*~ Maaliskuun mussukat 2013 ~* Helmikuussa

Zuza kovasti haleja ja voimia sinne! Toivotaan että vauva pysyis masussa vielä, ainakin sen että kortisonit kerkeis auttaa! Mutta oot jo hyvin viikolla 32, niin kaikkihan menee teillä varmasti ihan mallikkaasti! :hug:

Jääkö meille enää yhtään vauvaa maaliskuulle tätä menoa?:O
 
Kiitokset kaikille tsempeistä ja kauniista sanoista. :) Kyllähän siinä vähän "syyllinen" olo tulee kun itsellä on mennyt asiat hyvin ja ystävälle käy noin kurjasti. :( Mutta koitan pitää mielessä, että asialle en voi itse mitään eikä se ole minun/meidän vauvan syytä ja pyrin nauttimaan tästä loppuraskaudesta. Kyllähän tässä elämän realiteetit iskee vasten kasvoja ja jotenkin tarkemmin "kuulostelee" oman vauvan liikkeitä ja hieman pelottaa, että mitäs jos jotain sattuukin. En usko, että ystävä katkeroituu minua kohtaan, hän ei ole sen tyylinen ihminen, mutta aika vaan voi näyttää, toivotaan parasta.

Zuzalle hirmuisesti tsemppiä!! Ihanaa, kolmas vauva tulossa meidän pinoon! :)

Nyt en muista mitä muuta piti kommentoida mutta täytyy palailla asiaan sitten myöhemmin! Täällä on aika mennyt kuumeista esikoista hoitaessa, tyttö on ihan kunnolla nyt flunnsassa. :/

CandleLight ja poju 35+6, huomenna poksuu! :)
 
Täällä ollaan niin hengessä mukana kuin olla ja voi. Pitää vähän väliä käydä kurkkimassa Zuzan tilannetta. Voimia loppurutistukseen Zuza ja tervetuloa Naikkareiden synnyttäneiden osastolle :) Ehkä täällä törmäämme.


Tulee tosi hyvä fiilis, kun kaikki on hengessä mukana, kun täällä jotain tapahtuu.
 
Minxille isot onnittelut vauvasta!! jaZuzalle tsempit! On kyllä huisia kun tapahtuu, minäkin täällä koko ajan kurkin.

Onaan napaan ei kuulu mitään uutta, seuraava työviikko pitäs vielä kärvistellä, ja siihen onkin kasaantunut kaikki niin, et päivät venyy ympäripyöreiks. Lauantaina sit taju kankaalla. Voi kun menis äkkiä!!

T.Marais ja nökkönen 33+1
 
Zuzalle tsemppiä synnytykseen!

Täällä käytiin pe-la yö nukkumassa kotona ja eilen tuli niin hirveet kivut että itkin sohvalla kippurassa. Eilen tulin sitte takas sairaalaan, supistuksia tuli 10min välein. Estolääkkeillä saatiin ne rauhottumaan klo4 yöllä. Ja klo7 alko taas. Nyt ei tabletit oo auttanu, kohta suonensisäinen lääkitys että saatais loppumaan.

Eilen ultrattiin ja kokoarvio 2380g. Nyt viikkoja 32+4. Vielä sais siis pysyä masussa pari viikkoa ainakin..
 
Täällähän on tapahtunut vaikka ja mitä!!!

Lämpimät onnittelut pienten poikavauvojen äideille Nopponen ja Minx82!!!

Saas nähdä kenelle tulee ensimmäinen tyttö...

Mä olisin valmis jo synnytttämään, nyt alkaa tuntumaan oikeasti siltä että olen todella iso ja niin raskaana... leikkaus on varmaan noin kolmen viikon päästä joten siihen asti pitäisi yrittää nauttia tästä raskaudesta joka tulee olemaan meille viimeinen. Vauva potkii kovasti. Odotan innolla että saan pienen nyytin syliin :heart:

Mulla on turvotusta myös aika lailla, pitäis kokeilla tuota mustaviinimarjamehua, kiitos ideasta!

