Meniköhän vähän liioittelun puolelle? Jos tarkoitat tekstissäsi tuppukylää=Jokela/Kauhajoki. Kauhajoesta en tiedä mitään, mutta Jokelahan on pääradanvarressa, n.40 minuutin junamatkan päässä Hesasta. Pienihän tämä on, mutta ei kuitenkaan kovin syrjässä. Työntekijöitä riittää ja täältä pääsee myös näppärästi muualle töihin, jos haluaa. Kannattaa tarkistaa faktat, jos haluaa esittää asiantuntijaa.Alkuperäinen kirjoittaja Gaselli:
Sinällään hyvä analyysi pikkupaikkakunnista. Tosin tuota syntipukki hommaa ihmettelen, tarkoitatko jotain muuta. Ei ainakaan minun kokemukseni mukaan kenenkään niskoille kaikkea sälytetä. Juoruilla kyllä voidaan. Ja ei, en käy hakemassa Viagran reseptiä paikallisesta terveyskeskuksesta. Sen verran pienet piirit... Mutta kaupungissa nuo "tapaukset" saavat olla ihan rauhassa, kukaan ei puutu. Voin murhata vaimoni naapurin ollessa seinän takana ja vaikka jotain ääntäkin kuuluu ja jopa avunhuuto niin kukaan ei puutu asiaan. Vähän kärjistetty mutta kokemukseni mukaan aika totta, muutaman kerran itse asioihin puuttuneena kun oli epäilys että jollakin voi olla hengenhätä mutta kyllä sitä oppi. Tappakoon naapuri vaimonsa kännipäissään, mitä se minulle kuuluu. Ja asiahan on ihan toinen kun asuu vaikkapa Kauniaisissa kuten minä sitten vanhempana.Alkuperäinen kirjoittaja Istafra:
Jos tässä aiheessa puhutaan ampumatapausten syistä liittyen pieniin paikkakuntiin, niin oletan, että sinunkin tekstisi liippaa läheltä sitä. Mutta ihan sama, musta on järkyttävää huomata, että ihmiset edelleen ajattelee, että ei meidän kaupungissa/kylässä/koulussa yms. Sitten haetaan jotain turhanpäiväisiä syitä jostain kylän koosta. Jos kylän pienuudesta syitä löytyisi, niin asialle voitaisiin jotain tehdäkin. Niin kauan kuin ei löydy, niin voitaisiin keskittyä niihin oleellisiin syihin.Alkuperäinen kirjoittaja Gaselli:Alkuperäinen kirjoittaja jokela:Ne on varmaan ainoat tuppukylät suomessa
Positiivisessa vai negatiivisessa mielessä? Vai siinä että kummassakin puolensa? Se täytyy sanoa että kaupungissa aina sattuu ja tapahtuu. Ja on harrastusmahdolllisuuksia. Välinpitämättömyys joskus satuttaa. Olin vasta 18 täyttänyt opiskelija kun pk-seudulle muutin. Ja heti tokalla viikolla kävi että lohduttomasti itkevä lapsi oli Hakaniemessä. Kaikki vain käveli ohi eivätkä tehneet mitään. No, olin silloin vielä vähemmän kyyninen ja pysähdyin auttamaan. Pieni poika oli vahingossa joutunut väärään bussiin ja ei yhtään tiennyt missä oli. Sen päivän luennot ja harjoitustyöt jäivät väliin mutta poika löysi kotiinsa. Nyt varmana soittaisin vain poliisin paikalle ja jatkaisin matkaani...Alkuperäinen kirjoittaja Estu:
Näköjään mamma ihan pihalla kun ihan eri ketjuun piti vastata... No, ei kai tuolla nyt niin hirveästi merkitystä ole...Alkuperäinen kirjoittaja pikkukylän rouva:Minä muutin toisin päin, noin 160 savun kylästä Turkuun. Tykkäsin kyllä kovasti asua Turussa, välissä vain tuntu, ettei muihin ihmisiin saa mitään kontaktia koulun ulkopuolella. Kaikilla oli jo omat tuttunsa, eikä lisää kaivattu. Koin vähän sisäänpäinlämpiäväksi siinä mielessä ne piirit missä itse pyörin. Mutta tosiaan, kaupunki oli ihana ja suurin osa sen ihmisistä myös
Nyt asun jälleen täällä 160 savun kylässä enkä voisi olla onnellisempi! Tosin harrastukset voisi olla lähempänä ja niitä voisi olla enemmän, mutta näilläkin pärjää todella hyvin
Peesaan tätä. Landepaukut ne on jotka aina toitottavat sitä miten iso paikka Helsinki on. Helsinkiläiset itse pitävät kaupunkiaan pienenä ja turvallisena.Alkuperäinen kirjoittaja stadilainen:
Ihmiset on erilaisia. On ihmisiä, jotka viihtyvät "Jokeloissa", ja on ihmisiä, jotka eivät voi sietää niskaanhengittäjiä! Viimeksimainitut viihtyvät paremmin niissä muutamissa ankeissa suuremmissa paikoissa.Alkuperäinen kirjoittaja Ögonblick:
