Lääkäri suositteli mulle HYPNOOSIA!

[QUOTE="uneton";24489411]lääkäri voi kirjoittaa b-lausunnon uudelleen koulutusta varten. työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologilta saa tietoa/apua uuden ammatin valintaan. toki myös omassa työpaikassa voi avoimesti puhua ja katsoa löytyisikö sieltä joustoa.[/QUOTE]

Onko sulla enemmän tietoa tosta? Että miten sen b-todistuksen saa? Pitääkö miten pitkä historia unettomuutta olla? Olen kyllä työterveydessä sen vuoksi käynyt useasti ja ollut s-lomallakin muutaman viikon asian vuoksi, ku olen ollut niin loppu.
Jotenkin vaan hävettää tämä asia, vaikkei kai syytä olisi, mutta se, että musta ei oikeasti ole tavalliseen päivätyöhön. Tai on, mutta terveys siinä menee... unettomana kun keho on varmasti stressissä, jonka vuoksi kaikki sairastumisriskit kasvaa, sydän hakkaa hulluna jne.

 

Aletaanko Hesaria jakamaan???

Taiteelliset duunit on myös aika joustavia. Hyvin harvoin kukaan haluaa lehtikuvaajaakaan vaivata aamulla.

 

ok. mä uskon kyllä siihen ihan täysin, ettei kaikki ole pään sisällä. toki varmaan osa on, mutta on aika vaikeaa erottaa sitä onko ennen uniongelmaa ollut stressiä/murhetta tms vai onko sitä vaan stressaantunut tai masentunut kun on uniongelmainen. mullakin on oireet alkaneet jo lapsena. kotona ehkä oli vähän ongelmaistakin, mutta en mä nyt koko elämääni ole ollut masentunut tms ja tuskin siis sillon kun tämä alkoi. mun kohdalla oli kuitenkin elämänvaihe jossa olin todella stressaantunut ja sen jälkeen tila jäi ikäänkuin pysyväksi ja paheni.. mutta se, että kumpi tuli ensin muna vai kana.. what ever..

tutkimuksissa löytyi kumminkin selkeät fyysiset oireet. eli unipatjatutkimuksessä havaittiin, etten vaivu syvään uneen ja heräilen usein. pelkästään se diagnoosi ja tieto siitä, ettei tämä ole vain "masista" auttoi ja sit antoi myös uskallusta tehdä niitä muutoksia. Mä aloitin silloin ne lääkkeet ja käytin noin vuoden.. ne auttoi ihan järjettömän hyvin, koko elämä muuttui.. mutta olen aika lääkekriittinen joten olen nyt mieluummin jatkanut elämää ilman niitä... otan iltaisin magnesiumin rentouttamaan ja en oikeastaan muuta.. nukun niitä pieniä pätkiä jos tarvis on. toki tiedän nyt mikä lääkitys auttaa ja se mitä esim alihanka määrää (no se on lähes ainoa oikea unilääkäri kai tässä maassa) ne ei ole unilääkkeitä.. eli tuskin olet niitä kokeillut. ja niitä syödään hyvin pientä määrää.. se on sit jokaisen oma päätös haluaako lääkitä itseään. jos täytyy töissä käydä ym niin suosittelen kyllä sitä uniklinikkaa.

ja oikeasti vaan rohkaisen ajattelemaan omaa terveyttä ja miettimään kaikkia niitä keinoja millä voisi omaa rytmiä helpottaa. eka tuntuu että niitä ei ole mutta kyllä ne vastaukset yleensä sitten löytyy... mutta esim meillä fakta on se, että mies on pääelättäjä ja hän hyväksyy täysin, että mä teen vaan osapäiväistä, joten meillä ei kyllä ole sit isoja asuntolainojakaan....

 

Meinaatko kokeilla hypnoosia? Mä juuri katosin paikkakuntani tarjontaa, hypnoosilääkäriltä saisi kai kela-korvauksenkin... mitähän se sitten tulisi maksamaan?

 

Mullakin oli muuten lapsena tätä ongelmaa, nyt vasta muistan kun aloin miettiä. No silloin se oli enemmänkin vanhempieni ongelma eli he eivät saaneet nukutuksi, kun mä valvotin. Tätä kesti kouluikään saakka. Sitten kyllä nukuin, en ainakaan muista ongelmaa kunnes se sitten kunnolla alkoi 4 vuotta sitten. Sitä ennen tosiaan oli talo jo rakennettu ja elämä rakennettu tämän viran ja työn ympärille eli jos olisin tiennyt tulevat vaikeudet, olisin ehkä toiminut toisin. Mä teen kyllä myös osittaista hoitovapaata, mutta kohdallani siis työn puolesta se onnistui niin, että teen 4 päiväistä viikkoa. Se tosin vähän helpottaa.

 

no b-todistuksen saat kun menet lääkärille ja kerrot sille täysin avoimesti miten pahasti uniongelmat sua vaivaa. et häpeile vaan kerrot, että et oikeasti kykene tässä rytmissä elämään, voimat loppuu jne. listaat mitä kaikkea olet kokeillut ja kerrot, että sun on pakko päästä uudelleenkoulutukseen tai kilahdat. ei se mikään iso eikä vaikea juttu mun kohdalla ainakaan ollut. toki lääkäri tutki ja mulla oli se unipatjatutkimus taustalla myös. mutta lausuntoon laitettiin ihan henkisetkin puolet, että oikeasti väsyn ja masennun enkä enää jaksa jos en voi tehdä niitä muutoksia. sitten kävin ammatinvalintapsykologilla ja käytiin läpi aloja joilla voi tehdä erilaisia työaikoja.. luovat alat on yksi, käsityöalat toki.. media-ala.. noissa kaikissa vaan suuntautuminen pitää miettiä tarkkaan, että sit löytyy edes jotain työtä. sosiaalialalta löytyy itseasiassa parhaiten kun vähän pohtii.. nuoriso-ohjaus, koulunkäyntiavustaja, iltapäiväkerhonvetäjä, erilainen kerhotyö/viriketoiminta/vapaa-aika toiminta... jotkut lähihoitajat tekee pelkkää iltavuoroa (tosin se ei aina onnistu )... ja toki lehdenjakaja on yksi joskus omassa jo olevassa työpaikassa voidaan työaikaa muokata. tutkimustyö on yksi jos yhtään korkeammalle haluaa opiskella... hmm hmm.. on niitä.

sitten kun saa b-lausunnon niin se lähetetään kelaan ja toivotaan parasta ja katsotaan maksaako ne opinnot. se tuki lasketaan työtulojen perusteella + kela antaa päivärahaa + tukea tarvikemaksuihin + matkakorvausta ym ym... sillä tulee ihan hyvin toimeen.

toinen vaihtoehto on hankkia lääkärintodistus ja lähteä hakemaan ihan tota omaehtoisen opiskelun tukea.. eli hakea sitä työkkärin kautta, perustella lääkärinlausunnolla ettei voi omaa työtään enää jatkaa ja on siksi suuressa työttömyysriskissä (...ainakin pitkässä juoksussa)... omaehtoisen opiskelun tukea saa yli 25 vuotias jolla on riski ettei oikeasti pysty omalla alallaan jatkamaan ja työkkärin paneeli voi katsoa, että hyötyisi selvästi alanvaihdosta. silloin maksetaan ansiopäivärahaa tai työkkärin päivärahaa opiskeluajalta...

 

[QUOTE="Milja";24489510]Meinaatko kokeilla hypnoosia? Mä juuri katosin paikkakuntani tarjontaa, hypnoosilääkäriltä saisi kai kela-korvauksenkin... mitähän se sitten tulisi maksamaan?[/QUOTE]

Pitää ottaa puhelin käteen ja soittaa sille hypnoosilääkärille. Tosin varmaan kunnon unilääkäri olis parempi osoite. Pitääkö sille Alihangalle olla lähete vai onko se yksityinen?
Ja tosiaan en ihan usko että vastasyntyneenä olisin ollut kovin masentunut tai stressaantunut. Nytkin kyllä virkistyn illaksi ja käyn sellaisilla kierroksilla että kestää paljin aikaa vaihtaa horrostusasteelle. Siitä vielä vähän niin saattaa uni tulla

 

Mitä lääkkeitä ne sitten olivat mitä sinulle Uneton määrättiin?
Kiitos informaatioistasi b-todistukseen liittyen. Tärkeää tietoa!
Itse olen lähihoitaja, mutta hammashoitoon suuntautunut. Hammashoitajan työtä ei juuri ole iltaisin, tosiaan mun työpaikan vastaanotto on auki 7-15 ja on toki yksit.puolella paikkoja joissa on iltavuoroja, mutta ne on ehkä kerran viikossa, joten se ei olisi apu tähän ongelmaan.
Koulunkäyntiavustajakin tekee työä päivisin. Yöhoitajaksi vanhaiskotiin olen haaveillut, mutta kuinka se yötyö sitten oikeasti sujuisi, pahentaisko ongelmaa vaan entsesttään sillä tuskin aamulla 8 nukkumaan meneminen sen enempää luontaistarytmiä mulle olisi.
Joku nuoriso-ohjaustyö kylläkin, mutta siihen pitäis käydä suuntautuminen opsikelemassa eli tosiaan b-tositus tulisi tarpee siinä kohtaa.

 

Tai siis varmaankin kokeilen edes hypnoosia. Nyt kun vielä imetän, ei taida olla vaihtorhtoja. Paitsi parin unettoman yön jälkeen melatoniini kun alkaa järki lähteä.

 

.. Skitsofrenia lääkkeet ainakin auttaa mulla, ja ei, en ole skitsofrenikko. Mä myös syönyt pilleriä jos toista ilman mitään apua, ja sitten nuo skitsonapit.. No, pääasia että toimii.

 

Alihanka on ihan yksityinen. hänellä on oma "uniklinikka" turun lähellä.. ns keltainen talo josta on usein ollut tv:ssäkin juttuja... se on kyllä paikkana aika yöjuttu tää lääkäri on melko persoonallinen ja mä olin siellä keltaisessa talossa unipatja tutkimuksessa, se on siellä vähän edullisempi ja mulla sitten vakuutuskin korvasi... mutta jos on yhtään siisteysfriikki niinkuin minä niin hän ottaa vastaan myös esim eiran sairaalassa, tampereen mehiläisessä muistaakseni.. keravalla... eiran sairaalassa voi myöskin käydä siinä unipatjajutussa. ajan voi varata ihan sieltä. se on kyllä kallis investointi mutta oli ihan sen arvoista, että voin kyllä suositella.. hän on ihan ainoita suomessa jotka keskittyy todella univaikeuksiin, mutta hänenkin hoitomuodot on jossain määrin kiisteltyjä niinkuin kaikki. mulla ne toimi. googlettelemalla löytyy kyllä paljon keskusteluja ja muitakin lääkäreitä mainitaan... sieltä löytyy kyllä paljon haukkumista ja kauhutarinoitakin, että ihan hirveästi niitä en suosittele lukemaan, aika harvoin netissä kirjoittaa ne keillä kaikki on mennyt tosi hyvin ja hoito on tehonnut odotetusti ite ainakin sain paniikkia kun lueskelin eri lääkeistä sit enemmän mitä itekin on joskus kokeillut, eri lääkäreiden toimesta... mä hyödyin tässä tapauksessa eniten siitä tutkimuksesta ja tiedoista että mistä mun ongelmat johtui ja sain kyllä muitakin vinkkejä enkä vain tabuja.

 

mulle määrättiin rivatril + disykloveriini, joka on alihangalla yleisin yhdistelmä. rivatril on epilepsia lääke ja se rauhoitti sitä mun heräilyä ja sitä että keho ja syke rentoutui ja tasoittui.. auttoi hyvin, mutta lääkkeenä sen pitkäaikainen käyttö ei ole välttis hyvä... tosin se määrä mikä riittää auttamaan on hyvin pieni.

myöhemmin tosin mulla vaihdettiin sitten migreeninesto lääkkeeksi propral jota on 10mg iltaisin. mulla kun ongelmana oli esmes sydämen läpätys.. se auttoi tosi hyvin ja propralia monet syö 80mg jne... ne tutkimukset auttaa juuri siinä, että osataan suunnata se lääke oikein, silloin se annostus voi olla hyvin hyvin pieni.

 

Kai julkisellakin puolella on jotakin erikoistuneita? Lähetteen saaminen on kyllä hyvin vaikeaa ellei mahdotonta. Toisaalta tää lienee aika selvää mikä mun ongelma on, joten ehkä siksikään ei ole vielä patjalle määrätty nukkumaan...
Ja joo, lääkkeitä en kyllä haluais syödä, mutta ehkä imettämisen lopettamisen jälkeen hakeudun vaikka minkä persoonan tönöön nukkumaan, jos siitä on apua. Mun kaikki olosuhteet on muuten hyvin ideaalit, mutta kun lapset herää ihmisten aikoihin...

 

Höh! Se lääkäri jota mun lääkäri suositteli, ei enää ota vastaan potilaita täällä lähimaillakaan... Joku toinen soittaa huomenna...

 

jos lähdet julkiselle niin selvitä tarkasti löytyykö ketään. veikkaan että ei. vielä sillon kun mä menin alihangan tutkimuksiin, ei löytynyt muita edes yksityiseltä.

siis löytyy näitä peruspillerin jakajia toki, mutta esim tää unipatjatutkimus on semmonen, että siihen lentää ihmisiä ympäri maailmaa.. se on hänen kehittämä.

toki uniapnea tutkimusta tehdään julkisella, mutta kuorsaatko sä?

mun mielestä se tutkimus itessään oli se paras, ei ehkä ne lääkkeet. ja sitä patjaa ei ole kuin joissain paikoissa suomessa. en tiedä pääseekö sit pk-seudulla julkisen kautta..(epäilen)... mut selvitä ihmeessä onko ketään perehtyneempää, mut käytännössä suomessa kaikki muu tutkimus ja hoito kuin reseptin kirjottaminen unilääkkeisiin on kyllä harvinaista herkkua :/ ois kyllä hyvä jos täällä olis useampia lääkäreitä niin tavallaan potilaskin olisi vähän turvatumpi, ei olisi jonkun yhden metodin varassa koko homma. aina jännittää sillai suositella näitä, kun ei ole oikein kun tämä yksi vähän pitemmälle erikoistunut... muistan että ihan äskettäin törmäsin toiseen nimeen, mutta just nyt en sitä löydä.

 

[QUOTE="uneton";24489931]jos lähdet julkiselle niin selvitä tarkasti löytyykö ketään. veikkaan että ei. vielä sillon kun mä menin alihangan tutkimuksiin, ei löytynyt muita edes yksityiseltä.

siis löytyy näitä peruspillerin jakajia toki, mutta esim tää unipatjatutkimus on semmonen, että siihen lentää ihmisiä ympäri maailmaa.. se on hänen kehittämä.

toki uniapnea tutkimusta tehdään julkisella, mutta kuorsaatko sä?

mun mielestä se tutkimus itessään oli se paras, ei ehkä ne lääkkeet. ja sitä patjaa ei ole kuin joissain paikoissa suomessa. en tiedä pääseekö sit pk-seudulla julkisen kautta..(epäilen)... mut selvitä ihmeessä onko ketään perehtyneempää, mut käytännössä suomessa kaikki muu tutkimus ja hoito kuin reseptin kirjottaminen unilääkkeisiin on kyllä harvinaista herkkua :/ ois kyllä hyvä jos täällä olis useampia lääkäreitä niin tavallaan potilaskin olisi vähän turvatumpi, ei olisi jonkun yhden metodin varassa koko homma. aina jännittää sillai suositella näitä, kun ei ole oikein kun tämä yksi vähän pitemmälle erikoistunut... muistan että ihan äskettäin törmäsin toiseen nimeen, mutta just nyt en sitä löydä.[/QUOTE]

Uskomatonta, ei luulis niin erikoinen vaiva olevan. Muistatko mitä Alihangalla nukkuminen maksoi? Ja joo, en kuorsaa...