Raskauden jälkeistä elämää odotan innolla, ehkä eniten sitä että voisi ylipäätään tehdä jotain ilman että hengästyy tuhottomasti! Nyt kun pitää huilata joka välissä.

Pihlaja78 36+0
 
Onnittelut Minxille!!

Zuzalle ja santzulle tsempit! Jokohan zuza oot saanu pienen viereesi?!! :heart:

Täällä vihdoin äippäloma alkoi, tai no maanantai on virallisesti ensimmäinen päivä. :) Ihan uskomaton pesänrakennusfiilis iskenyt!!

Fanny 34+6
(piti tulla nyt tähänkin korjaamaan viikot)
 
Viimeksi muokattu:
Santzuu Tsemppii ja voimia sairaalassa oloon. Niin olen minäkin Zuzaa miettinyt,jokohan vauva maailmassa...Toivotaan,että kaikki on hyvin.

Jännityksellä uutisia odotellen =)

Täytyypä itekin kokeilla tuota mehua,turvotusta meinaan on hirveesti =( jos se auttas...kauppaan siis =) Kiitos dania vinkistä.

Jemimi ja pikku-ukko 34+0 POKS,POKS
 
Viimeksi muokattu:
Santzulle ja Zuzalle paljon tsemppiä! Tässä ketjussahan otettiin varaslähtöjä jo ihan urakalla! Toivottavasti kaikki menee hyvin ja pikkuiset voivat hyvin vaikka etuajassa tulevatkin!

Meni hermot mieheen. Tuli eilen pientä sanaharkkaa, kun hän oli suunnitellut menevänsä ensi viikonloppuna ja sitä seuraavana baariin / keikalle kavereiden kanssa. Mielestäni ei ole ihan asiallista jättää mua yksin kotiin ja lähteä kännäämään, minulla on viikkoja tuolloin 36-37 eli lähtö lähellä. Olisi mukavampi viettää viimeiset kahdenkeskiset viikonloput esim. leffan ja hyvän ruuan parissa kun mitään parisuhdeaikaa ei ole miehen työputken takia ollut 3 kuukauteen muutenkaan (kaikki v-loput duunissa) ja vauvelin synnyttyä ei paljoa leffaa rauhassa katsella. Siis argh!

Tuntuu että äijä ei tajua tilannetta eikä huomioi mua yhtään! Oon joustanut koko syksyn ja istunut kaikki v-loput yksin kotona hänen ollessaan töissä ja nyt sitten alkaa baareilu, kun on päästy takaisin kotikaupunkiin kamujen pariin!!? Ilmeisesti on keskittynyt niin siihen työprojektiinsa koko syksyn, että on pihalla kuin lumiukko koko perhetilanteesta! Hälle oli vieläpä sanottu duunista, että isyyslomaa ei voi pitää putkeen kun on niin kiire, että maks 2 viikkoa lomaa järjestyy ja ukko oli tämänkin purematta niellyt. Kivat, kiitos.

Anteeksi purkaus tuntuu että oon aika yksin.

35+3
 
Niittyvilla hitto että alkoi ärsyttää siun puolesta! Ei tosiaankaan miun mielestä ole asiallista näillä viikoilla että heilutaan viikonloput baareissa! Kyllä siun miehen pitää ymmärtää että kaipaat hänen tukea nyt ja haluat olla hönen kanssa. Outoa miun mielestä jos hän ei halua! Ja ihan oikeesti ei koskaan voi tietää millon se lähtö tulee, kysy haluuks hän tosiaan ottaa riskin että on maailmanlopun kännissä kun teidän vauva syntyy!

