Kyllä se äideistä lähtee lisämaitojen tilaaminen

Koittakaa nyt tajuta, että aloittaja (synnytysosastolla töissä?) puhuu yleisellä tasolla synnyttäjistä (n=kymmeniä?). Jos joku on toiminut omien lapsiensa kanssa eri tasolla (n=1-3) niin ei sillä kokemuksella tule aloittajaa nollata.

 

Ootko miettinyt että ehkä se maito nousi sen vuoksi vasta tuolloin kun sitä lisämaitoa annettin? Eikös tuossa maidontulossa päde kysynnän ja tarjonnan laki? Ja ne määrät mitä vastasyntynyt sitä tarvitsee on tosi pieniä.

Miten ihmeessä se lisämaito olisi vaikuttanut siihen? Tissillähän ne kuitenkin koko ajan oli ja tissit imivät verille asti. Sieltä ei vaan tullut mitään! Olin tosi väsynyt ja kun pyysin maitoa, käskettiin vaan imettää vielä molemmat rinnat läpi. Yksi järkevä kätilö teki kakkosen kanssa imetyspunnituksen eli vauva punnittiin ennen imetystä ja 45 min imetyksen jälkeen. Paino oli laskenut sen aikana 7grammaa (vaaka voi sen verran heittää) eli maitoa ei tullut lainkaan!!! Jos olisin saanut nukkua ja olla rauhassa enkä kuunnella jatkuvasti itkevää vauvaa, varmasti se maito olisi nopeammin noussut.

Koska lapsien painot putosivat tosi rajusti, sitä maitoa oltaisiin tarvittu paaaaaaaljon enemmän. Mutta siis niin nihkeästi sitä antoivat. Kun tissit oli ekan jälkeen aivan verillä, ne lykkäsivät sille sitten vaan tutin suuhun ettei se koko aikaa itkisi. Kun pääsin kotiin, pistin maitoa kunnolla pulloon ja sitten nousi omakin maito kun molemmat saatiin nukuttua.

 

Valitettavan yleistä. Ei päde suinkaan kaikkiin, mutta joillakin tuntuu olevan luulo että ovat ns. palvelualttiissa majoituspalvelussa. Ei ymmärretä että ideaalitapauksessa kun äiti pysyy itsekin tolpillaan, ei vuoda kuiviin jne. hoitaa itse itsensä ja lapsensa, eikä vain maata sängyssä kuten muilla osastoilla sairaaloissa.

Riippuu ihan äidistä, jos on ilmoittanut haluavansa nukkua, lapselle annetaan pulloa, mikä ei tietenkään edistä sitä imetystä jos siihen halutaan päästä.

Jos olo on niin hyvä että pysyy hyvin tolpillaan, niin kyllä sellaiset äidit lähtee varhain jo kotiin.

Minä ainakin uskon, että ne äidit jotka siellä "makaa" tarvitsevat sen toipilasajan. He myös maksavat sairaalahoidosta siinä missä muutkin potilaat!

Itse olen synnyttänyt polikliinisesti omat lapseni kun tilanne ollut ok. En häpeäisi hyödyntää "kansliaa" ja lisämaitoja, jos niihin tuntisin tarvetta. Siihen on syynsä, miksi yhä synnytetään sairaalassa...

 

[QUOTE="vieras";23977628]Koittakaa nyt tajuta, että aloittaja (synnytysosastolla töissä?) puhuu yleisellä tasolla synnyttäjistä (n=kymmeniä?). Jos joku on toiminut omien lapsiensa kanssa eri tasolla (n=1-3) niin ei sillä kokemuksella tule aloittajaa nollata.[/QUOTE]

Samaa mieltä, uskon kyllä että aloittaja puhuu ihan totta. Minusta tää on kiinnostava aihe.

Ja tosiaan, ei mua haittaa vaikka joku ei imetä, se on heidän oma asiansa, mutta oon ennenkin kuullut että monet, jotka haluaisivat imettää "pilaavat" mahdollisuutensa jo laitoksella. Mikä on tietenkin harmillista heidän kohdallaan, en tarkoita että se minua haittaisi. Enkä halua ketään syyllistää tällä tai muuten dissata.

