaus ilman huolia, mutta tämä loppu oli kyllä stressiä täynnä. Onneks ennää ei kuitenkaan ole ko viikko siihen 35vk:n rajaan. Tytön raskaus oli semmonen, että lääkärit ja terkkarit sano viikolta 8 asti, että ei tuu menneen loppuun raskaus. Niinpä vain tyttö synty viikolla 38+! Mutta huolehtia kyllä sai... Harmittaa, ko pittää luopua ajatuksesta saaha se neljäski lapsi. Toisaalta meillä on onneks jo kohta kolme ihanaa lasta, joten ei mitään "pakkoa" saada lasta ole. Jos joku olis halukas tekemään mulle vielä yhen tähän heti perään niin kattä pystöön!
Rintapumpun meinaan hommata valmiiksi. Ajattelin kokkeilla tuota kovasti mainostettua Aventin pumppua. Aikasemmilta mulla oli se Ainun käsikäyttönen, mutta ei se mikkään hyvä ollu. Ei mikkään huonokkaa, mutta en kuitenkaan semmosta nyt halua. Mulle on kyllä kans noussu niin per*****sti sitä maitoa, että ilman pumppua ei varmaan pärjää taaskaan. Ennen imetystäki pittää aina lypsää vähän pois, ko ei vauva saa imettyä täysistä tisseistä. Esikoiselta varsinki, ko lopetti yösyönnit jo 2 viikkosena, oli aivan hirveää se maion pakkautuminen. Muistan kyllä ne itkut öisin lämpimässä suihkussa, ko yritti saaha vähän tyhjennettyä... Sauna oli mulla ainaki tehokas apukeino tuohon maion pakkautumiseen, siellä irtos helposti kaikki tukkeumat. Mie lypsin sillon hukkaan ylimääräset ja nyt ajattelin ottaa talteen ainaki omaa vauvaa varten, ko mullaki kuitenki sitä aina tuli 100ml tuttipullo per tissi per lypsykerta, vaikka olin imettänykki jo vauvan... Jotenki tuntuu hullulta panna hukkaan niin isoa määrää, ko joillaki ei kuitenkaan tule ollenkaa... :ashamed:
Laskeutunu on mullaki jo 4 viikkoa sitten. Et ei se aina oo se kaks viikkoa, niin syntyy. Mutta mullahan on kyllä vähän erikoinen tämä tilanne ollu, et ei ehkä voi verrata.
Raskausmyrkytyksen oireista kärsiville tsemppiä ja varapärreitä hermojen menettämistä vastaan! Inhottava, ko ei oikein kerrota kunnolla, mitä tarkottaa/aiheuttaa! :hug:
Kengurumeininki :wave: ja koita jaksaa heoatoosin kanssa!
Pulleropallero kiva kuulla teistä! Toivotaan, että kaikki menne hyvin!
Hapikko Olipa kärttynen täti puhelimessa! Ikävä varmasti, ko itte on huolissaan, nii sitte sattuu joku kärttynen muori puhelimmeen!
Moksa ihanaa! Onnea matkaan, paitsi taiat olla kyllä jo synnyttämässä... :ashamed: Ihana se jännityksen tunne, ko tajuaa, että vedet mennee ja vauva haluaa esitellä ittensä ihan pian! Mulla alko esikoisen synnytys vesien menolla ilman mittään ennakoivia supistuksia ja se tunne oli jotenki aivan uskomaton! Tytön synytys alko kivuttomilla supistuksilla, joitten huomattiin sattumalta sammaan aikaan olleessa kontrollissa tehneen kovasti töitä, ja sanottiinki vain, että siehän jäätki tänne jo synnyttään. Oli seki melko uskomatonta kuulla, ko ei ollu ollu mittään tuntemuksia, että pitäis synnyttää kohtapuoliin ja sitten vaan lääkäri toteaaki, että siehän synnytät
Kavereiden menettämisestä on ollu puhetta. Mulla on nyt pysyny kaverit, mutta ensimmäisen ja toisen raskauden ja vauva-ajan aikana hävis kyllä iso osa kaverista! Miehän olinki vasta 18 sillon, ko esikoista aloin oottaa, että en kyllä ihmettelekkään, että ei jaksanu kavereita kiinnostaa vielä perheenäitin seura... Mutta nämä niistä "jäljelle jääneet" kaverit onki kyllä tosi ystäviä. Vaikka monellla ei ole vielä itellä ensimmäistäkkään lasta ja elämäntilanne on kaikin puolin erilainen, niin hyvin saahaan elämämme sovitettua yhteen. Nyt tosin pikkuhiljaa alkaa tulla minunki ystäväpiiriin vauvoja. Mie olen vain ottanu pienen varaslähön
Minky En ossaa vattassa tuntuvista supituksista sanoa, kuinka helposti ne tunnistaa, ko niitä tullee, ko en oo koskaan saanu kokea. Mulla on tuntunu aina selässä kaikki. Kätilötki on aina synnärillä sanonu, että ei mittään hättää, kerro sitten ko tuntuu vattan puolella, selän supistuksilla ei synnytys etene. Mutta niinpä vain oon kaks saanu puskettua maailmaan, ilman mahassa tuntuvia supistuksia. Tytöltä tuntu viiminen ponnistussupistus vattassa, mutta siinäpä ne oliki. Aaltoleva jomottava kuuma kipu olis ehkä minusta sopiva kuvvaamaan supistuksia. Ne tavalllaa vyöryy päälle.
Tulipa vissiin kirjotettua vähän pitkästi... :ashamed: No, lähenpä ottammaan toisen kupposen aamukahvia ja jos sais alotettua vaikka yhen koulutehtävän tekemisen...
Apa ja Martti 34tasan
Heräsin lasten ja miehen kans yhtäaikaa 5.45 ko niillä oli lähtö töihin ja hoitoon. Lapsi raukat joutuu tämän viikon menemään miehen työaikojen mukkaan hoittoon, ko mie en saa vielä kävellä sen vertaa, että veisin ne myöhemmin. Ens viikolla saan alkaa liikkummaan, niin saa neki nukkua vähän pitempään.
