Tämä kirjoitus on vastauksena vieraalle tuossa "Kerro provosoivin mielipiteesi"-ketjussa.
Joskus ihmetyttää että miksei Jumala rysäyttänyt kertaheitolla kaikille maailmassa sitä sanomaansa (tyyliin koko maailman käsittävä valoshow jossa näytettäisiin jokaiselle ihmiselle säännöt miten elää), vaan uskoi sen pienelle hikiselle porukalle jossain Lähi-idässä ja Israelissa. Tämmöisiä tarinoita "jumalan valitusta kansasta/porukasta" kun löytyy muistakin uskonnoista, paikka ja jumaluus vaan on eri.
Täytyy itsekin sanoa, että jos olisin Jumala, pitäisin just joka aamu ja vielä varmuuden vuoksi joka ilta semmoisen valoshown jossa ilmestyisin kaikille maailmassa, ja silloinhan ei uskomisia tarvittaisi kun kaikki näkisivät Jumalan ja toteaisivat että siinähän Hän on.
Mutta olisiko se ihmisten pakottamista tottelemaan? Ahdistaisiko toistuva Jumalan näkeminen niin, että ei pystyisi tekemään oman mielen mukaan, eli jos jalka vipattaisi bordelliin niin se ei olisikaan niin kivaa, kun näkisi sitten taivaalla Jumalan just kun on seksisessiot meneillään?
Jumala on antanut paljon meille siinä, kun ei näyttäydy tässä ajassa. Toki täyttä tahdon vapautta tämä ei merkitse, koska kuoleman oma elämä punnitaan (eli vapauteen sisältyy rangaistus), mutta elämä on tässä ajassa todella, todella vapaata.
Jos ajattelee kristittyjen Jumalaa, niin onhan Hän näyttäytynyt VT:ssa israelilaisille ja UT:ssa Jeesuksen hahmossa. Israelin kansalle oli näytetty niin paljon juttuja että se olisi pitänyt riittää todisteeksi. Mutta vaikka Jeesuksen kuoltua tuli auringonpimennys ja maanjäristys ja Jeesuksen ruumiskin hävis johonkin, enkeleitä ilmestyi jne. (puhumattakaan Jeesuksen ihmeteoista elinaikanaan) niin suurin osa ihmisistä ei uskonut.
Ihmiset unohtavat hengelliset kokemukset, alkavat ajatella nähneensä hallusinaatioita, elämän kiireet hälventää ne kokemukset jne.
Mun yhden uskovaisen tutun isälle ja äidille on ilmestynyt Jeesus, ja nämä siinä keskustelivat Jeesuksen kanssa, mutta silti vuosien päästä tämä isä palasi maailmaan, kun elämän jutut häivytti sen ilmestyksen.
Mutta kuitenkin, vaikka Hän ei suurimmalle osalle näyttäydy, niin Hänet voi löytää. Rukoilemalla vain sitä ainoaa, oikeaa Jumaluutta ja rukoilemalla että kaikki väärät tiet ja uskonsuunnat sulkeutuisivat.
Raamatun Jumala on jännä siitä, että Hänen suuruutensa tulee pienissä jutuissa esille. Oikea jumaluus ei ole sitä että me lillutaan jossain kosmoksessa joidenkin epämääräisten energiamöllyköiden kanssa, vaan tämä elämä on yksityiskohtaista ja tarkkaa. Solutaso, luonnon tarkka järjestys, ihmisten tarkka koodisto puhuu Jumalan suuruudesta.
Toora ja UT on säilyneet näihin päiviin asti, juutalainen kansa ei ole hävinnyt mihinkään, on jopa koko maailman silmien edessä toteutumassa se profetia juutalaisten paluusta Israeliin. Jostain syystä Jumala ajatteli näyttää suuruutensa siinä, että on vain yksi uskonkirja, ja ihmiset kertovat sen sanoman toisilleen, ilman Jumalan jatkuvaa ilmestymistä. Ehkä Jumala on ajatellut että tämmöisessä systeemissä annetaan ihmiselle parhaiten vapautta, kuitenkin samalla kutsuen ihmistä parannukseen?
Mutta mites ne jotka eivät ole koskaan kuulleet Raamatun Jumalasta? Raamatussa sanotaan että heilläkin on jonkinlainen käsitys oikeasta ja väärästä, omatunto. Oma mielipide on se, että hekin varmaan usein ovat kohdanneet oikean Jumalan, mutta aina eivät ole saaneet tuntumaa siitä että kuka heille ilmestyi (sitten vielä erikseen on sielunvihollisen antamat näyt mut nyt en puhu niistä).
Mutta joku kirjoitti asiasta näin, en tiedä onko luotettavaa tietoa: