Lokakuun lapsoset - 15 ~*Lokakuu*~ MEIDÄN KUU

Pahoittelut taaperotx5 menetyksestä, toivottavasti nyt on tärpännyt!

Suuresti onnea Ziilizeija nyytistä :love:

Mulla oli eilen se painokontrolliultra. Arvio oli grammalleen, mitä odotinkin eli 3,9kg tällä hetkellä. Valmis siis on tulemaan! Olin edelleen kahdelle sormelle auki ja kaulaa reilusti eli ei muutosta pariin viikkoon. Sain lähetteen äitipolille, että miettivät käynnistyksen tarvetta. Lisäksi lääkäri teki rajumman tutkimuksen, että provosoituis paikat - ei kyllä tuntunu missään. Päivällä kävin sit 30min tosi reippaalla kävelyllä ja sain 4-5supparia, jotka kuites loppu heti kun kotiuduin. Illalla sitten nukkumaan laittaessa alko supistella tosi napakasti 4-5min välein, kesti tunnin minkä jälkeen vielä 10min välein vähemmän napakoita tuli muutamia. Josko ne ois jotain tehny. Ainaki aamulla tuli aavistus limaa. (y)(y)

Jaha ja nyt tuli soitto. Poliaika ma aamuna. Jos siitä laittavat käynnistykseen nii menee just niinku esikosta. Sillonki oltii ma kontollissa, laittovat käynnistykseen ja synty yötä vasten (y)

Hyvillä fiiliksillä :rolleyes: Tsemppiä teille muutamille, jotka myös vielä pyllerrätte mahoinenne!

Metsis ja jättiläispätkä 38+3 :love::D
 
Iltaa!

CVAD, kovasti jaksamisia näihin hetkiin, kun odotus on loppumetreillä ja enkelivauvasi syntymäpäivä samoihin aikoihin.

Kaikille odottajille edelleen supervoimia ja hermoja.(Helppohan tässä tosin on toivotella, kun itse tiesi vauvan syntymäpäivän etukäteen sektion vuoksi...)

ONNEA ZZ pikkuisen syntymästä!!

Imetyksestä. Kiitos Carnevalkeksi hyvästä ja kannustavasta "puheenvuorosta". Täällä yksi imetyksen kanssa taisteleva. Poden huonoa omatuntoa, etten ehdi olla niin paljon ihokontaktissa pesimässä, kun pitäisi... ja kun sairaalassa annettiin lisämaitoa, se jäi päälle enkä uskaltanut kotonakaan olla antamatta. Nyt ollaan tilanteessa, että imetän n. 6 krt vuorokaudessa (muut ajat vauva nukkuu pitkiä unia) ja pumppaan 2-3 krt. Pumppusaalis on usein vain 20-30 ml, silti iloitsen siitäkin... Välillä vauva imee 2 tuntia rauhassa ja on sen jälkeen edelleen tosi nälkäinen, alkaa hermostua. Onkohan normaalia? Silloin usein annan lisämaitoa, joko omaa tai korviketta. Ja nyt ei oo tullut kakkaa 2 päivään, sekin hermostuttaa. No huomenna onneksi punnitaan sairaalassa, kun laitetaan se lonkkalasta. Ihanaa tämä vauvan kanssa olo on enimmäkseen, mutta huolet painaa ja sen myötä tulee nukuttua huonosti. Kosmo ja muut, joilla imetys tuottaa haastetta, ei luovuteta, eihän! (y)
 
Täällä taas. Tiistaina oli neuvola. SF edelleen sama 34 mitä on ollut nyt kuukauden ajan. Ei vieläkään kuulemma tarvitse huolestua. Sanoi pään olevan aavistuksen verran enemmän lantiossa kuin viikko sitten, mutta edelleen ei ole kiinnittynyt. Teki lähetteen äippäpolille yliaikaisuuden vuoksi. Kysyi miten jaksan ja pillahdin itkuun. Kovasti koitti rauhoitella.