 

jep ei ole erikoinen vaiva. nyt löysin sen keskustelun: http: //keskustelu.suomi24.fi/node/ 8727869

huomaa, että laitoin pari väliä tohon kun en tiedä saako tänne laittaa linkkejä.. kai saa. no siis rinnekoti ja markku partinen on ainut toinen uniklinikka mistä mäkään olen ikinä kuullut.

ja muista, että kaikki hoitomuodot on "kiisteltyjä" ja mitä tahansa lääkettä määrätään niin netistä löydät kauhukertomuksia.. kannattaa itse mennä tutkimuksiin, ottaa se tieto mitä sieltä saa ja sit miettiä omalta kohdaltaan mitä haluaa tehdä. ja tosiaan kun suomessa on vaan nämä muutamat asiaan erikoistuneet ni voi arvata miten paljon porukka kiistelee että kumpi paikka on parempi

muistaakseni se koko unipatja sessio maksoi kolmisensataa euroa josta kela korvasi jonkun verran... että ehkä se omavastuu oli jotain parisataa?

 

[QUOTE="uneton";24490002]jep ei ole erikoinen vaiva. nyt löysin sen keskustelun: http: //keskustelu.suomi24.fi/node/ 8727869

huomaa, että laitoin pari väliä tohon kun en tiedä saako tänne laittaa linkkejä.. kai saa. no siis rinnekoti ja markku partinen on ainut toinen uniklinikka mistä mäkään olen ikinä kuullut.

ja muista, että kaikki hoitomuodot on "kiisteltyjä" ja mitä tahansa lääkettä määrätään niin netistä löydät kauhukertomuksia.. kannattaa itse mennä tutkimuksiin, ottaa se tieto mitä sieltä saa ja sit miettiä omalta kohdaltaan mitä haluaa tehdä. ja tosiaan kun suomessa on vaan nämä muutamat asiaan erikoistuneet ni voi arvata miten paljon porukka kiistelee että kumpi paikka on parempi

muistaakseni se koko unipatja sessio maksoi kolmisensataa euroa josta kela korvasi jonkun verran... että ehkä se omavastuu oli jotain parisataa?[/QUOTE]

Ok. Kiitoksia! Koitan nyt ehkä sitä hypnoosia ensin. Jos yhtään auttaisi. Raskausaikana tk-lekuri antoi mulle akupunktiohoitoa ja liimas mun korvaan teipin, missä oli pieni kuula sisällä. Siitä kun painoi, alkoi vähän edes vireystila laskemaan. Tähänastisista se oli paras

 

pitää nyt muuten vielä mainita että joitain vuosia sitten tehtiin aika kattava tutkimus ympäri maailman nukkumisesta ja unihäiriöistä... siinä huomattiin, että kehitysmaissa ja tämmösissä pienemmän elintason maissa ei yleensä ihmiset edes tienneet mitä on unihäiriöt.. huomattiin, että maissa joissa nukuttin perhepedeissä (tosin eihän ne kutsu sitä perhepediksi, he vaan joutuvat nukkumaan kaikki yhdessä) nukuttiin parhaiten... eli kun koko joukkio koko elämänsä veti sikeitä jossain savilattialla niin ei ne tajunneet mitä on kun "ei nukahda".. näissä maissa koettiin todella järkyttävänä myös länsimaalaisten tapa pistää lapset nukkumaan eri huoneeseen tai vuoteeseen, se koettiin heitteillejättönä.. suomalainen unilääkäri kommentoi siinä myös, että pienelle lapselle nukkuminen joukossa on paras tapa nukkua, hengitysrytmin ja turvan takia ja perhepeti eräällä tavalla takaa sille lapselle jo pienestä asti hyvän unirytmin.... ihminen on myöskin laumaeläin joten se on ihan geeneissä.