Odotuksen tuskaisuudesta mulla ei ole oikeastaan ollenkaan tuskanen tai kärsimätön olo. Varmaan siks, ko säikähettiin niin kovasti, että ei nyt ennää nuo kivut ja kolotukset haittaa. En kuitenkaan tykkää raskaana olemisesta. Haluaisin vielä neljännen lapsen tähän heti perään, mutta en halua ennää olla raskaana. En ossaa sanoa, miks en. En ajattele mitään noita, että ei pääse mihinkään ja olo on huono tms, mutta en vain tykkää. Ehkä se, että kaks "vaikeaa" raskautta peräkkäin on ollu niin henkisesti raskaita, ko on pitäny olla huolesta sekasin, on ottanu niin koville, että en jaksa ennää sitä murehtimista. Tästähän meni onneks alkuraskaus ilman huolia, mutta tämä loppu oli kyllä stressiä täynnä. Onneks ennää ei kuitenkaan ole ko viikko siihen 35vk:n rajaan. Tytön raskaus oli semmonen, että lääkärit ja terkkarit sano viikolta 8 asti, että ei tuu menneen loppuun raskaus. Niinpä vain tyttö synty viikolla 38+! Mutta huolehtia kyllä sai... Harmittaa, ko pittää luopua ajatuksesta saaha se neljäski lapsi. Toisaalta meillä on onneks jo kohta kolme ihanaa lasta, joten ei mitään "pakkoa" saada lasta ole. Jos joku olis halukas tekemään mulle vielä yhen tähän heti perään niin kattä pystöön!
Rintapumpun meinaan hommata valmiiksi. Ajattelin kokkeilla tuota kovasti mainostettua Aventin pumppua. Aikasemmilta mulla oli se Ainun käsikäyttönen, mutta ei se mikkään hyvä ollu. Ei mikkään huonokkaa, mutta en kuitenkaan semmosta nyt halua. Mulle on kyllä kans noussu niin per*****sti sitä maitoa, että ilman pumppua ei varmaan pärjää taaskaan. Ennen imetystäki pittää aina lypsää vähän pois, ko ei vauva saa imettyä täysistä tisseistä. Esikoiselta varsinki, ko lopetti yösyönnit jo 2 viikkosena, oli aivan hirveää se maion pakkautuminen. Muistan kyllä ne itkut öisin lämpimässä suihkussa, ko yritti saaha vähän tyhjennettyä... Sauna oli mulla ainaki tehokas apukeino tuohon maion pakkautumiseen, siellä irtos helposti kaikki tukkeumat. Mie lypsin sillon hukkaan ylimääräset ja nyt ajattelin ottaa talteen ainaki omaa vauvaa varten, ko mullaki kuitenki sitä aina tuli 100ml tuttipullo per tissi per lypsykerta, vaikka olin imettänykki jo vauvan... Jotenki tuntuu hullulta panna hukkaan niin isoa määrää, ko joillaki ei kuitenkaan tule ollenkaa... :ashamed:
Laskeutunu on mullaki jo 4 viikkoa sitten. Et ei se aina oo se kaks viikkoa, niin syntyy. Mutta mullahan on kyllä vähän erikoinen tämä tilanne ollu, et ei ehkä voi verrata.
Raskausmyrkytyksen oireista kärsiville tsemppiä ja varapärreitä hermojen menettämistä vastaan! Inhottava, ko ei oikein kerrota kunnolla, mitä tarkottaa/aiheuttaa! :hug:
Kengurumeininki :wave: ja koita jaksaa heoatoosin kanssa!
Pulleropallero kiva kuulla teistä! Toivotaan, että kaikki menne hyvin!
Hapikko Olipa kärttynen täti puhelimessa! Ikävä varmasti, ko itte on huolissaan, nii sitte sattuu joku kärttynen muori puhelimmeen!
Moksa ihanaa! Onnea matkaan, paitsi taiat olla kyllä jo synnyttämässä... :ashamed: Ihana se jännityksen tunne, ko tajuaa, että vedet mennee ja vauva haluaa esitellä ittensä ihan pian! Mulla alko esikoisen synnytys vesien menolla ilman mittään ennakoivia supistuksia ja se tunne oli jotenki aivan uskomaton! Tytön synytys alko kivuttomilla supistuksilla, joitten huomattiin sattumalta sammaan aikaan olleessa kontrollissa tehneen kovasti töitä, ja sanottiinki vain, että siehän jäätki tänne jo synnyttään. Oli seki melko uskomatonta kuulla, ko ei ollu ollu mittään tuntemuksia, että pitäis synnyttää kohtapuoliin ja sitten vaan lääkäri toteaaki, että siehän synnytät
Kavereiden menettämisestä on ollu puhetta. Mulla on nyt pysyny kaverit, mutta ensimmäisen ja toisen raskauden ja vauva-ajan aikana hävis kyllä iso osa kaverista! Miehän olinki vasta 18 sillon, ko esikoista aloin oottaa, että en kyllä ihmettelekkään, että ei jaksanu kavereita kiinnostaa vielä perheenäitin seura... Mutta nämä niistä "jäljelle jääneet" kaverit onki kyllä tosi ystäviä. Vaikka monellla ei ole vielä itellä ensimmäistäkkään lasta ja elämäntilanne on kaikin puolin erilainen, niin hyvin saahaan elämämme sovitettua yhteen. Nyt tosin pikkuhiljaa alkaa tulla minunki ystäväpiiriin vauvoja. Mie olen vain ottanu pienen varaslähön
Minky En ossaa vattassa tuntuvista supituksista sanoa, kuinka helposti ne tunnistaa, ko niitä tullee, ko en oo koskaan saanu kokea. Mulla on tuntunu aina selässä kaikki. Kätilötki on aina synnärillä sanonu, että ei mittään hättää, kerro sitten ko tuntuu vattan puolella, selän supistuksilla ei synnytys etene. Mutta niinpä vain oon kaks saanu puskettua maailmaan, ilman mahassa tuntuvia supistuksia. Tytöltä tuntu viiminen ponnistussupistus vattassa, mutta siinäpä ne oliki. Aaltoleva jomottava kuuma kipu olis ehkä minusta sopiva kuvvaamaan supistuksia. Ne tavalllaa vyöryy päälle.