Ap, mikä sun mielestä on tutin osuus tuossa myös? Omassa lähipiirissä on mennyt melkein joka kerta niin, että jos tutti on annettu heti laitoksella ei imetys ole kunnolla kovasta yrityksestä huolimatta onnistunut halutulla tavalla ja toisinpäin. Otanta on toki itselläni kovin suppea.

 

Ootko miettinyt että ehkä se maito nousi sen vuoksi vasta tuolloin kun sitä lisämaitoa annettin? Eikös tuossa maidontulossa päde kysynnän ja tarjonnan laki? Ja ne määrät mitä vastasyntynyt sitä tarvitsee on tosi pieniä.

En ole joopajoo, mutta vastaanpa kuitenkin. Kysynnän ja tarjonnan laki pätee vasta sitten, kun hormonit ei ole enää maidonnousussa ja -tuotannossa mukana. Alussa hormoneilla on iso osuus siinä, miten maito nousee. Mulla on molemmat lapset saaneet automaattisesti lisämaitoa heti synnytyssalissa, mun rd:n vuoksi. Verensokeriseurannan takia lisämaitoja myös on molemmille pitänyt alussa antaa muutama kerta kolmen tunnin välein. Mä itse pidin silti molempia lapsia koko ajan rinnalla, koska ne siinä halusi olla. Siis imetin koko ajan, nukkuessani ja valveilla ollessani. Multa ei kuitenkaan tullut edes niitä tippoja. Kätilöt vaan varoitteli, että kyllä kuule kohta nousee maito kohisten ja neuvoi kikkoja, miten pakottavia rintoja voi hoitaa ja oloa helpottaa. Ja sitten kolmantena-neljäntenä päivänä synnytyksestä olivat ihan ihmeissään, miten maito ei ole vieläkään noussut. Syöttöpunnitukset näytti tasan 0 grammaa. Ja siinä vaiheessa molemmat lapset onkin jo huutaneet nälkäänsä ja kyllä mulle on sanottu suoraan, että taisipa vauva tottua saamaan vatsansa täyteen, kun niitä lisämaitoja sai. Ja pakko on ollut antaa lisämaitoa verensokeriseurannan jälkeenkin, kun minulta sitä maitoa ei vaan tullut.

Molempien kanssa maito nousi sitten kuudentenä päivänä synnytyksestä, minkä jälkeen lisämaitoa ei enää tarvittu.

 

[QUOTE="joopajoo";23977658]
Koska lapsien painot putosivat tosi rajusti, sitä maitoa oltaisiin tarvittu paaaaaaaljon enemmän. Mutta siis niin nihkeästi sitä antoivat. Kun tissit oli ekan jälkeen aivan verillä, ne lykkäsivät sille sitten vaan tutin suuhun ettei se koko aikaa itkisi. Kun pääsin kotiin, pistin maitoa kunnolla pulloon ja sitten nousi omakin maito kun molemmat saatiin nukuttua.[/QUOTE]

Juu en mä mitenkään sitä kritisoi, että olisit väärin tehnyt. Ja ihan varmasti kuka tahansa olisi tuollaisessa tilanteessa pyytänyt lisämaitoa. Mietin vaan että imetitkö tarpeeksi, mutta varmasti imetit siis

 

Koko ketjua lukematta kahdelle lapselleni oli annettu sairaalassa yöllä lisämaitoa minulta kysymättä, kun näytti imetyksen jälkeen nälkäiseltä. Ja näissä paikoissa saa viedä vauvan yöksi lastenhoitohuoneeseen, josta hoitaja tuo äidille imetettäväksi kun vauva herää.

 

Aloitus ei ole kovin ammatillinen. Jos työskentelisin synnytysosastolla, itse miettisin todella tarkasti miten nostan asian esiin julikisella ja yleisellä keskustelupalstalla.