Eilen tosiaan oli enkelivauvan kuolinpäivä. Pitkään mietin käynkö haudalla vai en (Täällä Treella on muistolehto johon tuhkat sijoitetaan). Olisin halunnut mennä miehen kanssa, mutta olisin itkenyt kumminkin ja sitten olisi pitänyt selittää termiitille miksi äiti itkee. Lopulta olisi keskusteltu loppuilta enkeleistä ja vauvoista. Päädyin sytyttämään kynttilän parvekkeelle.

Tänään tuli postissa kutsu äippäpolille. Tiistaina olisi aamusta aika. Huomenna uudelleen neuvolaan.

BTW, tiistaina kun oli laskettu aika, tuli vain kolme kyselysoittoa/viestiä. Lupasin ilmoittaa jos jotain tapahtuu, siihen asti en enää vastaile kenenkään kyselyihin.

Palsta hieman hiljentynyt. Toivottavasti kaikki on tositoimissa :)
 
CVAD Voimia ja iso halaus sinulle !

Täällä käyty neuvolassa tänään. Ei mitään uutta, paitsi että sf mitta oli tipahtanut 2cm , oli siis viimeviikolla 34,5cm ja nyt 32,5 cm. Johtuen terveydenhoitajan mukaan ihan pelkästään siitä että vauva on painunut todella alas.

Kuitenkaan omissa oloissa ei oo ollut nyt mitään synnytykseen viittavaa. Ei mitään supistuksia oo ollut sen yhden yöllisen kovan supistuksen jälkeen. Vaikka laskettuun aikaan on vielä viikko, niin tuntuu kauhean turhauttavalta ettei mitään tapahdu kun niin kovasti olin uumoillut että tää raskaus ei mene sinne 40vk asti. En vaan jaksais odottaa enää yhtään!!! :( Noh, sairaalakassi on pakattu ja vauvalle kotiutumisvaatteet valmiiksi laitettu joten ei tässä voi muuta kuin toivoa että pian alkaa tapahtua :)

On tosiaan palsta hiljentynyt kovasti. Meistä kuukauden loppupuoliskon odottajista ei kovin moni oo tainnut ylipäätäänkään kovin ahkerasti palstailla? Miten Carnevalkeksi ja *metsätähti* ?

haasu 38+6 (huomenna poks! :) )
 
Voimia CVAD!
Täällä ei juurikaan uutta. Limaa tullu muutamana päivänä pieniä määriä. Nukkumaan mennessä tulee muutamia napakoita supistuksia, mutta ei enää siinä määrin mitä maanantaina. Tuskin tää käynnistämättä tulee. Luotan siihen, että maanantaina pääsee käynnistykseen. Muuen ei hätää, mutta ei tän turhaa tarttis viis kiloseksi kasvaa.

Kipeäksi tultiin miehen kans. Muu perhe jo sairastanu. Karsee olo ja nyt jännittää pääseekö mies synnytykseen. Sillä kuumetta, mulla ei. Ei ois tämmöstä kaivannu näihin viimesiin hetkiin.

Metsis ja pätkis 38+5
 
Heipparallaa!
:rolleyes:ï
Poika syntyi maanantaina 19.10.
klo
13.01 päivällä.
Isompi kuin luultiinkaan elikkä
4,235 kg ja 51 cm.
Synnytyksen kesto säännöllisistä 5,55 tuntia.
Ponnistusvaihe
50 minuuttia!
---
Su-illalla
tuli verensekaista hieman muutamaan otteeseen.
Supistuksia oli ollut jo kolmena päivänä epäsäännöllisesti.
Oikeastaan la-aamuna jo tuli pari tuntia kipeitä supistuksia usein mutta meni sitten ohitse.
Mutta siis maanantain puolella yöllä tuli jo niin pitkä ja kipeä supistus että verenkin takia herätin miehen ja oltiin yhdeltä yöllä synnytyspolilla.