Tulipa vissiin kirjotettua vähän pitkästi... :ashamed: No, lähenpä ottammaan toisen kupposen aamukahvia ja jos sais alotettua vaikka yhen koulutehtävän tekemisen...
Apa ja Martti 34tasan
Alkuperäinen kirjoittaja Tuitsu:Alkuperäinen kirjoittaja apa:
Uskotko jos sanon että taa tuntuu tosi pieneltä ja nukkuessa kun sitä ei huomaa niin yritän kammeta mahalleen!
Hankala kuvitella mahallaa nukkumista tuon kokosen pötsin kanssa! En miekään kyllä edellisistä muista, että olis mitenkään kauhean isolta ittestä tuntunu, vaikka niistä mulla oli ihan normi kokoset mahat...Alkuperäinen kirjoittaja Tuitsu:Joo, en mäkään mahalleni pääse mut unenpöperössä sitä ei ymmärrä ja ihmettelee että kun ei pääsekkään.
tuitsu mulla ihan samaa mahalleen yrittämistä unessa! :ashamed:
komea maha sulla kyllä on ,ei voi kieltää!
moksalle tsemppiä!! mahtavaa,mä en pysy pöksyissäni kun alkaa levoton innostus! mäkin haluun jo päästä tositoimiin!
ei kyllä taida heti alkaa täällä,kun supistukset,ne harjotussupparitkin,on vähentyny ihan hurjasti......kuka vei mun lupaavat kipeät supistukset?!? |O
mistä muuten mahtaa johtua tuo kun moni on sanonu että öisin maatessa supistelee,mutta ylösnoustessa lakkaa??
:ashamed: komea maha sulla kyllä on ,ei voi kieltää!
moksalle tsemppiä!! mahtavaa,mä en pysy pöksyissäni kun alkaa levoton innostus! mäkin haluun jo päästä tositoimiin!
ei kyllä taida heti alkaa täällä,kun supistukset,ne harjotussupparitkin,on vähentyny ihan hurjasti......kuka vei mun lupaavat kipeät supistukset?!? |O
mistä muuten mahtaa johtua tuo kun moni on sanonu että öisin maatessa supistelee,mutta ylösnoustessa lakkaa??
Huomenta!
Taas yksi loistavasti nukuttu yö takana ja kohta sitten saan joko mielenrauhan tai stressaannun lisää, kun käyn neuvolassa.
Tuitsulla kyllä ihan fantastinen masu .
Kavereista puhelitte. Kun tässä kolmenkympin korvilla alkaa esikoistaan kyhäämään, niin suurin osa kavereista on joko samassa jamassa tai jo lapsia tehny. Muutamia sellaisia on (itse asiassa ne kaikkein parhaat ystävät) joilla se ei vielä ole ajankohtaista, mutta hekin tuntevat mut sen verran hyvin, että tietävät, että lapset on aina ollu mun ja mieheni unelma ja siinä vaiheessa kun opiskelut oli päätetty, kummallakin oli vakityö ja hääkellotkin oli kilkattanu, niin meidän vauvauutinen taisi olla vain ajan kysymys :heart: .
Tosiystävät ei kyllä hylkää, vaikka elämäntilanteet olis vähän erilaiset. Tosin ehkä parikymppisenä ne intressit on vielä sen verran erilaiset, että siinä vaiheessa ne erot tulee selvemmin esiin. Esim. samanikäinen serkkuni sai molemmat lapsensa alle kakskymppisenä ja täytyy myöntää, että meilläkin oli monen vuoden tauko aktiivisessa yhteydenpidossa. Ei siksi, että kumpikaan olisi toista millään tavalla "hylännyt", mutta meitä vaan kiinnosti eri asiat. Ehkä välimatkatkin ja mun ulkomailla asuminen vaikutti siihen tilanteeseen. Nykyään ollaan kyllä taas tosi paljon tekemisissä =) .
Eli Menninkäinen ja Suzyco ja muut - antakaa niille ystävillenne aikaa. Jos ne on oikeita ystäviä, niin ei ne mihinkään katoa :hug: .
Toivottavasti toi TEHYn tilanne nyt ratkeaisi. En kyllä missään vaiheessa tule hyväksymään tollaista kiristystä keinona vaatia lisää palkkaa (ja vielä ihmishenkien uhalla), mutta ei sitä keskustelua vaan enää jaksa seurata. Sikäli saisi jo loppua. Ja päästäis mekin normaalisti synnyttämään sitten kun alkaa siltä tuntua.
Pitäkää peukkuja, et vp:t ja proteiinit on nyt kohillaan. Kuullaan myöhemmin (ellei ne passita mua synnyttämään :headwall: ).
Taas yksi loistavasti nukuttu yö takana ja kohta sitten saan joko mielenrauhan tai stressaannun lisää, kun käyn neuvolassa.
Tuitsulla kyllä ihan fantastinen masu
.Kavereista puhelitte. Kun tässä kolmenkympin korvilla alkaa esikoistaan kyhäämään, niin suurin osa kavereista on joko samassa jamassa tai jo lapsia tehny. Muutamia sellaisia on (itse asiassa ne kaikkein parhaat ystävät) joilla se ei vielä ole ajankohtaista, mutta hekin tuntevat mut sen verran hyvin, että tietävät, että lapset on aina ollu mun ja mieheni unelma ja siinä vaiheessa kun opiskelut oli päätetty, kummallakin oli vakityö ja hääkellotkin oli kilkattanu, niin meidän vauvauutinen taisi olla vain ajan kysymys :heart: .
