Miksi nykyään kaikki haluaa olla jollakin tapaa erikoisia?

Tuntuu että joka toinen on nykyään homo, bi, aseksuaali, polyamoristi tai jotain muuta. Ja tuosta kaikesta pitää pitää hirveä mekkala. Jos tutustuu uuteen ihmiseen niin suurin piirtein ensimmäinen asia jonka saa tietää on seksuaalinen suuntautuminen. Tästä voisi tietenkin saada sellaisen kuvan että mulla ois jotain esim. homoja vastaan, mutta niin se ei oo. En vaan ymmärrä että kaikesta pitää tehä niin iso numero. En mäkään esittele itteeni että "Terve, oon Maija ja täys hetero." Tällästein ihmisten kohdalla tulee vaikutelma että ovat mitä ovat vaan sen takia ku on niin siistiä olla jotain erillaista.

 

Hmm... mä en ole kyllä tuollaiseen törmännyt. Mun tuntemat homot eivät pidä meteliä homoudestaan, eikä kasvissyöjät kiihkoile kahvihuoneessa. Ainoat jotka esim. meillä töissä pitää meteliä itsestään on ne, jotka ovat kaikkea aina vastaan ja esim. pitävät homoja sairaina.

En siis tarkoittanut sitä, että sä olisit sellainen .

 

Hmm... mä en ole kyllä tuollaiseen törmännyt. Mun tuntemat homot eivät pidä meteliä homoudestaan, eikä kasvissyöjät kiihkoile kahvihuoneessa. Ainoat jotka esim. meillä töissä pitää meteliä itsestään on ne, jotka ovat kaikkea aina vastaan ja esim. pitävät homoja sairaina.

En siis tarkoittanut sitä, että sä olisit sellainen .

Luin tuon, että kasvihuoneessa.

 

Ehkä se ei oo niin kiinni siitä, että haluaisi olla jotenkin poikkeava, mutta nykyään on ihan toista sanoa tuollainen asia ääneen kuin 50-luvulla..

Minä olen bi, mutta iän karttuessa alan olla selkeästi enempi kallellaan miehiin, musta tulee normaali :O

 

Joo, en tietenkään voi sanoa että kaikki pitää itsestään mekkalaa, mutta oon hoksannu et enenevissä määrin tätä esiintyy. Toinen ääripää on tietysti myös nuo joista Saraldo mainitsi. En ymmärrä kyllä sitäkään.

 

Ei esim. homoudessa ole mitään "coolia". Elämä on vaan vaikeampaa. Kyllä sen kanssa on moni ihminen käynyt ison tien ennen kuin voi elää "tavallisesti".

Ehkä jotkut saavat apua kaapista ulos tulemiseensa huutamalla asiaa kaikkialla. ehkä se on joku vaihe prosessia.

Mutta tuo tämän illan "polyamoristi" on minustakin kyllä just niitä ärsyttäviä, jotka selittelevät yliaktiivista libidoaan jollain rakkausasioilla. Ei saisi minustakaan noin isoilla asioilla pelleillä.

 

Joo, en tietenkään voi sanoa että kaikki pitää itsestään mekkalaa, mutta oon hoksannu et enenevissä määrin tätä esiintyy. Toinen ääripää on tietysti myös nuo joista Saraldo mainitsi. En ymmärrä kyllä sitäkään.

Mulla on tosiaan pari työkaveria, jotka kovaan ääneen aina paheksuvat homoja ja persuja ja tummaihoisia (tai siis neekereitä heidän kielellään) ja ja ja..... Eivätkä koskaan ota huomioon, että heidänkin työyhteisössään saattais olla pari homoseksuaalia. Ne kun eivät ole pitäneet siitä mitään meteliä, kaikki ei todellakaan edes tiedä. Mua aina nolottaa hirveästi noiden kaakattajien puolesta :ashamed:.

 

Totakai siis jokainen saa olla mikä on, mutta en vaan ymmärrä sitä että nykyään tuntuu joillakin olevan joku meriitti se jos on valtaväestöstä poikkeava suuntautuminen ja sitä pitää sitten jokaiselle vastaan tulevalle kertoa.

 

Ei esim. homoudessa ole mitään "coolia". Elämä on vaan vaikeampaa. Kyllä sen kanssa on moni ihminen käynyt ison tien ennen kuin voi elää "tavallisesti".

Ehkä jotkut saavat apua kaapista ulos tulemiseensa huutamalla asiaa kaikkialla. ehkä se on joku vaihe prosessia.

Mutta tuo tämän illan "polyamoristi" on minustakin kyllä just niitä ärsyttäviä, jotka selittelevät yliaktiivista libidoaan jollain rakkausasioilla. Ei saisi minustakaan noin isoilla asioilla pelleillä.

Täytyy myöntää että juuri sitä ketjua lueskellessa aloin miettimään tätä. Miksi se pitää kailottaa kaikille et nyt mä oon tätä ja huomenna tota. Tai miksi se on juuri se juttu mikä kyseisestä ihmisestä tekisi mielenkiintoisen. En vaan ymmärrä.

 

Mä olen aina ajatellut, että nuo "Olen sitä tai tätä, kysy mitä vaan" -ketjut ovat parhaimmillaan elävän kirjaston tyyppisiä. Kun esim jotain täällä palstalla puheenaiheena olevaa juttua edustava henkilö huomaa, että monilla on joko jotain harhakuvitelmia, ennakkoluuloja tai ihan vaan uteliaisuutta edustamaansa aihetta kohtaan, hän antaa ihmisille mahdollisuuden kysyä mietityttäviä ja tutustua asioihin hänen näkökulmastaan. En ole nyt juuri kyseiseen ketjuun tutustunut, mutta eikö kyselyketjun sävy määrity aika paljon sen mukaan, mitä siellä kysytään ja millä tyylillä?

 

Mä olen aina ajatellut, että nuo "Olen sitä tai tätä, kysy mitä vaan" -ketjut ovat parhaimmillaan elävän kirjaston tyyppisiä. Kun esim jotain täällä palstalla puheenaiheena olevaa juttua edustava henkilö huomaa, että monilla on joko jotain harhakuvitelmia, ennakkoluuloja tai ihan vaan uteliaisuutta edustamaansa aihetta kohtaan, hän antaa ihmisille mahdollisuuden kysyä mietityttäviä ja tutustua asioihin hänen näkökulmastaan. En ole nyt juuri kyseiseen ketjuun tutustunut, mutta eikö kyselyketjun sävy määrity aika paljon sen mukaan, mitä siellä kysytään ja millä tyylillä?

Juu niin se varmasti on, mutta siitä sain aasin sillan ihan näihin muihinkin suuntautumisiin. Olen nyt viimesen parin vuoden aikana huomannu että joillakin on kova tarve mainostaa sitä. Ihan niinkuin mikään seksuaalinen suuntaus olisi muka toista parempi. Yks sopii äitille ja toinen tyttärelle

 

Eihän tästä kauaan ole, kun karppaajat melkein hyökkäsivät lutkuun kiinni, kun uskalsit sanoa poikkeavan sanan hiilareista . Työpaikan takahuoneen terveysterroristit on ihan pepusta; jos syöt valmiseineksiä, terroristi laskee kuinka monta E-koodia on, jos syöt leipää, niin hiilaripöhö uhkaa jne.. Annettais kaikkien ukkien kukkia vaan

 

Mukä siinä toisen naisen pillun nuolemisessa niin kiinnostaa?

 

Joo no nykyään vaan on hyväksyttävämpää tuoda ilmi sitä mitä on. En mäkään kyllä sen suuremmin kylillä mainosta elämääni. Mutta nyt kun kerran teen paluuta palstalle, halusin aloittaa ketjun jostakin aiheesta. Mutta ei mulla oikein ole teille sen enempää kerrottavaa ja koska tätä tietä on jo tasoitettu niin miksen sillä jatkaisi. Varsinkin kun halusin herättää keskustelua, oli se sitten positiivista tai negatiivista.

 

[QUOTE="Iiris";27785364]Mukä siinä toisen naisen pillun nuolemisessa niin kiinnostaa?[/QUOTE]

Kiihottavuus, mielihyvä, rakkaus, hellyys, tahto tehdä toiselle hyvää?

 

Mä kyllä koen olevani ihan tavallinen/keskiverto, enkä mä kyllä näe että homot tai biseksuaalit olis mitenkään epänormaaleita tai erikoisia.. Tai nekään, jotka puhuvat avoimesti asiasta.

 

Heh, ihan yhtä lailla voisi kysyä miksi suunnilleen joka toinen on hetero ja mikä meriitti se heterouden esiintuominen on

 

Tuo kertoo vain asenneilmapiirin muuttumisesta, ei siitä, että seksuaalivähemmistöihin kuuluvia olisi yhtäkkiä moninkertaisesti enemmän. Biseksuaaleja en edes itse luokittele seksuaalivähemmistöksi, itse asiassa uskon Todella Heteroiden olevan ihmiskunnassa vähemmistössä

 

Ap:n ajatuksiiin kuittaisin, että ehkä tärkeää se on sille sanojalle itselleen päästä tunnustamaan kuka on? Itsekin koen joskus töksähtäväksi tilanteeksi, jos toisella on tarvetta revittää omasta elämästään kaikki auki heti tavatessa. Siis ei aina edes kiinnostaisi tietää toisesta mitään ja tulee sellainen tunkkainen olo itselleen, että täytyy esittää ylenpalttisen sosiaalista yksilöä vastoin omaa tahtoaan vain siksi kun joku päättää haluta kertoa itsestään. Ettei toisella ole tilannetajua, vaan se oma napa on tärkein.

 

Minun on nolokseni pakko tunnustaa etten ole näitä sanoja ikinä edes kuullu aseksuaali ja polyamoristi. Joo mä elän ja asun takahikiässä jossa ei moisista asioista jutella ja porista. Voisittako valaista mitä ne on? Mitä suuntauksia nuo ovat?

 

No joo google paljastiki jo minulle mitä noi ovat
Että sellasia suuntauksia.

 

Kai se on vähän sama ku joillakin uskonto tai mihin herännäisyyteen kuuluu.
Tai minkä verran käyttää alkoholia vai onko täysin raitis ja MIKSI.

 

No, tämä on yhä heteroiden maailma siinä mielessä, että ihminen on oletusarvoisesti hetero ellei toisin näytetä. Ja voi helevata, kun joskus seuraa joitain äijäryhmiä vierestä niin ne kyllä niin monella tasolla julistaa sitä omaa heterouttaan, että oksat pois: ei sitä oman heterouden julistamista ole pelkästään puheet, vaan aika paljon se mistä EI puhuta, mitä EI tehdä. Oikea heteromies kun ei tee mitään, mikä saattaa vaikuttaa "tuhkaluukkumeiningeiltä". Ja jos on vaarana vaikuttaa hintiltä (jos on sanomaisillaan kohteliaisuuden toisen miehen ulkonäöstä tai edes kysymässä, mistä se on kravaattinsa ostanut) pitää aloittaa puheensa ilmoittamalla, että "En oo homo, mutta..."

Ja se seksuaali-identiteetti (muukin kuin heterous) käy ilmi ihan siinä yhteydessä, kun puhutaan omasta elämästä, parisuhteesta, perheestä jne. Jaana puhuu kumppanistaan Minnasta kun Jutta kertoo aviosiipastaan Jormasta. Tai Tiina kertoo, että heillekin on tulossa perheenlaajennusta kun hänen miehensä toinen puoliso on saamassa vauvan. Kun me todella pidetään joka päivä meteliä siitä, että olemme heteroita: minä puhun paljon miehestäni ja lapsestani, mutta kukaan ei mieti sitä, että samalla tulen kertoneeni että olen liitossa vastakkaista sukupuolta olevan ihmisen kanssa. Se, ettei "homot pidä meteliä itsestään" itse asiassa usein tarkoittaa sitä, että heidän tulisi vaieta aika isosta osasta elämäänsä - vastaavasta osasta, josta meidän heteroiden tuntuu olevan itsestään selvä oikeus puhua.