Kohdunsuu oli vain 2 cm auki ja ekoissa käyrissä ei kunnolla näkynyt supistuksia vaikka kipeetä teki joka supistuksella.
Mies lämmitteli mikrossa polilta saatua geelipussia ja laittoi selkäöni joka supistuksella.
Makaamaan tai istumaan en enää siinä aamuyöstä pystynyt mutta hitaastipa aukeni kohdunsuu :eek:

Seitsemältä aamulla alkoi taajampi tahti suppareissa ja yhdeksältä oli 5 cm auki, jolloin aamuvuorolainen jo kyseli tarvitsenko kipuun jotain.
Ilokaasua aloin toivoa ja viimein siirrettiin synnytyssaliin.:cautious:

Mukava ja jämäkkä kätilö antoi ilokaasua ja meni vähän hattuun ja pyysin laittamaan hiljemmalle...
:D
Kivut senlun yltyivät mutta vähän pystyttiin vielä vitsiä vääntämöön miehen kanssa--unettomastakin yöstä huolimatta.
Loppuvaiheessa olin aika väsynyt ja ponnistusvaihe ei ole koskaan ollut näin pitkä.
Suoli oli tyhjentämättä ja vauvan pää oli sellasessa asennossa että työntämiseen tarvittava happi ei mulla riittänyt moneen kertaan tarpeeksi.
:oops:
Siiten kätilö haki lääkärin jotta imukuppia voitaisiin laittaa ja yksi kätilö oli jo vatsan päällä painamassa.
Jostain sain kuitenkin vielä voimaa ja vauva saatiin ulos ilman imukuppia mutta vietiin nopeasti "elvytykseen"ja 2 minutissa oli itku kuultavissa.
Mikä helpotus!
-jossain vaiheessa olin saanut kohdunkaulan puudutuksen ja pidin sitä h
 
Heipparallaa!
:rolleyes:ï
Poika syntyi maanantaina 19.10.
klo
13.01 päivällä.
Isompi kuin luultiinkaan elikkä
4,235 kg ja 51 cm.
Synnytyksen kesto säännöllisistä 5,55 tuntia.
Ponnistusvaihe
50 minuuttia!
---
Su-illalla
tuli verensekaista hieman muutamaan otteeseen.
Supistuksia oli ollut jo kolmena päivänä epäsäännöllisesti.
Oikeastaan la-aamuna jo tuli pari tuntia kipeitä supistuksia usein mutta meni sitten ohitse.
Mutta siis maanantain puolella yöllä tuli jo niin pitkä ja kipeä supistus että verenkin takia herätin miehen ja oltiin yhdeltä yöllä synnytyspolilla.

Kohdunsuu oli vain 2 cm auki ja ekoissa käyrissä ei kunnolla näkynyt supistuksia vaikka kipeetä teki joka supistuksella.
Mies lämmitteli mikrossa polilta saatua geelipussia ja laittoi selkäöni joka supistuksella.
Makaamaan tai istumaan en enää siinä aamuyöstä pystynyt mutta hitaastipa aukeni kohdunsuu :eek:

Seitsemältä aamulla alkoi taajampi tahti suppareissa ja yhdeksältä oli 5 cm auki, jolloin aamuvuorolainen jo kyseli tarvitsenko kipuun jotain.
Ilokaasua aloin toivoa ja viimein siirrettiin synnytyssaliin.:cautious:

Mukava ja jämäkkä kätilö antoi ilokaasua ja meni vähän hattuun ja pyysin laittamaan hiljemmalle...
:D
Kivut senlun yltyivät mutta vähän pystyttiin vielä vitsiä vääntämöön miehen kanssa--unettomastakin yöstä huolimatta.
Loppuvaiheessa olin aika väsynyt ja ponnistusvaihe ei ole koskaan ollut näin pitkä.
Suoli oli tyhjentämättä ja vauvan pää oli sellasessa asennossa että työntämiseen tarvittava happi ei mulla riittänyt moneen kertaan tarpeeksi.
:oops:
Siiten kätilö haki lääkärin jotta imukuppia voitaisiin laittaa ja yksi kätilö oli jo vatsan päällä painamassa.
Jostain sain kuitenkin vielä voimaa ja vauva saatiin ulos ilman imukuppia mutta vietiin nopeasti "elvytykseen"ja 2 minutissa oli itku kuultavissa.
Mikä helpotus!
-jossain vaiheessa olin saanut kohdunkaulan puudutuksen ja pidin sitä hyvänä apuna supistusten pahimpiin kipupiikkeihin.
Nyt siis kotona, vauva voi hyvin ja syö HYVIN ja viime yö menikin valvoessa :whistle:
Syntyi siis 41+2 viikolla