Voi, varmasti tulee tuollaisesta yksinäinen fiilis, puhu miehesi kanssa. Pakkohan sen on ymmärtää miltä siusta tuntuu! Ja hei, yksin sie et oo, siulla on kokonainen armeija raskaana olevia naisia tukena ja ystävänä täällä!:hug:
 
Niittyvillalle myötäv*tutushali :hug: Vähän samoissa fiiliksissä täälläkin. Mies pudotti aamulla sellasen pommin että. Kysyin siltä et kai se muistaa ettei se voi pitää kaikkia isyyslomia tänä vuonna vaan vain sen 18 päivää. Oli meinannu pitää osan syksyllä kun sillä vaihtuu just työpaikka ja kaikki lomat palaa tietty. Niin sano sit ihan pokkana et hänpä ei pidä isyyslomaa synnytyksen jälkeen sit ollenkaan vaan kaikki syksyllä! :O Voi jeesus, hyvinpä on tärkeysjärjestys hallussa! Ensinnäkin se kaks ekaa viikkoo on erittäin kriittistä aikaa synnytyksen jälkeisen masennuksen kehittymisen kannalta et senkään takia en olis mielellään yksin kotona. Hyvinpä on aika kullannu muistot, ei se paljo muista miten rankkoja ekat viikot oli viimeks niin nyt suunnittelee sit et minä pärjäilisin yksin kahen lapsen ja neljän koiran kans. No, tästä tullaan keskustelemaan tosi tiukasti vielä et ei oo todellakaan loppuunkäsitelty asia! :mad: Välillä tuntuu et ei nuo miehet vaan tajua! Jospa saisit Niittyvilla sovittua miehesi kanssa et kävis vaikka parilla jos on pakko kavereita nähdä mut ei mitään ryyppäjäisiä.

Santzulle tsemppiä sairaalaan, toivotaan et supistukset saadaan lääkkeillä kuriin!

Zuzan kuulumisia jännätään täälläkin... :)

(.) Täällä vaan sormet syyhyää ommella. Tilasin netistä kankaita ja aion surruutella vielä vuodevaatteita pinnasänkyyn ja reunapehmusteen, ovat niin sikahintasia valmiina. Ja just kun kerkesin julistaa et en hanki sitteriä ollenkaan niin törmäsin kirpparilla just sellaseen mitä oon ettiny ja hinta oli vaan 7€! Eli nyt on sekin sit hankittu :) Nyt en oikeestaan enää keksi mitään isompaa mitä tarviis hommata, nyt vaan se nyytti puuttuu :heart:

Särö ja Jalo 36+2
 
Viimeksi muokattu:
Särö voi ei :( Sie kun vielä oot niin pelänny sitä masennusta, että se tulee uudestaan! :hug: Miten miehet voi oikeesti olla välillä niin paukapäitä?! On pikkasen putkiaivoista meininkiä meinaan niin monella!

Mie rupesin mittaan noita verenpaineita kotona, kun heräsin perjantaina siihen turvotukseen. Oon nyt saanu noita yli 140/90 -tuloksia. On tähän asti ollu sitä 120/75 -luokkaa. Onneks ens viikolla on äitipolin käynti taas niin saan kysyttyä, pitäiskö noista olla huolissaan. Outo oli miu terkkari kun ei sanonu mitään, että mitä mie noilla tuloksilla teen.. No, se oli viimeks niin sekasin muutenkin, kun oli viikoissa edellä ja ei merkannu tuloksia korttiin. Voisivat laittaa miut vaikka koomaan loppuajaks ja kiinnittää antureita minuun, niin sais mitattua kaikki ruumiintoiminnot sitten tehokkaasti :LOL:
 
Jänniä paikkoja täällä muutamalla... Tsemppiä heille!