Tosiystävät ei kyllä hylkää, vaikka elämäntilanteet olis vähän erilaiset. Tosin ehkä parikymppisenä ne intressit on vielä sen verran erilaiset, että siinä vaiheessa ne erot tulee selvemmin esiin. Esim. samanikäinen serkkuni sai molemmat lapsensa alle kakskymppisenä ja täytyy myöntää, että meilläkin oli monen vuoden tauko aktiivisessa yhteydenpidossa. Ei siksi, että kumpikaan olisi toista millään tavalla "hylännyt", mutta meitä vaan kiinnosti eri asiat. Ehkä välimatkatkin ja mun ulkomailla asuminen vaikutti siihen tilanteeseen. Nykyään ollaan kyllä taas tosi paljon tekemisissä =) .
Eli Menninkäinen ja Suzyco ja muut - antakaa niille ystävillenne aikaa. Jos ne on oikeita ystäviä, niin ei ne mihinkään katoa :hug: .
Toivottavasti toi TEHYn tilanne nyt ratkeaisi. En kyllä missään vaiheessa tule hyväksymään tollaista kiristystä keinona vaatia lisää palkkaa (ja vielä ihmishenkien uhalla), mutta ei sitä keskustelua vaan enää jaksa seurata. Sikäli saisi jo loppua. Ja päästäis mekin normaalisti synnyttämään sitten kun alkaa siltä tuntua.
Pitäkää peukkuja, et vp:t ja proteiinit on nyt kohillaan. Kuullaan myöhemmin (ellei ne passita mua synnyttämään :headwall: ).
Schätzchen Sormet ja varpaat on täällä ristissä! Tule ilmottelemaan, miten kävi!
Moi!!
Moksa on varmaan jo tositoimissa ja mä oon niiiiin kade!!!!
Meillä kauhee kiire viikonloppu takana eikä tuloksena oo ku muutama hassu supistus eilen. Plaah!!
Asrai: Mulla ei kumpikaaa lapsista oo laskeutu ihan alas saati ny kiinnittyny ja niin ovat vaan syntyny alakautte, eihän ne isoja oo ollu mutta ei tuo kiinnittyminen oo edellytys synnyttämiselle, relax!!
Oon kyl juttujanne lukenu pitkin viikonloppua mutta ei oo ehtiny kirjoitteleen enkä nytkää taida ehtiä, mutta jaksuja mammat. Kohta alkaa tapahtumaan oikein urakalla.. :wave:
maukkis 38+2
Moksa on varmaan jo tositoimissa ja mä oon niiiiin kade!!!!
Meillä kauhee kiire viikonloppu takana eikä tuloksena oo ku muutama hassu supistus eilen. Plaah!!
Asrai: Mulla ei kumpikaaa lapsista oo laskeutu ihan alas saati ny kiinnittyny ja niin ovat vaan syntyny alakautte, eihän ne isoja oo ollu mutta ei tuo kiinnittyminen oo edellytys synnyttämiselle, relax!!
Oon kyl juttujanne lukenu pitkin viikonloppua mutta ei oo ehtiny kirjoitteleen enkä nytkää taida ehtiä, mutta jaksuja mammat. Kohta alkaa tapahtumaan oikein urakalla.. :wave:
maukkis 38+2
Flunssaiset terveiset :snotty: Olen ollut muutaman päivän tosi pahalla tuulella ja ihan kypsä tähän raskauteen :| No tänään aamu näyttää valosemmalta kun sain nukuttua kunnon yöunet. Esikko flunssassa ja kuumeessa niin yöt mennyt katkonaisesti senkin kanssa ja omat heräämiset vielä siihen päälle. Itsellä kurkku kamalan kipeä ja vähän nenä vuotaa mutta ei onneks pahempaa ainakaan vielä.
Mulla tänään neuvola, saa nähdä mitä kaikki arvot on.... Herra edelleen perätilassa ja nyt pitäis saada lähete/aika äippäpolille käännösyritykseen. Oliko täällä muita joilla vauveli ed. väärin päin?
Onneks näyttää siltä että hoitajat pääsi sopuun niin ei tarvi jännittää että mihin sitä joutuu synnyttään.
Palataan asiaan myöhemmin neuvolan jälkeen :wave:
Saparo ja Tiku Tiikeri 35+2
Mulla tänään neuvola, saa nähdä mitä kaikki arvot on.... Herra edelleen perätilassa ja nyt pitäis saada lähete/aika äippäpolille käännösyritykseen. Oliko täällä muita joilla vauveli ed. väärin päin?
Onneks näyttää siltä että hoitajat pääsi sopuun niin ei tarvi jännittää että mihin sitä joutuu synnyttään.
Palataan asiaan myöhemmin neuvolan jälkeen :wave:
Saparo ja Tiku Tiikeri 35+2
TSEMPPIÄ moksalle että oot luultavasti päässy tositoimiin ja toivotaan että kaikki menis hyvin! :heart:
täällä myös alkanu mielialat vaihella :headwall: sanoinkin eilen miehelle että ittiä ÄRSYTTÄÄ SUUNNATTOMASTI kun niin vaihtelee,vuoristorataa...välillä tuntuu että haluais painua vaan yksin jonnekki kannonnokkaan ja välillä että touhuta KOKO PERHEEELLÄ jottai kivvaa....mulla vettää mielen nykyste nopsaa matalax jos ei olla ehitty miehen kans olla yhdessä tai sitte jos lapset kiukkusia ja tiiän että ovat siksi kun mies ollu paljo töissä eikä oo ollu antaa aikaa sillä lapsille...mutta sanoinki miehelle eilen illalla ettei sillä tarvi ressiä repiä että kuinka ehtii antaa lapsille aikaa kun ne ei vaadi ihmeitä!sen että ne huomaa että niitä huomioi yksilöinä.pelemuaa tai lukkee jonku kirjan,pellaa...pienikin hetki on lapsille iso asia....mies toivoo että lakko "peruuntus" kun ei kerkiä nyt enne joulua millään jäähä isysslomalle.tieten joulun ja uuden vuoden välin on...sanoi että toivoo että syntys joku kaunis vko loppuvkosta että sais olla mulle apuna vkonloppuna jos kovi aikaste kotiuttavat.sanoin kyllä miehelle että jos musta vähänki tuntuu hankalalta kotia lähtö niin lähen aikasintaan 3vrk:n päästä sieltä kotia...