suosittelen jokaiselle että saatte suolen tyhjennyksen!näin jälkikäteen ajattelen että se teki synnytyksestä kipeämmän ja ponnistusvaiheesta pidemmän. Eikä se kiva kakkia ollut muutenkaan siinä loppurutistuksessa kolmeen otteeseen sängylle...:confused:

Mutta nyt nautitaan vauva-ajasta ja mielenkiinnolla seuraan vielä muiden kertomuksia :)

Sarah ja poitsu 3 vrk
 
Onnea vauvan saaneille! :)

Nyt vihdoin synnytyskertomusta. Mytty-tyttönen syntyi siis 9.10. eli kaksi päivää lasketun ajan päälle. Meillä oli pari päivää ripulin tapaista perheessä ja mulla supisteli torstain vastaisesta yöstä alkaen. Vaikea sanoa mistä sekaisin oleva maha johtui, mutta epäiltiin jotain pöpöä kuitenkin, kun miehellä oli samat oireet.

Perjantai-aamuyöstä lähtien supisteli noin 10min välein ja selkeästi paineella ja kipukin tuntui. Päivällä levätessä supistusväli oli jonkun kerran pitempi. Neljän jälkeen supistukset tihenivät 4-6 minuutin välein ja kävivät kipeämmiksi. Olin aika vakuuttunut että synnytys on käynnissä, soiteltiin äiti meille esikoista vahtimaan ja soitin myös synnärille. Puhelu oli masentava, menin nimittäin mainitsemaan ripulista niin kätilö tosi tylysti ilmoitti, että supparit johtuu siitä, synnytys ei ole käynnissä ja että jos miehelläkin on ollut oireita, hänellä ei ole mitään asiaa synnärille. Sanoi myös että ihan turha tulla näyttäytymään ennen kuin olen ihan varma että synnytän. Lopuksi pehmensi hieman ja vakuutti, että kyllä vatsatautiselle äidille paikka heiltä löytyy kuitenkin.

Mieli meni todella maahan, ja muuten vaikka synnytys sujui tosi hyvin, tuosta jäi todella paska maku.

Kasilta ilmoitin etten kestä enää ja ajettiin sairaalalle. Samainen kätilö vastaanotti meidät ja muisti puhelun. Päästi pitkinhampain ja todella nyreänä miehen mukaani, kun vakuutettiin että vain minä olen ripuloinut enää sinä päivänä. Olin 4 senttiä auki, mutta lapsi korkealla synnytyskanavassa. Ajattelin että menee kauan, kun esikoisen kohdalla oli sama juttu ja ähkin vielä 12 tuntia.

Synnytyssaliin päästiin ja sinnittelisi lämpöpussin kanssa pari tuntia. Kivut oli kovat mutta aluksi supistus aika lyhyt ja siitä selvisi. Kätilöt puhuivat spinaalin puolesta, mikä jännitti mua, koska pelkäsin etten ehdi synnyttää ennen kuin vaikutus lakkaa. Lisäksi pelkäsin että se vie liikaa tuntoa pois ponnistamisesta. Yökätilö oli aivan ihana ja mukana ollut harjoittelija myös mainio. Hän oli ollut meidän neuvolassa harjoittelussa keväällä ja muistikin meidät.

Lopulta supistukset oli niin kovia, että oksentelin ja tärisin hervottomasti. Asenne hieman rakoili :D. Spinaalin laitettiin iltakympin aikoja, kun olin 7 senttiä auki ja voi että, kun helpotti ja fiilikset parani noin sata prosenttia. Samalla puhkaistaan kalvot. Hyppäsin pystyyn ja sitten liikuskelin niin että saatiin lapsi laskeutumaan. Tunsin supistukset koko ajan, mikä oli huojentavaa.