Turhauttavaahan se on joka kerta uudelleen ja uudelleen kertoa samoista asioista henkilökohtaisesti, mutta huomattavasti tehokkaampaa kuin yleistää ja syyllistää kaikkia.

 

Samaa mieltä, uskon kyllä että aloittaja puhuu ihan totta. Minusta tää on kiinnostava aihe.

Ja tosiaan, ei mua haittaa vaikka joku ei imetä, se on heidän oma asiansa, mutta oon ennenkin kuullut että monet, jotka haluaisivat imettää "pilaavat" mahdollisuutensa jo laitoksella. Mikä on tietenkin harmillista heidän kohdallaan, en tarkoita että se minua haittaisi. Enkä halua ketään syyllistää tällä tai muuten dissata.

Ap, mikä sun mielestä on tutin osuus tuossa myös? Omassa lähipiirissä on mennyt melkein joka kerta niin, että jos tutti on annettu heti laitoksella ei imetys ole kunnolla kovasta yrityksestä huolimatta onnistunut halutulla tavalla ja toisinpäin. Otanta on toki itselläni kovin suppea.

Otantani tässä suhteessa on suppeampi kuin vauvan ensipäiviltä, sillä monet ongelmat tulevat vasta kotiutumisen jälkeen ja kaikki eivät suinkaan palaa hakemaan lisäopastusta imetykseen, mutta yleisesti voisin sanoa että tutti kyllä tyydyttää vauvan imemisentarpeen, mikä on haitaksi imetyksen alkuvaiheessa kun rinnat kaipaavat stimulointia.
Veriset, rikkinäiset rinnanpäät eivät kuulu asiaan, imuotteessa on silloin korjaamisen varaa. Rinnat yleensä karaistuvat imetykseen muutamassa viikossa, jonka aikana yleensä se imuote ja mukava imetysasentokin löytyvät.

Jotkut vauvat oppivat imemään tuttia eri tavoin kuin rintaa, mutta monesti se tutti kuitenkin häiritsee imetystä jo otteenkin vuoksi ja äidille tulee epämiellyttävä kokemus koko imettämisestä (sattuu).

Käsite "olla huvituttina" on mielenkiintoinen. Kun lapsi on syönyt eikä äiti enää voi havaita selkeästi että vauva nielisi maitoa, vain lussuttaa rintaa, huvittaako hän vain itseään rinnalla vai "tilaako" hän lisää maitoja stimuloimalla rintaa?
Tähän en itsekään rehellisesti voi sanoa juuta tai jaata, mutta kukin voi miettiä onko tutin antaminen tässä tilanteessa fiksua, etenkään imetyksen kriittisinä aikoina.

 

Ootko miettinyt että ehkä se maito nousi sen vuoksi vasta tuolloin kun sitä lisämaitoa annettin? Eikös tuossa maidontulossa päde kysynnän ja tarjonnan laki? Ja ne määrät mitä vastasyntynyt sitä tarvitsee on tosi pieniä.

Toki on. Mutta miksi se on niin vaikea ymmärtää, että toisilla siihen maidon nousemiseen menee tosiaan useampi vuorokausi. Ja se vauva tarvitsee ihan sata varmasti ravintoa ja ihan nestettä ennen 5. elinvuorokauttaan.

Minulla on maito noussut joka lapsen kohdalla vasta 5 päivänä synnytyksestä. Toisen lapseni kohdalla sain osakseni vain nihkeilyä sairaalasta pyytäsessäni lisämaitoa. Lapsi ehti KUIVUA ennen kuin päästiin kotiin (1,5 vrk synnytyksen jälkeen). Pissaa ei tullut juuri lainkaan ja vauva oli keltainen ja unelias.
Imettänyt olen kaikkia lapsia vuoden ikään saakka ja se muutama annos lisämaitoa/päivä ennen maidonnousua ei ainakaan nyt viimeisellä kerralla pilannut imetystäni millään lailla. Eiköhän se ole tärkeintä, että sitä vauvaa imetetään riittävän pitkään aina ennen lisämaidon antamista. Kyllä se maito alkaa sieltä pikkuhiljaa herumaan. Ja tolkuton väsymys, kivut, stressi ja muut tekijät myös aivan varmasti voivat hidastaa sitä maidonnousua. Että ny vähän avarakatseisuutta peliin. Pääasia varmaan on, että kaikille synnyttäjille selitettäisiin FAKTAT imettämisestä ja sen fysiologiasta sairaalassa...