Miehet: Juu välillä tuntuu että ei nuo miehet oikein ymmärrä tätä raskausjuttua tai sen jälkeistä elämää. Tuntuu että ajattelevat että nepyörivät siinä mukana vaan ja saavat jatkaa omaa elämäänsä ihan samaan malliin kun ennenkin. Mennä ja tulla sillon kun haluavat. Itse täällä tosiaan "varottelen" tuota miestäni aina kun se johonkin menee (olis sitten työt tai joku muu) että tästä vauvasta kun ei tiedä millon se syntyy niin olis hyvä että olis se tukihenkilöpaikalla. Uskon että mun mies tietää että jos tää lapsi syntyis sillon kun se olis jotain alkoholia tms ottanut niin ei olis mukaan tulemista ja sais kuulla kyllä varmaan koko loppu elämänsä asiasta.
Mutta Tsemppiä kaikille noiden miesten kanssa!! :hug:

Mä olen ihan loppu tähän raskauteen!!! Mulla on niin voimat poissa näiden supistusten takia kun niitä jatkuvasti tulee ja ei pysty edes perusruokaa laittamaan kun meinaa jalat pettää alta supistuksissa :( . Suihkureissut ovat aivan kamalia kun sillon ei todellakaan voi välttyä supistuksilta ja tuntuu että ne vain siellä pahenevat. Saatika sitten että olisin täältä neljän seinän sisältä päässyt mihinkään ties kuinka pitkään aikaan. Olisi joskus ihan päästä vaikka tekemään pieni kävelylenkki, mutta ei tässä sellasiin pysty. Ainut mitä voin tehdä pienillä supistuksilla on hakea postin postilaatikosta:ashamed: . Mä alan olemaan niiiiiiiin kypsä jo. Olenkin sanonut että jos nämä supistukset olisivat alkaneet tuossa viikon 30 paikkeilla vasta niin eihän tässä vielä mitään hätää olisi mutta kun ne alkoivat jo viikolla 15 (tosin vain vatsankovettumisilla) niin alkaa olemaan tästä rouvasta mehut jo puristettu ...

Mulla onkin tässä ensi viikolla lääkäri varattu jossa katsotaan tuo kohdun suu ja vauvan koko (pelkään sitäkin että vauva on jo ihan jättiläinen kun tuo diabetes minullakin on). Ajattelin siellä kyllä ihan suoraan kysyä lääkäriltä että jos tämä lapsi ei kohta tule ulos täältä omin avuin niin toivoisin käynnistystä. En tiedä onko se ns käynnistysraja joku 37 viikkoa vai mitä se on mutta kyllä sekin helpottaisi jo asiaa kun tietää että silloin se viimeistään tulisi ulos ja oma jaksaminen toivottavasti helpottais... En tiedä miten helposti ne tuolla naistenklinikalla laittaisivat käynnistysindikaatioksi äidin exhaustion mutta yritän ainakin!!! Tässä tulee oikeasti hulluksi!!! (siis ei nyt ole kyse mistään vertauskuvasta vaan oikeesti...:ashamed: )

Sairaalaan lähdöstä: Ongelma tässä myös on tuo sairaalaan lähtö... Mulla ei varmaan ole pienintäkään tietoa millon pitäisi lähteä sairaalaan. No se olis selvä jos vedet menis niin sillon lähtisin soittelemaan kyllä sairaalaan, mutta supistusten kanssa... Niitä kun tulee jatkuvasti kipeenä niin ei ole harmainta haisua millon ne jotain siellä alakerrassa tekevät. Itsellä kun on tuonne synnytyssairaalaan matkaa sellanen päälle 60 km niin ei ihan turhan takia viitsi lähteä sinne että lääkäri toteaa että kanavaa jäljellä 4cm ja ulkosuu auki sormelle (tää on ollut mun viimesimmät tilanteet eikä siitä ole muuttunut vaikka supistuksia riittää :( ). Hieman siis pelottaa tuo synnytyksen käynnistyminen jos se vaan noilla supistuksilla käynnistyis... Tuo ajaomatkakin on tosiaan pitkä ja esim aamuruuhkassa voi mennä hyvinkin se pari tuntia matkassa joten huh-huh!