ongelmahan meillä länsimaissa on se, että me on nyt niin pitkään jo eletty isoissa taloissa joissa kaikki nukkuu vähän erillään, että esim mä nyt aikuisena en millään enää tottuisi edes siihen jos oma mies kiilaisi ihan kylkeen nukkumaan... lapsena tosin nukuin parhaiten äidin vieressä (ja äidin vieressä nukuinkin sitte 6 vuotiaasta 10veeksi asti koska muuten olin saikulla koulusta ) .... ja mun omilla lapsilla on jo ihan selkeät samat oireet.. mikä on nyt peestä sitä kautta, että ne nukkuu ihan täydellisesti vieressä, ei mitään ongelmia, mut enhän mä enää osaa.. joten periaatteessa vähän paineita, että se perhepeti olis parempi lapsille ja antaisi sen rauhallisemman unen, mutta kun mulla se uniongelma jo on kehittynyt niin enhän mä nuku jos siinä vieressä joku mölähtelee.. (tai edes hengittää XD)

... mut ehkä kun tää tästä oikein epidemiaksi kehittyy niin unikulma rupee tekemään neljä metriä leveitä sänkyjä koko perheen tarpeisiin

 

No mun eka lapsonen nukkui vieressä kunnes täytti 1-v. Aluksi nukkui ihan hyvin, sitten huonommin. Kun siirsin omaan sänkyyn, alkoi nukkumaan täysiä öitä. Pienempi nukkuu vielä vieressä, mutta koetan hivuttaa sen vähän kauemmas heti kun ei yöllä tartte syöttää. On onneksi perinyt isänsä geenit. Molemmat. Eli nukkuvat hyvin. Tai nukahtavat hyvin. Esikoinen ei ikinä nykyään nuku vieressä. Haluaa olla omassa sängyssään. Tosin ei ole kyllä monen metrin päässä meistä.

Mua on nukutettu pienenä pinnasängyssä. Silloin äitejä peloteltiin että vauva kuolee kun sen päälle kääntyy. Mä olisin jo ihan itsemurhakamaa jos joutuisin monta kertaa yössä nousemaan imettämään. Imettäminen rokottaa mun unta ehkä puol tuntia, nousemisen jälkeen menee ihan vähintään tunti saada uudelleen unta. Saati jos kävelee tai yhtään liikkuu.
Mutta todella huonoksi nukkuminen menee kyllä siitä että en kuule molempien poikien hengitystä. Eli korvatulpat ja tuulettimet, ym. ei käy nekään.

 

Meillä kyllä kuopus nukkuu yhä meidän kanssa .
Toisaalta alkuperäiskansojen elintapa on siinäkin mielessä ehkä erilainen, että ovat lähes koko päivän ulkona (käsittääkseni). Samoin mieheni on ulkotöissä eli jos itsekin olis esim. ulkotöissä koko päivän niin nukahtaisko sitä eritavalla?

 

joo eiköhän "kehitysmaissa" kyse ole kauttaaltaan koko elämäntavasta. ehkä siitä, että ollaan lähempänä ihmisen "luontaista" tilaa. meidän aivothan ei oikeasti ole muuttuneet kymmeniin tuhansiin vuosiin mihinkään, silti meidän oletetaan sopeutuvan täysin erinlaiseen elintapaan. ihmiselle luontaista olisi tehdä melko paljon rasittavaa fyysistä työtä, jonka jälkeen kellahtaa nukkumaan oman "klaanin" kanssa... ja yleensä vielä joku vahtimassa tulen äärellä kaikilta uhilta sehän meillä monilla säpsähtäjillä onkin, kun ihmisellä on luontaisena myös se, että kuuloaisti esim pelaa täysin nukkuessa ja kun meillä ei enää ole sellaista kipinävahtia niin pitää itse nousta kuulostelemaan yhdessä nukkuminen ja yhdessä tekeminen, se, että joku vahtii yöllä, joku nukkuu ja hengittää aina vieressä on yksi tekijä...