Tommonen saakelin paasaaminen on niin turhaa. Yksilöitähän me kaikki kuitenkin ollaan.

 

Minä kuulun niihin lisämaidon pyytäjiin. Esikoisen kun sain, niin silloin automaattisesti sitä tarjottiin, mutta viimeisten kohdalla pyysin. Mä en tiedä, miksi se on pakko valvoa ja rinnat kipeänä imettää päivä pari ennen maidonnousua jatkuvasti, jos voi antaa pienen hörpyn lisämaitoa ja nukkua rauhassa. Tiedän, että kun maito nousee, niin se riittää hyvin ilman lisämaitoja.

Ja neljännen kun olin synnyttänyt, sain valituksen, kun suihkuna ajaksi vein vauvan kansliaan. Mielestäni suihku on tärkeää kun eritteitä valuu niin rinnoista kuin alapäästäkin sekä sairaalasänky on erittäin hiostava. Olisiko pitänyt vauva jättää yksin oven ulkopuolelle, ottaa suihkuun kastumaan vai olla paripäivää peseytymättä? Eikä mun mielestä ole paha, jos joskus saa yön nukuttua.

 

Mihin jätit vauvan nukkumaan? Itse vein nukkuvan vauvan sinne kansliaan, että hänellä on joku aikuinen saatavilla, jos tulee hätä kesken suihkun.

 

Ootko miettinyt että ehkä se maito nousi sen vuoksi vasta tuolloin kun sitä lisämaitoa annettin? Eikös tuossa maidontulossa päde kysynnän ja tarjonnan laki? Ja ne määrät mitä vastasyntynyt sitä tarvitsee on tosi pieniä.

Toki maidonnousussa on kysynnän ja tarjonnan laki, mutta toisaalta äiti tarvitsee myös lepoa ja terveet rinnat, jotta pystyy imettämään. Jos vauva on 24h tissillä, niin eihän siinä mene kuin rinnat rikki ja ei se maito tule, jos vain stressaa, ei nuku, ei syö tai jotain niistä.

 

Jaa-a. Mitäköhän sitä olisi pitänyt sitten tehdä kun vauva itki hysteerisenä kun mitään ei tissistä tullut. Muutenkin ahdisti/stressas se ympäristö, kipeä sektiohaava, lyhyelle ihmiselle liian korkea ja muutenkin epämukava sänky, huonetoveri, yms sekä ällöttävän yli-innokkaat kätilöt neuvomassa imetystä. Onneksi imetys onnistui vasta sitten kun päästiin jo kotiin. Tuli kyllä sellainen epämukava olo kun sairaalassa vauva eli koko ajan lisämaidolla, ihan kun olisi henkilökunnalta saanut sellaisen syyllisen huonon äidin leiman.

 

jep, nälkään olisi pitänyt poitsu laitoksella näännyttää. Maito nousi itsellä kunnolla vasta 5 päivän kuluttua synnytyksestä. Sairaalassa annettiin jo synnytyssalissa lisämaitoa kun ei saanut kunnolla otetta rinnasta ja aina ennen lisämaidon antoa imetin. Tosin meillä osittain syynä poitsun reilu koko. Syntymäpainoa 4790g ja se etten saanut kunnolla rentouduttua sairaalassa, vaan halusin kotiin. Kotona ollessa maitokin sitten lähti paremmin nousuun ja vain ekana koti-iltana poitsu sai lisämaitoa. Muuten mentiin imetyksen voimin aina reilun vuoden ikään asti.

