Mikä siellä Helsingissä on niin ihmeellistä, että kannattaa maksaa?

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Helsingissä EI OLE luontoa siinä merkityksessä, miten sen sanan määrittelee vaikkapa Kalajoelta oleva ihminen.

Helsinki näyttäytyy luontoa rakastavan ihmisen silmistä luotaantyöntävältä, harmaalta betonihelvetiltä, jossa ei ole mitään edellytyksiä elämiseen.

Helsinkiläisen mielestä sana luonto on sitä että siellä täällä on ruohoa ja puita, ja se, mikä sen kalajokisen mielestä on luontoa, helsinkiläisen mielestä on korpea, missä ei ole yhtää mitään, ei edes lähikauppaa alakerrassa.

Kyse on siitä, mitä elämältä haluaa.

Itse en siellä voisi asua, en ikimaailmassa. Valitsin mielummin ison omakotitalon, isolla tontilla, omalla metsällä, omalla pellolla, omalla merenrantaviivalla ja hiekkarannalla. 50000 asukkaan kaupunki on vartin automatkan päässä ja lähikauppaan sekä lähipalveluihin pääsee vaikka kävellen.
Heh, taas joku mistää mitään tietämätön laukoo omia totuuksiaan.

Olen kotoisin pikkukaupungista ja meitä kutsuttiin landelaisiksi. Helsinkiin muutettuani sain huomata, että siellä oli huomattavasti vehreämpää ja enemmän luontoa kaikissa taajamissa kuin kotikaupungissani.
 
vierailija
No ei ole luontoa. Mulla on luonto ympärillä, joka puolella. Mun ei tartte lähteä jonnekkin kansallispuistoon kokemaan luontoa. Mä olen asunut hesassa liki 10 vuotta ja palannut juurilleni. Ja voin kertoa ettei siellä ole luontoa. Milloin viimeksi olet nähnyt kunnolla tähdet??? Siis taivaalla jota ei ole pilattu valosaasteella?? Mä nään tähtitaivaan puhtaana kotipihassa.

Milloin olet kuulut teerin soitimen kotoa käsin? Tuskin... et siis ole liki luontoa siellä. Puistot on puistoja. Musta olisi kummallista LÄÄHTEÄ luontoon. Ottaa kaara ja kaartaa Nuuksioon.. tosi luonnollista ;) ;)
Tähdet näen aina aamuisin pimeällä selkeällä säällä, kun pyöräilen töihin Helsinkiin. Suurin osa 15 km:n matkasta kulkee peltojen halki idyllisiä reittejä pitkin.

Asun nykyään naapurikaupungissa, mutta ennen asuin Helsingissä. Pienen lammen rannalla, peltojen ympäröimänä. Olohuoneen ikkunasta näkyi laitumella olevia lehmiä ja hevosia. Talvisin merenranta pilkotti lehdettömien puiden takaa. Nyt kun asiaa tarkemmin ajattelen, niin kaikkein idyllisimmät asuinpaikat ovat olleet juurikin Helsingissä, vaikka olen asunut elämäni varrella 7 eri paikkakunnalla.
 
Nää on myös vähän mielipidejuttuja. Jotkut viihtyy luonnonhelmassa, jotkut kaupungissa. Jotkut käy rantalomilla, jotkut kaupunkilomilla. Itse olen asunut useammassa kaupungissa Suomessa. En ikimaailmassa voisi asua keskellä-ei-mitään. Ahdistuisin siitä hiljaisuudesta. Jotkut tykää, jotkut ei.
 
vierailijattt
Tähdet näen aina aamuisin pimeällä selkeällä säällä, kun pyöräilen töihin Helsinkiin. Suurin osa 15 km:n matkasta kulkee peltojen halki idyllisiä reittejä pitkin.