Yhdentoista jälkeen kätilö tsekkasi paikat ja totesi että voi ponnistaa, kunhan hän jonkun pienen reunan lipareen painaa syrjään. En todella uskonut että oltais siinä vaiheessa jo. Sen verran myös spinaali turrutti, etten tuntenut ponnistustarvetta. Tunsin kuitenkin supistukset, joten ponnistaminen onnistui hyvin. Oli helppo keskittyä hommaan ja ohjeet olivat hyvät. 20 minuuttia ja typy oli maailmassa 23:35.

Pikkuinen repeämä tuli, johon kolme tikkiä. Parantunut hyvin. Vauva pääsi rinnalle pian ja imi jo vartin päästä kuin vanha tekijä. Viihdyttiin synnytyssalissa vielä kolmatta tuntia, kun oli niin hiljainen päivä. Synnytys sujui kyllä nii hyvin, että ihan ihmetyttää. Kävelin omin jaloin osastolle suihkun ja iltapalan jälkeen.

Nyt on melkein kaksi viikkoa tutustuttu, rauhallinen ja paljon nukkuva neiti meillä asuu. Paino lähti nousuun jo sairaalassa, nyt seuraava kontrolli on ensi viikolla. Maitoa tulee riittävästi, ei ole huolettanut minua. Ekan kohdalla luovutinkin maitoa, nyt ei kyllä niin paljon kuitenkaan ole irronnut. Riesana tässä on ollut todella kova flunssa mulla ja rintatulehdus kovalla kuumeella, sain siihen ab-kuurin joka loppui tänään. Mielialat heittelee aikalailla ja ensi viikko jännittää, kun jään kahden kanssa yksin kotiin.
 
Ihania synnytyskertomuksia taas, paljon onnea uusista pienistä! <3 Ja hurjan hyvin tuntuu kaikilla menevän nuo synnytykset, ihan mahtavaa!

Täällä tänään 40+0 ja olin kyllä aika varma, että vauva olisi jo tässä vaiheessa syntynyt. Mutta odottelen edelleen oikein hyvillä mielin, ei mitään kummoisempaa vaivaakaan häiritsemässä olotilaa. Huomenna taas neuvolaan tsekkamaan tilanne. Ihan hyvä, että rääpäle on malttanut kasvaa mahassa näin pitkään. Nyt on toivottavasti mennyt se 3 kiloa rikki, sf-mitta on jo jokusen viikon ollut sama 28 cm. Supistelee satunnaisesti ja muutenkin kipuilee tuo alakerta siihen malliin, että uskoisin että viikonlopun yli ei enää pysy mahassa. Mutta saas nähdä, voin hyvin olla taas väärässä! :D

CAVD teillä on kyllä eletty rankkoja päiviä, kovasti jaksamista loppumetreille!

Kohta taas sänkyyn pyörimään, nukkuminen on ainut vähän haastava homma kun ei oikein löydy hyvää asentoa. Mut eipä enää montaa yötä, kun voi nukkua taas myös mahallaan. Ihanaa!
 
Paljon onnea vauvan saaneille! <3

Täällä yhä odotellaan... Olo on todella kärsimätön, hermostunut ja pinna on kireällä. :( Näillä viikoilla on aiemmissa raskauksissa olleet synnytykset jo käynnissä... Tää taitaa mennä yli niin että paukkuu. Mulle iskee välillä sellanen epätodellinen olo koko vauvasta, että onko sitä edes ollenkaan, että tuleeko se ikinä... :D Mitään synnytykseen viittaavaa ei oo havaittavissa. Vauva ehkä liikkuu vähemmän kuin aiemmin.

Meitä vauvamasuja ei taida olla enää montaa. Mä luulin, että meidän vauvasta tulis vaaka, mutta siitä tuleekin skorpioni. Huomenna vaihtuu :) ja tänään ei enää kyllä kerkiä syntyä...