sitten myös se, että ennen ihmisillä on oikeasti ollut yksi hemmetin iso huoli.. syöminen. nykyään meillä on biljoona huolta, ne on vaan niin vaikeaa pitää kasassa.. joskus mulla on päiviä kun en oikein edes tiedä mistä huolehtis, kun vois huolehtia niin monesta asiasta... jos joka päivä vaan juoksis pellolla keräämässä pottuja hiki päässä niin voisin kuvitella että nukahtas. mut maanviljelijätkään ei ole enää niin onnellisia kun pitää koko ajan tehdä paperitöitä

 

Mulla on myös ollut unirytmihäiriö syntymästä asti. Aamuisin voisin nukkua ikuisesti, ja kuljen päivät zombiena. Iltaisin alan virkistyä ja öisin olen ns. parhaimmillani.

Mitkään nukahtamislääkkeet eivät ole asiaa auttaneet, vaan olen sitten herännyt niiden vaikutusajan loputtua öisin valvomaan useiksi tunneiksi. Sanoit tuossa jossain kohdassa, että melatoniini auttaa sulla jos mikään muu ei ja olet valvonut muutaman yön. Voisiko melatoniinia harkita ihan vakituiseen syötäväksi, jos sulta vain puuuttuu sitä omasta kropastasi? Itse löysin vihdoin melatoniinin "ilot" ja olen nyt ainakin meneillään olevan 3vk kuurin aikana nukuttua illat ja yöt ja herättyä aamulla. Pelottaa kyllä mitä sitten tapahtuu kun kuuri loppuu - en usko että vuosikymmenten unirytmivika korjaantuisi 3vk kuurilla. Mutta kuulemma tuota voidaan määrätä lääkärin harkinnan mukaan myös pitkäaikaiseen käyttöön, vaikka paketissa se kielletäänkin, joten ehkä se on meidän unirytmihäiriöisten pelastus?

 

melatoniinia myydään useissa maissa maitokaupassa. siis maitohappobakteerien ja d-vitamiinin vieressä. monet lääkärit ei käsitä miksi suomessa melatoniini on reseptilääke jota vieläpä määrätään yleensä vain vanhuksille. esim apteekissa kauhistelivat sitä kun olivat minulle parikymppiselle määränneet pienen annostuksen melatoniinia että tämähän on vanhainkotilääke ja ystäväni jenkeistä sanoi että aijaa hän ostaa sitä ruokakaupasta ihan mielin määrin

 

Mulla on myös ollut unirytmihäiriö syntymästä asti. Aamuisin voisin nukkua ikuisesti, ja kuljen päivät zombiena. Iltaisin alan virkistyä ja öisin olen ns. parhaimmillani.

Mitkään nukahtamislääkkeet eivät ole asiaa auttaneet, vaan olen sitten herännyt niiden vaikutusajan loputtua öisin valvomaan useiksi tunneiksi. Sanoit tuossa jossain kohdassa, että melatoniini auttaa sulla jos mikään muu ei ja olet valvonut muutaman yön. Voisiko melatoniinia harkita ihan vakituiseen syötäväksi, jos sulta vain puuuttuu sitä omasta kropastasi? Itse löysin vihdoin melatoniinin "ilot" ja olen nyt ainakin meneillään olevan 3vk kuurin aikana nukuttua illat ja yöt ja herättyä aamulla. Pelottaa kyllä mitä sitten tapahtuu kun kuuri loppuu - en usko että vuosikymmenten unirytmivika korjaantuisi 3vk kuurilla. Mutta kuulemma tuota voidaan määrätä lääkärin harkinnan mukaan myös pitkäaikaiseen käyttöön, vaikka paketissa se kielletäänkin, joten ehkä se on meidän unirytmihäiriöisten pelastus?

Ei se korjaannu kuin siksi aikaa kun niitä syö. Kuirina kun syö, ei tule känninen olo tai päänsärkyä seuraavaksi päiväksi. Söin sitä ainakin vuoden, myös esikoisen imetysajan. Nytpä ei imetysaikana saakaan enää syödä kuin korkeintaan parina päivänä viikossa jolloin sen teho on surkea.