Hei, toivottavasti te muut jakselette paremmin!! Tämä minun raskausaika ei ole ollut todellakaan helppo ja sen takia toivonkin sen pian päättyvät onnelisesti. tiedän että tämä on meidän viimeinen lapsi joten todella olisin halunnut nauttia tästä raskaudesta mutta se ei onnistunut. Nauttikaa te! :) Ei tässä onneksi ole kuin muutama viikko enää jäljellä joka tapauksessa joten pitää vaan yrittää jaksella...
Tsemppiä kaikille viimeisissä viikoissa!!

sannamary ja sissi 34+6


ps. Sori tuli taas niin negatiivinen kirjoitus :| Nyt yritän tässä jollainlailla saada sitä positiivisuutta näille viimeisille viikoille vielä mahdutettua etten teitä kaikkia lannista tällä surkuttelulla...
 
MIEHET!! Tsemppiä niittyvilla ja särö!! Ei nuo kyllä tunnu tosiaan tajuavan missä mennään!! :(
Meillä kaikki piti olla hyvin. Mies suunnitteli aloittavansa isyysloman heti synnytyksestä ja tämä pomon kanssa siis sovittu. Viikolla mies sitten ilmoitti, että joku työprojekti alkaa helmikuussa ja se vaatii, että hän on viikosta aina muutaman päivän noin 300km:n päässä kotoa töissä. Tämä jo ärsytti ja itketti ihan tarpeeksi. Mitäs jos synnytys käynnistyy juuri silloin, kun sillä on työpäivä muualla!!? Ja kaiken huipuksi, isyyslomaa voi pitää vain kaksi viikkoa. Kaikki tämä tuli siis vain ilmoituksena mulle, eikä asiasta edes etukäteen keskusteltu millään lailla. Kovasti se kyllä vakuuttelee, ettei silloin siellä reissussa aio olla, kun synnytys lähenee, mutta eipä sitä etukäteen voi tietää milloin synnytys käynnistyy.

Kaikkea pientä vaivaa täällä on (mm.supistelee jonkin verran, nukkuminen on vaikeaa, pissittää koko ajan jne.) mutta muuten fiilis on melko hyvä.

Pitkään aikaan en ole saanut aikaiseksi kirjoittaa, mutta nyt kun loma alkoi, niin musta tulee varmaan kunnon
häirikkö täällä ;)

Fanny 34+6
 
Santzulle ja Suzalle tsempit :hug:

Täällä on yksi joka voi samaistua tuntemuksiin, että ei jaksa enää raskaana oloa :( Mulla sattuu vauvan liikkeet kävellessä etenkin alapäähän ja kipu on niin kovaa, että ei tosiaan pysty kävelemään. Kipu heijastuu myös selän puolelle välillä.. Muita samasta kärsiviä? Vauva siis pää alaspäin.. Tässä ei olis kuin muutama hassu päivä siihen, että olis rv 37+0 täynnä ja silloinhan lapsi lasketaan täysiaikaiseksi. Ajattelin kyllä kun 37 viikkoa pamahtaa täyteen niin yrittää kikka konsteja jos lähtisi käyntiin synnytys, mutta niinhän se menee, että tulee kun itse päättää niin eli ei siihen kauheasti kikat auta.. : / Vauva kuitenkin tosiaan niin iso, että se saattaa myös aiheuttaa noita kipuiluja alapäähän. Muutenkin liikkeet sattuu, mutta tuo edeltäväkipu on kauheaa :(

Anteeksi oma napainen päivitys.. jotenkin olen niin loppu ihan niin kuin osa täällä.. Parempia hetkiä on toki... Ei vain ole mukavaa kun ainut asento missä on edes hiukan hyvä olla niin on makuu asennossa kyljellään.. : /

mam ja risbe 36+2
 

Yhteistyössä