Carnevalkeksi 39+5
 
Täällä ei uni meinaa tulla millään... Aamulla vessareissulla huomasin että limatulppa oli alkanut irrota. Aamulla se oli vielä ihan vaaleaa ja vähäistä mutta koko päivän sitä on pikkuhiljaa irronnut ja iltaa kohti lisääntynyt ja myös verta tullut matkassa. Koko päivän aamusta asti on myös tuntunut harvakseltaan pientä menkkamaista jomottelua ja kivistelyä alavatsalla. No, eihän nämä vielä merkkaa yhtään mitään synnytyksen suhteen, mutta nyt kun edes jotain konkreettista tapahtuu niin en saa edes unta kun vaan odottelen että koska alkaa supistaa kunnolla tai menis vedet :LOL: On vaan ihan mielettömän toiveikas olo, että PIAN se vauva syntyy!!! Toisaalta taas tuntuu että ei tässä vielä kuitenkaan mitään ala tapahtua...

haasu 39+0 (tai 39+1 kun nythän on jo lauantai) :)
 
Huomenta.
Eilen alkoi illalla TAAS vaihteeksi epäsäännölliset ja kivuttomat supparit, jotka muuttui kipeiksi klo 22. Kellottelin ja ne tulivat sen neljä tuntia säännöllisesti 10min välein. No, olen nukahtanut kuiten klo 2.30 jälkeen (supistusväli harveni 20min. ) ja nyt heräsin klo 6 pissalle ilman supistuksia. Klo 6.15 supistukset alkoivat uudelleen tuntuvana selässä ja alamahalla ja nyt ne tulee 8 min välein...
Jokohan uskaltaa toivoa parasta? :) limatulppaa tullut parina päivänä vähän, sellaista ihan kirkasta, ei verta.

No, anyway, tää raskaus on mulla nyt tehnyt ennätykset keston suhteen, esikoisen syntymä tapahtui täsmälleen tällä raskausviikkoajalla kaksi tuntia sitten :D

Mariann rv 39+6
 
Ompa siellä jännät paikat! Täälläki sai valvoo yhteen asti suppareiden kanssa, mutta eivät säännöllistynee ja parin tunnin jälkee loppuvat ku seinään nii lähin unille. Aavistuksen ehkä alkaa tää flunssa helpottaa, eilen oli vielä karsee päivä. Saa nähä päästäänkö ma käynnistykseen vai mitä tuumivat.

Metsis ja pätkis 39 poks :love:
 
Pöh, ei vieläkään... Eilen jo päivällä supisteli jonkin verran ja koitin hakea vauhtia tekemällä reippaan lenkin koiran kanssa, mutta niin ne supistukset vaan laantui iltaa kohden kokonaan. Tänään ei oo ollut mitään merkkejä, että synnytys olis edes lähellä... Ei yhen yhtä supistusta!! Eilisellä lenkillä sain siis vaan vedettyä takareidet jumiin, kun ei oo ihan tuohon tahtiin tullut käveltyä useampaan kuukauteen. :p

Alkaa olla hyvin pitkälti sama fiilis kun Carnevalkeksillä, että onkohan sieltä mitään vauvaa edes tulossa... :cautious: Aiemmissa odotuksissa vauvat on olleet jo tässä vaiheessa sylissä, joten pidemmän kaavan mukaan näköjään mennään. Koko rahan edestä näin vikalla kierroksella? :D Vaikka eipä siinä, ei tässä montaa päivää siltikään voi olla enää edessä. Inhoan vaan tätä, että pitää olla koko ajan "hälytysvalmiudessa" ja stressaan tuota vanhempien lapsien ja koiran hoitoon saamista. Ja pitää vissiin kohta valita vauvan kotiutumisvaatteet uudestaan, kun sehän ehtii kasvaa kohta ihan hyvän kokoiseksi tuolla mahassa! :love:

Mutta onpas kivaa, että meitä on kuitenkin muutama täällä vielä piinailemassa ja odottelemassa, ei tarvi yksin kärvistellä. (y)

Norppa ja luumu 40+2
 
Tyttö syntyi tänä aamuna klo. 9.01. Kokoa neidillä 3482g ja 50 cm. Ihan täydellinen kympin tyttö :love: Kirjoittelen synnytyskertomusta heti kun ehdin/jaksan vaikka siihen 4 tuntiin ei paljon kertomista ehtinyt tulla ku homma oli jo selvä o_O

haasu ja tyty
 
Onnea Omppu!