nyt vkonloppuna mulla laskeutu maha mulla kans kippeimmät supparit tullee kun illalla pistää nukkuun...saattaa tulla pitkänki aikaa ihan säännöllisesti ja polttelevia...oonki tässä alkanu miettiin että mistähän taas tiiän että on aika lähtä :ashamed: :snotty: vasta 5.ootus :ashamed:
mutta on se tullu jotenki semmonen olo sitten että nyt täytyy lähtä...nla:sta vaan sanoneet aina että heti kun 2 tuntia ollu alle 10min välein nii kiiätä sairaalaan että kerkeen saaha lievitystä mutta nyt 2 viimistä ootusta ollu ni hämääviä kun saattanu monena päivänä supistella iha kunnolla ja sännöllisesti...nyt vihlonu kauheena alapäässä.välillä ei tiiä pistäskö jalat ristiin ja käjet haarojen välliin ettei veet mene :snotty:
masennuksen kourissa olleille sanon että ite syvän masennuksen kokeneena oon koittanu nytkin loppu ootuksessa ottaa itelle aikaa ja nauttia asioista joista pidän.nyt on soinu esim joululaulut jonku reilu vkon.IHANASTI piristäny.ja nyt on rottinkitähdissä olokkarissa palanu valot vkon ajan :saint: sanoin miehelle eilen että olis mukava tällä vko joku ilta leipoo koko porukalla pipareita :heart: ite nautin kun saan sopivasti omaa aikaa niin sitte jaksaa laseten/perheen kans touhuta yhdessä jotaki kivaa.
mulla tehny nyt tuokin kun yöt tahtoo jäähä ni lyhkäsiksi...nukahan myöhään ja koulukkaat pittää herättää aikaste kouluun tai sitten kuopus herrää aikaste,7 aikaankin :kieh: niin se väsyttää ja sitä kautti masentaa...kun ei oo ennää ni kauheen enerkinen olo...mutta piristi kummasti kun kävin ostaan itelle loppuootukseen uusia vaatteita... :heart: ja puhuin 1. että tilaan parturiin ajan niin edelleen on käymättä oikestaaan siittä ollu kiinni että en tiiä mimmosia päiviä miehellä tulee töissä niin ei arvaa milon vaa aikaa ottaa...
joku nauro mammaalushousuille...minusta ne ei oo mitkään romanttiset mutta TUKKEE MAHHAA hyvin =) ja nyt kun ostin elämäni 1. mammakalsarit niin ne ne vasta HEHKEET onki :snotty:
mutta aattelin nyt ottaa ittiä niskasta kiinni ja lähtä poikien kans ulos!
JAKSUJA KAIKILLE LOPPUMETREILLE!!!!ja kenellä on nyt huolta!!!!
TOSISSAAN toivon että tehy-hommasta syntys jo sopu!
täällä myös alkanu mielialat vaihella :headwall: sanoinkin eilen miehelle että ittiä ÄRSYTTÄÄ SUUNNATTOMASTI kun niin vaihtelee,vuoristorataa...välillä tuntuu että haluais painua vaan yksin jonnekki kannonnokkaan ja välillä että touhuta KOKO PERHEEELLÄ jottai kivvaa....mulla vettää mielen nykyste nopsaa matalax jos ei olla ehitty miehen kans olla yhdessä tai sitte jos lapset kiukkusia ja tiiän että ovat siksi kun mies ollu paljo töissä eikä oo ollu antaa aikaa sillä lapsille...mutta sanoinki miehelle eilen illalla ettei sillä tarvi ressiä repiä että kuinka ehtii antaa lapsille aikaa kun ne ei vaadi ihmeitä!sen että ne huomaa että niitä huomioi yksilöinä.pelemuaa tai lukkee jonku kirjan,pellaa...pienikin hetki on lapsille iso asia....mies toivoo että lakko "peruuntus" kun ei kerkiä nyt enne joulua millään jäähä isysslomalle.tieten joulun ja uuden vuoden välin on...sanoi että toivoo että syntys joku kaunis vko loppuvkosta että sais olla mulle apuna vkonloppuna jos kovi aikaste kotiuttavat.sanoin kyllä miehelle että jos musta vähänki tuntuu hankalalta kotia lähtö niin lähen aikasintaan 3vrk:n päästä sieltä kotia...
nyt vkonloppuna mulla laskeutu maha
mulla kans kippeimmät supparit tullee kun illalla pistää nukkuun...saattaa tulla pitkänki aikaa ihan säännöllisesti ja polttelevia...oonki tässä alkanu miettiin että mistähän taas tiiän että on aika lähtä :ashamed: :snotty: vasta 5.ootus :ashamed: mutta on se tullu jotenki semmonen olo sitten että nyt täytyy lähtä...nla:sta vaan sanoneet aina että heti kun 2 tuntia ollu alle 10min välein nii kiiätä sairaalaan että kerkeen saaha lievitystä mutta nyt 2 viimistä ootusta ollu ni hämääviä kun saattanu monena päivänä supistella iha kunnolla ja sännöllisesti...nyt vihlonu kauheena alapäässä.välillä ei tiiä pistäskö jalat ristiin ja käjet haarojen välliin ettei veet mene :snotty:
masennuksen kourissa olleille sanon että ite syvän masennuksen kokeneena oon koittanu nytkin loppu ootuksessa ottaa itelle aikaa ja nauttia asioista joista pidän.nyt on soinu esim joululaulut jonku reilu vkon.IHANASTI piristäny.ja nyt on rottinkitähdissä olokkarissa palanu valot vkon ajan :saint: sanoin miehelle eilen että olis mukava tällä vko joku ilta leipoo koko porukalla pipareita :heart: ite nautin kun saan sopivasti omaa aikaa niin sitte jaksaa laseten/perheen kans touhuta yhdessä jotaki kivaa.