 

Minä taas olen sitä mieltä, että ylipäätään pitäisi olla ennemminkin käytäntö kuin poikkeus se, että äiti saisi levätä ekan yön ilman vauvaa. Tietenkin ne, jotka haluavat pitää vauvan lähellään saavat sen tehdä, mutta mun mielestä ekana yönä pitäisi aina olla se oletus, että vauva otetaan hoitoon. Tokikin vauvaa voidaan yön aikana käyttää imemässä.

Minun mielestäni on suorastaan sairasta, että monesti pitkän ja rankan synnytyksen jälkeen pitäisi heti jaksaa valvoa monta vuorokautta päälle itkevän vauvan kanssa. Ihan yhtälailla se lepo on tärkeä asia, että maito lähtee nousemaan. Monilla saattaa olla pitkä uneton jakso ennen vauvan syntymää ja se uni todellakin tulisi tarpeeseen. Mutta ei, kun olet kerta sen lapsen tehnyt, niin sen myös hoidat! Ei enää mitään väliä sen jälkeen miten äiti jaksaa.

 

Juuri keskustelin aiheesta lääkärin kanssa. Talossa useita tuoreita osaajia, yhdellä erikoiskoulutuskin imetyksestä ja ei niitä lisämaitoja tosiaan olla tyrkyttämässä kuin lääketieteellisistä syistä (lapsen verensokerit laskee, paino tippuu liikaa tai äiti ei voi imettää).

Imetykseen panostetaan ja opastetaan runsaasti, mutta jossain tämä menee pieleen kun lähes jokainen äiti itse vinkuu lisämaitoja lapsilleen. Ei ole enää mitään itseluottamusta oman maidon riittävyyteen eikä malttia odottaa maidonnousua.
Ja nekin tapaukset jotka jaksavat katsoa telkkaria, soitella, seurustella vieraiden kanssa, eivät jaksa hoitaa lapsiaan vaan lykkäävät öiksi kansliaan jotta saavat yöt levättyä. Kuulemma ehtii kotonakin valvomaan, miten olisi aloittaa se valvominen kun lapsi on syntynyt eikä vasta päivien päästä?

Fanaattinen täysimetys ei ole tavoitteena, vaan onnistunut imetys, mutta tällä asennoitumisella se on kyllä tuhoon tuomittu. Surullista. Ja kaikki neuvot tulkitaan naama punaisena syyllistämisenä ja oma epäonnistuminen sysätään muiden syyksi "se hiosti ja painosti minua niin paljon ettei enää huvita".

Mulla kyllä päinvastainen kokemus synnäriltä. Hoitaja tyrkytti pulloa tämä tästä, että saadaan vauvan paino nousuun ja meidät kotiin. Surullisinta tässä oli se, että synnäri oli ns. imetysmyönteinen ainakin nettisivujensa mukaan sekä seinälle tapetoitujen julisteiden mukaan. Ei olleet hoitsut jaksaneet itse lukea tarkkaan tietoja, sillä noiden julisteidenkin mukaan menee muutama päivä, ennenkuin maito kunnolla nousee ja sen myötä myös vauvan paino.. Myöskään imetystä ei juurikaan ohjattu. Onneksi neukkulan täti ohjasi siinä.

 

[QUOTE="Vekku";23977275]Taysissa ei ainakaan 2 lapselle ole pyytämättä tarjottu lisämaitoa, vaikka olen kuullut niin väitettävän. Enkä pyytänyt itsekään, vaikka ekan kohdalla maito nousi vasta 3. pvänä synnytyksestä. Ottavatkohan siellä kansliaan yöksi? Pyysin ottamaan vauvan yhden ainoan kerran kansliaan suihkun ajaksi, koska tiesin että se kestäisi jonkin aikaa, mutta oli kuulemma huono hetki ja neuvottiin käymään suihkussa vauvan nukkuessa. Ajattelin silloin hätäsektiosta
toipuvaa huonekaveriani enkä omaa mukavuutta.[/QUOTE]

Anteeksi nipoilu, mutta se, että maito nousi kolmantena päivänä on täysin normaalia, ei tarvitse sanoa "vasta kolmantena päivänä" Se on ihan sopiva aika. Harvalla kunnolla nousee ennen kolmatta vuorokautta.