Asun nykyään naapurikaupungissa, mutta ennen asuin Helsingissä. Pienen lammen rannalla, peltojen ympäröimänä. Olohuoneen ikkunasta näkyi laitumella olevia lehmiä ja hevosia. Talvisin merenranta pilkotti lehdettömien puiden takaa. Nyt kun asiaa tarkemmin ajattelen, niin kaikkein idyllisimmät asuinpaikat ovat olleet juurikin Helsingissä, vaikka olen asunut elämäni varrella 7 eri paikkakunnalla.
Joo, kyllä harvan tähtitaivaan valosaasteenkin seasta erottaa. Ei sillä silti ole mitään tekemistä sen luonnon kanssa jos esmes itse asun. Se on hyvä jos tuo riittää sinulle. Fakta on se että tarinassasi on pala valetta :) mutta niin kauna kuin se tosiaan luonnosta on sinulle riitämiin niin hienoa. Jo melukin.... älä valehtele, se kumuaa kaukaa. Koska 45 km Tampereestakin on liian lyhyt hukuttamaan ääniä... asuin siellä joskus, ja se kaupungin kumuava ääni oli liikaa. Tiedän että hesassa on "maalaismaisemia", ääni ja valosaastetta karkuun ei kuitenkaan pääse.
 
ksjlsakj
Näihän ei suomalainen saisi sanoa mutta mä vihaan yli kaiken maaseutua. Mä en halua asua keskellä ei-mitään jossa ainoa naapuri pellon toisella puolella on joku 80v vanha huru-ukko.
En halua nökötää pimeydessä koska katuvaloja ei ole tai ne samutetaan kymmeneltä. En halua ajaa kolmeakymmentä kilomeriä kaupalle ostamaan maitoa, muuta sieltä kyläkaupasta ei suunnilleen edes saa. Paitsi jotain karmeaa erittäin hienoa suomalaista shampoota :x
En halua istua siellä pimeydessä katselemassa tähtiä samalla kun lepakot lentelevät päin päätä ja mäyrät hiiviskelevät jaloissa.
En pidä ötököistä, etenkään hirvikärpäsistä. En halua kuokkia puutarhassa enkä huomata suhkussa että lämmin vesi just loppui.

Enkä enää ikinä halua odottaa ambulanssia 55 minuuttia kun jotain tapahtuu.
Ei voisi vähempää kiinnostaa jotkut linnut, järvet tai muut ja metsään en mene kuin väkisin kantamalla.

en silti lähe latelemaan näitä mielipiteitäni maalaisille päin näköä. Jostain syystä mun kotiani saa ja pitää jatkuvasti mollata.
En mäkään teidän syntymäpaikkojanne mollaa jatkuvalla syötöllä.
 
Mutta kyllä mua sieppaa tää hintataso täällä. On niin helvetin epäreilua maksaa asumisesta ihan järjettömiä summia, mutta työt on täällä niin minkäs teet. Tämä on asia mille pitäisi tehdä jotain. Ei ole oikein, että asumistukea maksetaan näin monelle ihmiselle mitä sitä nyt maksetaan. Ei ole oikein ettei palkka riitä asumiseen ja elämiseen.
 
Helsingissä on vuokrat nousseet sen 10 vuoden aikana, mitä siellä asuin, ihan jumalattomasti. Maksoin Fredalla ja Kalliossa yksiöistä vuokraa 2004 alle 500€. Tänä päivänä samat kämpät maksaisivat vähintään 700€. Se on kyllä ihan uskomatonta. Samoilla hinnoilla saisi syntymäkaupungistani kolmion.
 
Helsingissä on vuokrat nousseet sen 10 vuoden aikana, mitä siellä asuin, ihan jumalattomasti. Maksoin Fredalla ja Kalliossa yksiöistä vuokraa 2004 alle 500€. Tänä päivänä samat kämpät maksaisivat vähintään 700€. Se on kyllä ihan uskomatonta. Samoilla hinnoilla saisi syntymäkaupungistani kolmion.
Ja asuntojen hinnat kasvanu 80%. Ihan järkyttävää.
 