mulla tehny nyt tuokin kun yöt tahtoo jäähä ni lyhkäsiksi...nukahan myöhään ja koulukkaat pittää herättää aikaste kouluun tai sitten kuopus herrää aikaste,7 aikaankin
:kieh: niin se väsyttää ja sitä kautti masentaa...kun ei oo ennää ni kauheen enerkinen olo...mutta piristi kummasti kun kävin ostaan itelle loppuootukseen uusia vaatteita... :heart: ja puhuin 1. että tilaan parturiin ajan niin edelleen on käymättä oikestaaan siittä ollu kiinni että en tiiä mimmosia päiviä miehellä tulee töissä niin ei arvaa milon vaa aikaa ottaa...joku nauro mammaalushousuille...minusta ne ei oo mitkään romanttiset mutta TUKKEE MAHHAA hyvin =) ja nyt kun ostin elämäni 1. mammakalsarit niin ne ne vasta HEHKEET onki :snotty:
mutta aattelin nyt ottaa ittiä niskasta kiinni ja lähtä poikien kans ulos!
JAKSUJA KAIKILLE LOPPUMETREILLE!!!!ja kenellä on nyt huolta!!!!
TOSISSAAN toivon että tehy-hommasta syntys jo sopu!
Suzyco Minähän kirjoitinkin tuossa viime kuun lopulla sellaisen purkauksen, kun alkoi oikeasti ahdistaa vauvan tulo. Että ollaanko valmiita ja selvitäänkö kaikesta. Mulla tää vauvan hankinta oli sellainen järkipäätös. Olen pätkätöissä, ja sain pidemmän sopimuksen, niin totesin että se voi olla nyt tai ei koskaan. Ja ikääkin on nyt tuo 28 vuotta. Viime syksynä tästä miehen kanssa puhuttiin, ja hän oli sitä mieltä että haluaa lapsia. Eli ei varmaan "ihannemaailmassa" oltaisi vielä alettu lasta miettimään, mieskin kun oli juuri vasta toipunut masennuksesta. Mutta nyt siis näin. Siksi aina välillä on tullut sellaista ahdistusta. Miehellä on muutenkin paljon muutoksia elämässä, uusi työpaikka ja oma uusi seura, jonne pitäisi pistää melkein kaikki vapaa-aika. Ihan siis hänen jaksamisestaan olen välillä tosi huolissaan, ja sitä kautta tietysti omastakin jaksamisesta. Nyt on onneksi taas parempi kausi, kun odotus on niin lopussa, että kohtahan sen sitten näkee. Mutta kaikki sympatia siis sinulle, ja muille asioiden kanssa kamppaileville.
Polka sanoi että on varmaan kohta syntymässä. Meillähän oli samaan aikaan laskettu aika, ja viimeisessä lääkärissä minulla oli tapahtunut kohdunsuulla paljon enemmän kuin sinulla. Silloin (3 viikkoa sitten) lääkäri uhkaili, että voisi syntyä vaikka viikon päästä hyvinkin. No, ei vielä mitään merkkejä. Eikä ole palloa jalkojen välissä
Mutta miten tuo varsinainen laskeutuminen määritellään? Silloin lääkärineuvolassa lääkäri sanoi, että täällähän tuntuu jo pää, kun kanavaa oli jäljellä se 0,5 cm ja auki 1 cm. No, neuvolassa viime viikolla terkka ei saanut päätä enää liikkumaan, kun vähän "heilutteli", ja sanoi, että mun maha näyttää olevan alempana kuin aikaisemmin. Lisäksi lauantaina mulla tuli tohon häpyluun yläosaan/ihan alavatsalle sellainen voimakas painekipu, joka tuntuu koko ajan kävellessä. Siis kun aikaisemmin liitoskivut ovat olleen tuolla häpyluun keskellä/alaosassa, niin nyt on selvästi ylempänä tuo kipu, ja tuntuu tosiaan joka askelella. Kun nousen makuulta tai istualta seisomaan, niin pitää varmuuden vuoksi ottaa jostain tukea, kun ei ole ihan varma lähteekö jalat alta vai ei. Kipeitä supistuksia ei silti ole vielä tullut yhtäkään. Valkovuotoa on jonkin verran enemmän kuin aikaisemmin, mutta ei vielä ainakaan pahemmin sellaista lorahtelua, mistä jotkut ovat puhuneet.
Tosiaan, kuulostaako kokeneemmista siltä, että olisi synnytys jo lähellä? Itsellä ei vaan ole yhtään sellainen tunne, kun ainoat supistukset ovat olleet noita kivuttomia vatsan kovettumisia liikkuessa tai sitten sellaista menkkamaista jomotusta selässä, joka voi varmaan yhtä hyvin olla vaan tavallista selkäsärkyäkin.
Sitten muuta asiaa, ihanaa kun äitini kävi siivoamassa täällä viime viikolla, pesi kaikki lattiat ja muutenkin siivoili jonkin verran. Nyt alkaa näyttää siltä että tänne voisi jopa tuoda lapsenkin. Kehdosta puuttuu vielä patja, sen saan varmaan (siskoni lupasi hakea Etolasta) tällä viikolla, ja hoitotaso pesukoneen päälle on tilattu appiukolta B) Eli asiat alkavat olemaan kunnossa. Lisäksi äitini innostui mukanani noista kestovaipoista ja on kutonut läjän villahousuja ja ommellut harsoja. Eli niitäkin on hyvin valmiina odottamassa.
