Hello Ladies!
Ooooh,
anteeksi, en mie tajunnut ollenkaan, että täällä joku saattaisi kaipailla, kun kuitenkin verkkaisesti on kirjoiteltu suhteutettuna noihin päivittäin vilkkaana käyviin pinoihin. Juu siis, ihan yhes koos ollaan. Se meidän päivämäärä on tammikuun viimeinen, voitte vapaasti jännäillä mukana puolestani =)
Oon täs yrittänyt, minkä liitoskipuilulta ja supistelulta oon jaksanut, laittaa tätä huushollia semmoiseen kuosiin, että olis hyvä nyyttien kanssa kotiutua.
Ennalle toivottelen rauhallista mieltä :hug:
Mä muistan edellisten raskauksien aikana paljon enemmän kantaneeni maailman murheita harteillani. Siis miettinyt synkkiä asioita, pelännyt, vahtinut liikkeitä hysteerisemmin ja nähnyt kaameita painajaisia. Ihmeellisen helpolla olen päästänyt itseni tällä kerralla. Ehkä moni muu huoli on jäänyt toisaalta parisuhdeketutuksen alle. Tohon pitäis varmaan laittaa perään R ympyrässä, sen verran rutinoitunut ketutuksenkerääjä löytyy täältä, rekisteröidä vois tavaramerkikseen...
No mutta, mun kohdalla tämä rupeaa olemaan lähes jälkiviisastelua. On ollut
helppo pelätä vähän, kun murheita on ollut vähän.
Kuitenkin näitä
kaksosraskaustyyppejä on erilaisia ja omani on se riskittömin vaihtoehto. Siinä mielessä olen päässyt siis helpolla. Mutta toki tässä tätä jännättävää tuon leikkauksen kanssa vielä riittää. Voi kunpa olisi olemassa vaihtoehto sille, vaan ei ole. Siinäkään kohtaa yksösraskaus ei mua pelastaisi, kohti suunniteltua sektiota olisin menossa yhdenkin vaavin kanssa.
Eikä
Enna tuo teidän
kokoero kyllä oikein tunnu suurelta ainakaan tässä vaiheessa vielä. Meillä on ultrissa olleet vauvat suorastaan hämmästelyä aiheuttaneen samankokoisia. Niiltä mitoiltaan, mitä siellä nyt otetaan. Ja just kätilökin siitä tiistaina ääneen sanoi, että "ne on sit tosiaan arvioita nää ultran antamat painot". Tämä kävi meillä ainakin esikoisen kanssa toteen: aamulla 42+0 ultran arvio oli 3600g, syntymäpaino 2800g. Kokenut neuvolantäti oli raskauden puolesta välistä alkaen sanonut palpoiden "vajaa kolmekiloisen, siron, vauvan kasvavan kohdussani". Toki ultraamisessa on montra hyvää puolta!
Saas nähdä siis mitä sieltä ensi viikolla pihalle tupsahtaa. Koko ajan on meille niistä pojista puhuttu, mutta tän viikon polikäynnillä kehotettiin saapumaan ensi viikon leikkausvalmisteluun pari tytön nimeä mukana, semmoiset kun puuttuu meidän hätäkastelomakkeesta kokonaan. Ihan vaan koska mikään ei ole niin varmaa, kuin epävarma!
Muuten
polikäynnillä oli kaikki mallikkaasti. Herrasväki oli onneksi kasvanut kiivaasti viimeaikoina (ainakin siis sen ultran
arvion mukaan
), painoarviot olivat nyt 2,6 ja 2,7kg, kun ne viimeksi ultratessa olivat tasan 2kg kummallakin. Ekan kerran meidän mukeloille siis saatiin pienikin kokoero, tähän asti ovat olleet mitoiltaan ihan samat. Kohtuullisen pientä ja miehistä porukkaa on siis ennustettu, mutta sen sitten näemme, pitikö ennuste paikkansa.
Vaikka ei jotenkin uskois olevan mahdollista, niin toinen vauvoista oli sitten
kiepauttanut itsensä perätilaan. Tarjonnallahan ei meidän kohdalla niin ole väliä, kun sinne leikkuriin kuitenkin joudutaan, mutta luulis jo olevan moisille flipeille turhan ahdasta! Ja luulis, että olisin sen huomannut, muutenkin, kuin liike-elämän strategisten paikkojen muutoksesta. Mut en mitään ratkaisevasti suurempaa muljahdusta kyllä ole rekisteröinyt. Viimeksi siis molemmat rt:ssa. Ehkä oli velipojjan naama alkanut tympiä
Neiti-81, kuva on kyllä hehkeä! Yritä olla ajattelematta niitä lukemia. Ymmärrykseni on silti puolellasi, olen jo kuukausia kutsunut itseäni tuplavalaaksi. Ja se valas, se on myös ruma kuin prkl. Ihan pian vanheneekin taas vuodella. Huokaus.
Oon taas muutamina öinä saanut vähän paremmin
unta ja tsiiiiiisus, että on syntinen olo, kun herää. Ihan kauhuissaan, että "voi mikä huono äiti olen, ei mitään havaintoa liikkeistä tuntikausiin". Ihan sama, kun välillä on
liitoskipujen kanssa ihan jäätäviä kylkimakoilupäiviä, niin sitten paremman päivän koittaessa on ihan huono omatunto "turhaanko eilen makasin" ja "noinkohan siellä enää kukaan elää ja kasvaa, kun käveleminenkin on näin helppoa". Pöhkö olen juu :wave: !
Niin ja täällähän on
uusiakin tuplaäitejä taas useita.
Tervetuloa! Hakeutukaa ihmeessä monipuolisesti vertaistuen pariin. Me ollaan paikallisessa monikkoyhdistyksessä ja sieltä jo saatu monenmoista kontaktia.
Jos nyt yrittäis taas niitä syntisiä unia sitten. Voikaahan hyvin ja paksusti. Hyvin paksusti! :heart: :heart:
NurkkaJussiina sekä Alpha ja Beta 36+5