vierailijatyr
Näihän ei suomalainen saisi sanoa mutta mä vihaan yli kaiken maaseutua. Mä en halua asua keskellä ei-mitään jossa ainoa naapuri pellon toisella puolella on joku 80v vanha huru-ukko.
En halua nökötää pimeydessä koska katuvaloja ei ole tai ne samutetaan kymmeneltä. En halua ajaa kolmeakymmentä kilomeriä kaupalle ostamaan maitoa, muuta sieltä kyläkaupasta ei suunnilleen edes saa. Paitsi jotain karmeaa erittäin hienoa suomalaista shampoota :x
En halua istua siellä pimeydessä katselemassa tähtiä samalla kun lepakot lentelevät päin päätä ja mäyrät hiiviskelevät jaloissa.
En pidä ötököistä, etenkään hirvikärpäsistä. En halua kuokkia puutarhassa enkä huomata suhkussa että lämmin vesi just loppui.

Enkä enää ikinä halua odottaa ambulanssia 55 minuuttia kun jotain tapahtuu.
Ei voisi vähempää kiinnostaa jotkut linnut, järvet tai muut ja metsään en mene kuin väkisin kantamalla.

en silti lähe latelemaan näitä mielipiteitäni maalaisille päin näköä. Jostain syystä mun kotiani saa ja pitää jatkuvasti mollata.
En mäkään teidän syntymäpaikkojanne mollaa jatkuvalla syötöllä.
Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki. Mä en ikinä asuisi Helsingissä juuri päistikäisyyden takia mitä kuvaat. Mä tarviin tilaa. Hiljaisuutta. Luontoa jne. Mutta sehän tässä just hienoa on ettei meidän tartte olla samanlaisia. Mun järkeen käy hyvin ihmiset jotka haluaa "happeningin"ympärilleen. Palveluita ym. Mä en taas niitä kaipaa, mulla on hemmetin hektinen työ ja mun pää kaipaa vastapainoksi pysähdyksen. Mutta me mahdutaan kovin hyvin tähän Suomen maahan kaikki. Miksi siis kinata?
 
Varmaan se sosiaalinen verkosto vaikuttaa työn ohella eniten. Tällein koskaan Hesassa (vai mikä Stadi, ihan sama, anteeks nyt hirveesti ku sanoin väärän nimen) asumattomalle se näyttäytyy loputtomana, harmaana lähiöiden jatkumona, Itiksen mamulaumoina jne.

Mutta sitten jos/kun siellä asuu ystäviä, sukua ym.niin niistä saa itselleen semmoisen lämpöisen saarekkeen rakennettua. On kiinnekohtia sen valtavan alueen sisällä.

Ja kesäinen, merellinen Helsinki on kiva. :)

Mitä luontoon tulee, niin olen maalainen. Kuten olen täällä sanonut niin joku 50 koiranulkoiluttajan päivittäin käyttämä lenkkipolku ei ole luontoa vaan jotain tallattua, kakattua,, liiskattua ja käytettyä. Puisto taasen ei ole luonto vaan ihmistekoinen luomus.

Ja mulle on tärkeää se, että vaikka oma maisema olisi luontoa (naapureilla varustettuna), niin jos noiden ikkunasta aukeavien maisemien takana siintäisi kerrostalot niin mulle tulisi levoton olo. :D Eli mulle on tärkeää ettei sen luontomaiseman takanakaan törötä mitään kaupunkimaista.

Ja jotain erakkoa tai itsekeskeistä mussa on koska mä en halua miljoonan muun ihmisen ihailemaa tai keksimää maisemaa. Mä haluan sen lähes oman.
 
Viimeksi muokattu:
vierailija
Mua ärsyttää pääkaupunkiseudulla pitkät välimatkat. Olen tottunut siihen, että mä voin samalla pyöräreissulla käydä vaikka keskustassa, uimarannalla, rautakaupassa ja prismalla :D (en väitä etteikö joku pystyisi Helsingissä samaan, mutta ymmärrätte varmaan pointin)

Se ärsyttää, että vaikka kaikkea löytyy, niin paikoissa piipahtaminen ei olekaan niin helppoa. Täällä "landella" voi oikeasti käydä hakemassa ikeasta jonkun pikkujutun 40 minuuttiin matkoineen vaikka asuu toisella puolella kaupunkia.. (Kyllä, otin aikaa).
 

Yhteistyössä