 

Minä taas olen sitä mieltä, että ylipäätään pitäisi olla ennemminkin käytäntö kuin poikkeus se, että äiti saisi levätä ekan yön ilman vauvaa. Tietenkin ne, jotka haluavat pitää vauvan lähellään saavat sen tehdä, mutta mun mielestä ekana yönä pitäisi aina olla se oletus, että vauva otetaan hoitoon. Tokikin vauvaa voidaan yön aikana käyttää imemässä.

Minun mielestäni on suorastaan sairasta, että monesti pitkän ja rankan synnytyksen jälkeen pitäisi heti jaksaa valvoa monta vuorokautta päälle itkevän vauvan kanssa. Ihan yhtälailla se lepo on tärkeä asia, että maito lähtee nousemaan. Monilla saattaa olla pitkä uneton jakso ennen vauvan syntymää ja se uni todellakin tulisi tarpeeseen. Mutta ei, kun olet kerta sen lapsen tehnyt, niin sen myös hoidat! Ei enää mitään väliä sen jälkeen miten äiti jaksaa.

Ensimmäiset tunnit synnytyksen jälkeen olisi hyvin, hyvin tärkeää, että vauva saa olla rinnalla ja ihokontaktissa paljon. Täysin luonnotonta ja vauvan kannalta jopa vaarallista ja turvatonta erottaa vauva äidistään ensimmäisenä yönä. Apua totta kai olisi hyvä olla tarjolla, jos äidin on hankala nousta sängystä ylös ja lapselta pitäisi vaihtaa vaippa tai äiti tarvitsee juotavaa tai syötävää, mutta kyllä vauvan pitäisi olla mahdollisimman lähellä äitiä mahdollisimman paljon. Äidin keho saattaa luulla vauvan menehtyneen jos on erossa vauvasta pitkiä aikoja alussa, jolloin maidontuotanto ei lähdekään käyntiin ja äidin hyvänolon hormonit romahtavat.

 

Mihin jätit vauvan nukkumaan? Itse vein nukkuvan vauvan sinne kansliaan, että hänellä on joku aikuinen saatavilla, jos tulee hätä kesken suihkun.

Siihen se oven ulkopuolelle jäi mun sängyn viereen (huoneessa siis oma wc ja suihku), olihan siinä huoneessa muitakin (jotka teki samoin, käytii hihkasemassa ovelta jos vauva heräs kesken suihkun) ja kun mun suihkussa käynti kestää normaalistikkin n.5min niin eipä kannata sen takia viedö.

 

Minä taas en ole koskaan tohtinut parina ensimmäisenä päivänä jättää vauvaa yksin edes vessareissun ajaksi, sillä alkupäivinä vauva voi oksentaa sitä paksua limaa mikä on tyypillistä vastasyntyneille. Että ihan turvallisuussyistä on suihkureissun ajan vauva ollut sen hetken vauvalassa, vaikka muutoin vierihoidossa olisikin ollut.

Oma kokemukseni on, että kun jätin lapsen "kansliaan" käydäkseni suihkussa, niin siellä se pieni sitten huusi yksinään kun tulin takaisin. Ja helposti kuulin huoneeseeni, että niin huusivat muutkin sinne jätetyt vauvat.

Eli tähän ajatus: jos kukaan ei ole varta vasten niitä vauvoja siellä huolehtimassa, olisi siitä hyvä mainita äideille. Äiti voisi sitten jättää vaikka suihkussa käymättä... Itse kävin toisen kerran sillä aikaa, kun muu perheeni oli luonani ja vauvan kanssa.

 

Mihin jätit vauvan nukkumaan? Itse vein nukkuvan vauvan sinne kansliaan, että hänellä on joku aikuinen saatavilla, jos tulee hätä kesken suihkun.

Minä jätin suihkun oven raolleen ja vauvan nukkumaan siihen kärryynsä juuri oven ulkopuolelle Kerran vauva taisi olla ihan meidän yhteisessä sängyssä nukkumassa kun piipahdin suihkussa, en halunnut häiritä nukkuvaa lasta siirtämällä siihen häkkiin. Jos hänelle olisi tullut hätä, niin olisin keskeyttänyt suihkun ja kävellyt sen kaksi metriä lapsen luo.

 

No kyllä ne Taysissa hyvin hanakasti tyrkyttävät lisämaitoa niillekin äideille, joilla on maito jo noussut. Ihan lähipiiristä tiedän tällaisen tapauksen. =) Tosin tuo äiti ei suostunut ottamaan, mutta kylläpä sai kuulla, kuinka ei ajattele lapsensa parasta ja piti todistaa ja todistaa, että sitä omaa maitoa tulee riittävästi.

Itse en ois halunnut myöskään, mut mulle ei annettu vaihtoehtoja lapsen sokerien vuoksi. Mutta onneksi ei imetys siitä mennyt pieleen, vaan täysimetyksellä mennään.

Ja itse asiassa... Tuosta kansliaan viemisestä oon samaa mieltä. Jouduin kuopuksesta olemaan sairaalassa vähän pidempään ja ehdin nähdä useammankin huonekaverin. Mutta jep, samaa huomasin, että helposti annetaan vauva kansliaan, jotta saa itse levätä. Suoraan sanottuna pidän sitä jopa imetyksen kannalta huonompana kuin lisämaitoa. Munkin eka huonekaveri valitteli, kun maito lähti kyllä nousuun, mutta katosi jonnekin. Miksiköhän... tarvii kuulemma jotain lääkettä, jotta se maito oikeasti hällä nousee. Joo. Niin varmaan. Mut ehkä sekin ois auttanut, jos ois osastolle päästyään jatkanu sitä imetystä eikä antanu lisämaitoa ja vauvaa väliajalla aina sit kansliaan... Miksiköhän se maidonnousu loppui, kun ei ees imettänyt...

 

Minä taas olen sitä mieltä, että ylipäätään pitäisi olla ennemminkin käytäntö kuin poikkeus se, että äiti saisi levätä ekan yön ilman vauvaa. Tietenkin ne, jotka haluavat pitää vauvan lähellään saavat sen tehdä, mutta mun mielestä ekana yönä pitäisi aina olla se oletus, että vauva otetaan hoitoon. Tokikin vauvaa voidaan yön aikana käyttää imemässä.

Minun mielestäni on suorastaan sairasta, että monesti pitkän ja rankan synnytyksen jälkeen pitäisi heti jaksaa valvoa monta vuorokautta päälle itkevän vauvan kanssa. Ihan yhtälailla se lepo on tärkeä asia, että maito lähtee nousemaan. Monilla saattaa olla pitkä uneton jakso ennen vauvan syntymää ja se uni todellakin tulisi tarpeeseen. Mutta ei, kun olet kerta sen lapsen tehnyt, niin sen myös hoidat! Ei enää mitään väliä sen jälkeen miten äiti jaksaa.

Tästä täysin eri mieltä. Ennen synnytystä takana pitkä uneton jakso, mutta synnytystä seurasi sellainen euforia ja keho täynnä ties mitä hormoneja, että nukkumisesta ei tullut yhtään mitään. Sairasta on siinä tilanteessa pakkolääkitä äitiä diapameilla, jotta tämä nukkuisi - vain koska sattuu olemaan yö.

 

Mihin jätit vauvan nukkumaan? Itse vein nukkuvan vauvan sinne kansliaan, että hänellä on joku aikuinen saatavilla, jos tulee hätä kesken suihkun.

Mä menin suihkuun, kun vauvan isä tuli katsomaan meitä eli hän huolehti vauvasta sen suihkun ajan. Vessassa kävin niin, että ovi oli joko rakosellaan ja kuulin tai sit pyysin, et huonetoveri pitää sen MINUUTIN vauvaa silmällä.