Tuitsu ja menninkäinen: Mä olen kanssa joinain öinä yrittänyt kääntyä, en nyt mahalleen, mutta silleen puoli-kylki puoli-maha-asentoon, mutta silloin alkaan aina kamala muksiminen mahasta, niin nopeasti tulee käännyttyä takaisin
Moksalle tsemppiä synnytykseen ja Schätzchenille onnea neuvolakäynnille. Saparolle pikaista paranemista. Itse sain kaksi viikkoa sitten flunssan, siksi on tämä kirjoittelukin jäänyt. Nyt alkaa olla paranemaan päin, mutta köhää on vielä ja välillä tukkoista nenää. Mutta mies sai eilen flunssan, ja tänään kävi labrassa, epäilevät angiinaa. Toivottavasti nyt paranisi ennen synnytystä.
Sellaiset kuulumiset tällä kertaa.
Landir 38+1 (jestas kun on pitkällä!)
Polka sanoi että on varmaan kohta syntymässä. Meillähän oli samaan aikaan laskettu aika, ja viimeisessä lääkärissä minulla oli tapahtunut kohdunsuulla paljon enemmän kuin sinulla. Silloin (3 viikkoa sitten) lääkäri uhkaili, että voisi syntyä vaikka viikon päästä hyvinkin. No, ei vielä mitään merkkejä. Eikä ole palloa jalkojen välissä
Mutta miten tuo varsinainen laskeutuminen määritellään? Silloin lääkärineuvolassa lääkäri sanoi, että täällähän tuntuu jo pää, kun kanavaa oli jäljellä se 0,5 cm ja auki 1 cm. No, neuvolassa viime viikolla terkka ei saanut päätä enää liikkumaan, kun vähän "heilutteli", ja sanoi, että mun maha näyttää olevan alempana kuin aikaisemmin. Lisäksi lauantaina mulla tuli tohon häpyluun yläosaan/ihan alavatsalle sellainen voimakas painekipu, joka tuntuu koko ajan kävellessä. Siis kun aikaisemmin liitoskivut ovat olleen tuolla häpyluun keskellä/alaosassa, niin nyt on selvästi ylempänä tuo kipu, ja tuntuu tosiaan joka askelella. Kun nousen makuulta tai istualta seisomaan, niin pitää varmuuden vuoksi ottaa jostain tukea, kun ei ole ihan varma lähteekö jalat alta vai ei. Kipeitä supistuksia ei silti ole vielä tullut yhtäkään. Valkovuotoa on jonkin verran enemmän kuin aikaisemmin, mutta ei vielä ainakaan pahemmin sellaista lorahtelua, mistä jotkut ovat puhuneet.
Tosiaan, kuulostaako kokeneemmista siltä, että olisi synnytys jo lähellä? Itsellä ei vaan ole yhtään sellainen tunne, kun ainoat supistukset ovat olleet noita kivuttomia vatsan kovettumisia liikkuessa tai sitten sellaista menkkamaista jomotusta selässä, joka voi varmaan yhtä hyvin olla vaan tavallista selkäsärkyäkin.
Sitten muuta asiaa, ihanaa kun äitini kävi siivoamassa täällä viime viikolla, pesi kaikki lattiat ja muutenkin siivoili jonkin verran. Nyt alkaa näyttää siltä että tänne voisi jopa tuoda lapsenkin. Kehdosta puuttuu vielä patja, sen saan varmaan (siskoni lupasi hakea Etolasta) tällä viikolla, ja hoitotaso pesukoneen päälle on tilattu appiukolta B) Eli asiat alkavat olemaan kunnossa. Lisäksi äitini innostui mukanani noista kestovaipoista ja on kutonut läjän villahousuja ja ommellut harsoja. Eli niitäkin on hyvin valmiina odottamassa.
Tuitsu ja menninkäinen: Mä olen kanssa joinain öinä yrittänyt kääntyä, en nyt mahalleen, mutta silleen puoli-kylki puoli-maha-asentoon, mutta silloin alkaan aina kamala muksiminen mahasta, niin nopeasti tulee käännyttyä takaisin
Moksalle tsemppiä synnytykseen ja Schätzchenille onnea neuvolakäynnille. Saparolle pikaista paranemista. Itse sain kaksi viikkoa sitten flunssan, siksi on tämä kirjoittelukin jäänyt. Nyt alkaa olla paranemaan päin, mutta köhää on vielä ja välillä tukkoista nenää. Mutta mies sai eilen flunssan, ja tänään kävi labrassa, epäilevät angiinaa. Toivottavasti nyt paranisi ennen synnytystä.
Sellaiset kuulumiset tällä kertaa.
Landir 38+1 (jestas kun on pitkällä!)
Mikä tekstinpaljous... =) Saatiinpa tämä viikonloppu pulkkaan... Eli kampaaja ja synttärit meni hienosti läpi eikä tarvinnut mennä synnyttämään. pelkäsin sitä niin paljon, jos vauva kuitenkin päättäisi syntyä pikkuisen etuajassa ja oli niin paljon hommia...
Oli ihana katsella tyttöä eilen, kun hän oli niin innoissaan synttärijuhlistaan ja mukavastihan ne menivät. =) Lasten intoa ja riemua on niin kiva katsoa... Nyt vaan saa rauhassa alkaa odottelemaan vauvan syntymää, jos tuo Tehykin sitten hyväksyy tuon "tarjouksen", niin kaikki stressi siirtyisi hetkeksi pois... =)
Rintapumpusta ollut puhetta... Mulla oli esikosta ainun rintapumppu ja sain sillä ehkä pumpattua 30 milliä per rinta kerralla, kun käsin sain ihan kunnolla... En varmaan osannut oikeeta taktiikkaa, joten mulla se jäi käyttämättä...
:hug: kaikille, jotka kärsii korkeista paineista tai muista raskausmyrkrtyksen oireista. Itsellä on paineet ja pissa ollut ok, mutta tää turvotus on jotain järkkyä. Mun sormet on välillä kuin hk:n siniset, oikeesti.