Ja ihanaa, että päällimmäiseksi jäi noin hyvä fiilis, vaikka synnytys olikin haastavampi. Ihan mahtava asenne! :love:

Täältä olis tulossa täydennystä poikien porukkaan, kunhan vaan malttaisi syntyä... :cool:

Norppa ja luumu 40+3
 
Jaa mielenkiintosen tekstin puhelin lähettäny... (n) piti sanomani että meillähän myös tyttö tuloillaan.

Aamulla äippäpoliaika. Jännittää käynnistelläänkö vaiko ei... Flunssa on onneksi helpottanu. Mies ei oo vielä ihan terve, mutta eiköhän tuo mukaan pääse, jos käynnistelevät.
 
Jee, tsemppiä koitokseen! Täällä alkoi supistaa yöllä kahden jälkeen n. 10 min välein. Aamulla tiheimmillään 5 min välein. Nyt vähän välit pidentyneet, mutta ovat jo aika kipeitä. Kohta ulos hakemaan vähän vauhtia, jos tänään pääsis vielä synnärille! (y)
 
  • Tykkää
Reactions: *metsätähti*
Paljon onnea haasu ja Omppu_!!! :love:

Ja *metsätähti* tsemppiä ja voimia tulevaan koitokseen! :)

Norppa sullakin jännät paikat...

Oonko mä ainoa, joka täällä vielä sinnittelee? :unsure: Laskettu aika oli eilen, eikä tosiaan yhtään mitään tuntemuksia että vauva haluaisi tulla ulos. Tästä tuli nyt sitten mun pisin odotus, pojat syntyneet 40+1 ja 39+6. Saas nähdä jos tästä tuleekin marraskuun lapsonen. Huomenna neuvola. Mulla on kädet ja jalat ihan turvoksissa, tuntuu tosi ikävältä. Öisin nukun huonosti ja herään joka kerta kun käännän kylkeä... Viikonloppuna tuli käveltyä paljon ja saunottua. Tänään imuroin koo kodin ja pesin lattiat. Ei tunnu missään. :eek: Harkkasupistuksia on kyllä joka ilta ja välillä saa oikein hengitellä kun niitä tulee... mut mystisesti ne yön aikana katoaa. Mitään vuotoja/limoja ei myöskään ole tullut. Sit mietin että kuinka isoksi tää typy kerkee täällä masussa vielä kasvamaan... huohh.

Carnevalkeksi 40+1
 
Onnea uusille vauvautuneille ❤

Ja jokohan metsiksellä on nyytti kainalossa vai vieläköhän mahtaa olla tosi toimissa :D

Norpallakin jännät paikat, toivottavasti vielä tänään pääsisit synnärille saakka :)

Carnevalkeksi tsemppiä masun kasvatteluun, kyllä se loppu häämöttää sinullakin :)
 
Carneval: pakko tulla lohduttelee, että et oo ainoo vielä yhtenä kappaleena. Täällä on menossa 40+5. Limaa tosin tuli tänään selkeesti, ja vähän jotain nestemäistäkin, mut enpä osaa sanoa sen tarkemmin mitä oli. Jotain vatsanpurujen tapaista tuntuu silloin tällöin, mut tuskin on mitään. Ei tää meidän poitsu tahdo yksiöstään luopua, mut toisaalta keskiviikolle pamahti taas menoa, toivottavasti ei tulekaan ennen sitä. :) Selkä kylläkin alkaa olla sen verran kipeä, et olo vois keventyä mukavasti jos tuo muutama kilo erkanis minusta... :ROFLMAO:

ONNITTELUT JA TSEMPIT teille muille, ja koitetaan me pari hassua vielä jaksaa muutama päivä!

Marmosetti ja Pötkö 40+5
 

Yhteistyössä