Oi, asut juuri minun ihanneympäristössäni.Saa kai olla onnekas kun asuu keskellä peltoja ja koko ajan on niin rauhallista, ehkä just sen takia kaipaa välillä jotain muutakin..
juu tottakai, mutta en voinut olla mainitsemattaNo tottakai, ei ole luonnossa liikkuminen uusi kokemus meidän perheelle
Ymmärsin, että tässä aloituksessa puhuttiin ns. omasta ajasta ilman perhettä =)
No palataan sitten siihen alkuperäiseen aiheeseen eli siihen juhlimiseen ja jatketaan siitäMinkä takia se perhe täytyy aina raahata mukaan? Kun tässäkin ketjussa on kyse siitä omasta ajasta ilman lapsia...
Mua nauratti kun yhdessä keskustelussa kommentoin ettei mua kiinnosta mitkään vauvajoogat tai muut äitien kokoontumisajot, niin heti multa tivattiin et tiedänkö edes mitä vauvajooga on. Et se on tavallista joogaa mut on vauvat mukana. Niin no eikös se sillon just oo äitien kokoontumisajot, tuskin sinne kukaan ilman lasta tulee
Missä helkkarissa aloituksessa puhuttiin omasta ajasta?Minkä takia se perhe täytyy aina raahata mukaan? Kun tässäkin ketjussa on kyse siitä omasta ajasta ilman lapsia...
Mua nauratti kun yhdessä keskustelussa kommentoin ettei mua kiinnosta mitkään vauvajoogat tai muut äitien kokoontumisajot, niin heti multa tivattiin et tiedänkö edes mitä vauvajooga on. Et se on tavallista joogaa mut on vauvat mukana. Niin no eikös se sillon just oo äitien kokoontumisajot, tuskin sinne kukaan ilman lasta tulee
hienoaVoi kyllä, lupaan että makaamme mökkilaiturilla ainakin kuukauden =)
No, minä en ole käyttänyt lapsen vauva-ajasta niin paljoa bailaamiseen, että kaduttais yhtään. Jos kerran kuukauteen jossain kävin, niin yleensä lähdin kun lapsi oli mennyt nukkumaan tai iltasella hieman ennen nukkumaanmenoa ja lapsihan yleensä nukkui sen yön, eli en tuhlannut sitä lapsen kanssa yhdessä vietettyä aikaa bailaamiseen. Eli varmaan riippuu siitä, osaako äiti pitää bailaamisen kontrollissa vai viekö se mukanaan, että tuleeko niitä katumisen tunteita. Ja eikö Audit-kyselyssäkin ole katumiskohta, sulla selvästikin on ollut ongelma jo siinä bailaamisessa, muutenhan se ei kaduttais.Minä bailasin kun vauvani oli pieni. Nyt se on 6 vuotias reipas pikkutyttö. Kaduttaa kun "tuhlasin" senkin ajan mitä käytin juhlimiseen. Lapset on pieniä niin pienen hetken.
Lokakuussa meille syntyy vauveli ja nyt ymmärrän että oikeasti on juhlaa imettäminen ja pikkuinen tuhisija vierelllä.
Ai, että jos minä sitten käyn ulkoiluttamassa itseäni kavereiden kanssa ilman lasta/miestä kerran pari kuussa, niin mieheni ja lapseni ei ole minun elämässäni mulle niitä tärkeimpiä? Buahhaahahahahahahahaaa...Kyllä äidit saa mun puolesta käydä juhlimassa ja dokaamassa, kuten isätkin, kohtuudella.
Itse kyllä olen tyytyväinen, kun menojalkaa on ulkoilutettu ennen lapsia niin paljoa, ettei enää kiinnosta. Kuten ei isääkään. Nautin ajasta perheeni ja lasteni kanssa. Mieheni ja lapseni ovat elämässäni tärkeimpiä, joten mieluiten käytän aikani heidän kanssaan.
Mä taas ajattelen niin, että vaikka perhe on tärkeä on myös ystävät tärkeitä. Millainen ystävä olisin, jos hylkäisin ystäväni perheeni takia?En mä juonut niin paljoa että se kaduttaisi. Mutta noin jokatoinen viikonloppu olin menossa yhden illan tai molemmat illat. Lapsi oli isän kanssa. Senkin ajan olisi paremmin voinut käyttää.. Ihmetyttää tuo äitien kova menojalka ja OMAN AJAN mankuminen. Lapsi on perhettä jonka olet vapaaehtoisesti sisuksistasi puskenut. Minä en halua olla erossa perheestäni.