Hulivili: täytyy varmaan itsekin alkaa tytön kanssa kuuntelemaan joululauluja... :xmas:
(.): Pikkuinen on ollut taas tosi hiljainen muutaman päivän. Onneksi tänään neuvola, niin saa kuulla ainakin nuo sydänäänet. Eilen synttäritohinoissa alkoi taas se helv..... kipu ja painaminen tonne nivushermoon. se siis sattuu niin paljon, ettei sitä voi sanoin kuvailla... Silloin ei pysty ottamaan askeltakaan... supistuksia ei ole ollut, paitsi viime yönä, kun heräsin tajuttomaan pissahätään. on muuten pissakerrat vähentyneet semmoiseen viiteen yössä, yes. ja muutenkin muutaman yön olen saanut nukuttua paremmin. Nyt vaan rauhassa odotteleln pikkuisen tuloa maailmaan... Lupasin tytölle, että neuvolan jälkeen mennään humputtelemman keskustaan... saas nähdä kuinka se onnistuu, mutta haluan tehdä hänen kanssa vielä jotain ektraa ennen vauvan syntymää... isukki eilen lupaili, että jos he tytön kanssa menisivät elokuviin. =) Minulta taitaa nyt elokuviinmeno jäädä välistä... =)
Iloa päiväänne naiset!
Riikkuli 37+1
pelkäsin sitä niin paljon, jos vauva kuitenkin päättäisi syntyä pikkuisen etuajassa ja oli niin paljon hommia...Oli ihana katsella tyttöä eilen, kun hän oli niin innoissaan synttärijuhlistaan ja mukavastihan ne menivät. =) Lasten intoa ja riemua on niin kiva katsoa... Nyt vaan saa rauhassa alkaa odottelemaan vauvan syntymää, jos tuo Tehykin sitten hyväksyy tuon "tarjouksen", niin kaikki stressi siirtyisi hetkeksi pois... =)
Rintapumpusta ollut puhetta... Mulla oli esikosta ainun rintapumppu ja sain sillä ehkä pumpattua 30 milliä per rinta kerralla, kun käsin sain ihan kunnolla... En varmaan osannut oikeeta taktiikkaa, joten mulla se jäi käyttämättä...
:hug: kaikille, jotka kärsii korkeista paineista tai muista raskausmyrkrtyksen oireista. Itsellä on paineet ja pissa ollut ok, mutta tää turvotus on jotain järkkyä. Mun sormet on välillä kuin hk:n siniset, oikeesti.
Hulivili: täytyy varmaan itsekin alkaa tytön kanssa kuuntelemaan joululauluja... :xmas:
(.): Pikkuinen on ollut taas tosi hiljainen muutaman päivän. Onneksi tänään neuvola, niin saa kuulla ainakin nuo sydänäänet. Eilen synttäritohinoissa alkoi taas se helv..... kipu ja painaminen tonne nivushermoon. se siis sattuu niin paljon, ettei sitä voi sanoin kuvailla...
Silloin ei pysty ottamaan askeltakaan... supistuksia ei ole ollut, paitsi viime yönä, kun heräsin tajuttomaan pissahätään. on muuten pissakerrat vähentyneet semmoiseen viiteen yössä, yes. ja muutenkin muutaman yön olen saanut nukuttua paremmin. Nyt vaan rauhassa odotteleln pikkuisen tuloa maailmaan... Lupasin tytölle, että neuvolan jälkeen mennään humputtelemman keskustaan... saas nähdä kuinka se onnistuu, mutta haluan tehdä hänen kanssa vielä jotain ektraa ennen vauvan syntymää... isukki eilen lupaili, että jos he tytön kanssa menisivät elokuviin. =) Minulta taitaa nyt elokuviinmeno jäädä välistä... =) Iloa päiväänne naiset!
Riikkuli 37+1
Hirveästi taas tullut tekstiä tänne... Oma napa osio ja neuvolan kuulumiset:
rv 34+2
paino 70,9 => 700g/vko!!! (apua!)
RR 120/69
sf 33
B-Hb 127
RT
syke 140
pissa normaali
Eli siis kaikki muut kohdillaan mutta painossa tapahtunut joku ihmeen hyppäys.
:ashamed:
Mä oon ollut niin tyytyväinen kun on tullut koko aikana yhteensä "vaan" 12kg mut nytkö tää loppukiri sit alkaa???!
Vuotelu jatkuu edelleen ja vauva on jo tosi alhaalla, joten rauhallisesti pitää ottaa että pysyis vielä masussa joitakin viikkoja.
Onneks ensi viikolla viimeinen neuvolalääkäri - saas kattoo mikä tuomio ctulee kun tsekataan kohdunsuun tilanne
yms.
Tehyn sopu näyttää jo olevan lähellä - LOISTAVAA! Toivotaan nyt ettei tuu mitään viime hetken käännöstä...
Mukavaa viikon alkua, mammat ja jaksamista!
rv 34+2
paino 70,9 => 700g/vko!!! (apua!)
RR 120/69
sf 33
B-Hb 127
RT
syke 140
pissa normaali
Eli siis kaikki muut kohdillaan mutta painossa tapahtunut joku ihmeen hyppäys.
:ashamed:
Mä oon ollut niin tyytyväinen kun on tullut koko aikana yhteensä "vaan" 12kg mut nytkö tää loppukiri sit alkaa???!
Vuotelu jatkuu edelleen ja vauva on jo tosi alhaalla, joten rauhallisesti pitää ottaa että pysyis vielä masussa joitakin viikkoja.
Onneks ensi viikolla viimeinen neuvolalääkäri - saas kattoo mikä tuomio ctulee kun tsekataan kohdunsuun tilanne
yms.
Tehyn sopu näyttää jo olevan lähellä - LOISTAVAA! Toivotaan nyt ettei tuu mitään viime hetken käännöstä...
Mukavaa viikon alkua, mammat ja jaksamista!