Milloin olette olleet väsyneimmillänne?

Miksi?

 

Raskausaikana. Alussa ja lopussa. Hormooneita syytän.

 

Varmaan joskus työaikana, kun mennään monta viikkoa putkeen ilman vapaita semmoisia 12-tuntisia päiviä, pidempiäkin. Saunan lauteilla on aika hiljaista väkeä kun se on ohi.
Aamut on varmaan pahimpia, ehkä. Se on sellainen "groundhog day".
Nään jo unia siitä... Menneenä yönä viimeksi.

 

Kuopuksen raskausaikana.. jatkuva väsymys ja 1,5-vuotias esikoinen hoidettavana. Minua ei ole koskaan raskauksissa oksettanut, mutta se väsymys on ollut aivan jotain kauheaa ja pohjatonta. Edes kulunut vuosi kuopuksen vauva-aikaa ei ole ollut lähellekään niin rankka.

 

iltapäivisin

 

Tällä viikolla, kun olin tehnyt 4 11-tuntista yövuoroa ja muutamana päivänä olin vielä koulussa opiskelemassa. Valvottavaa tuli helposti yli 35 tuntia putkeen. Nyt sit tässä tasailen..

 

Alkuraskaudesta ja silloin, kun kotona on ollut alle 3kk koliikkivauva.

 

Varmaankin lapsen syntymän jälkeen kun tiedostin että miehestä ei olekaan perheelliseksi. Oli käsittämättömän paljon raskaampaa olla yksin yhdessä kuin näin täyspäiväisesti. No, se on mennyttä jo

 

En ole varma oliko se kuopusta odottaessa kun väsytti kovasti ympäri vuorokauden vai kun kuopus oli 5vk oli epämukava jo olla auton ratissakin kun vireystila oli mitä oli yöheräilyjen jäljiltä... Raskausaikana se väsymys kesti kuukausia, mutta kun oli vain tuo silloin 2v -> 2v9kk esikoinen hoidettavana niin suht hyvin se meni. Pahimmissa väsymyksissä pistin elokuvia pyörimään ja nukuin sohvalla vieressä. Esikoisen uhmaa on ollut kyllä väsymyksen vallassa vaikea kestää oli väsymyksen syy mikä tahansa.

 

varmaan kaksosten imetyksen loppupuolella, kun valvottuja öitä oli jo pitkälti toista vuotta takana. silloin pelotti ajaa autolla, kun kokoajan oli vähän "hitaalla".

 

klo 4:15

 

silloin kun olin ollut 2 vuotta 2 lapsen yh:na, lapset alussa vastasyntynyt ja 2v, nuoremmalla autistisella puhkesi astma ja annoin spiraa ja valvoin öisin, vlillä oltiin 3-5vrk:tta sairaalassa.
Ja kukaan ei tuonut mulle sinne sairaalaan edes puhtaita vaatteita, en päässyt itse kotoa hakemaan.
Kotona odotti koiran ulosteet, kun hakijalta oli kestänyt hakea koira, ja kissanhiekkaastia oli aika täysi,esikoinen palautettiin kotiin samantien ja minun sukissa, muuten kyllä hyvin hoidettuna, mutta joka päivä eri ihmisten luona.
Luojan kiitos tuosta on aikaa jo 13 vuotta ja nyt on kaikki hyvin, rinnalla mies joka hoitaa ja huolehtii myös näistä minun lapsistani.

 

Se oli varmaan syksystä -02 kevääseen -03. Ammattikoulun viimeinen vuosi ja ilta-ja viikonlopputyöt siihen päälle.
Muutin silloin omaan asuntoonkin, niin siinäkin oli vielä totuttelemista.
Työssäoppimisjaksoilla olin kaikkein väsynein. Aamulla töihin seitsemäksi, kotiin kolmelta ja illaksi töihin 16-22. Viikonloput töissä, loma-ajat töissä, aina vaan töissä ja koulussa.

No, olipahan ainakin valmistumisen jälkeen työpaikka valmiina

 

Fyysisesti rankin väsymys taisi olla silloin, kun anemia oli pahimmillaan ja hemppa hinkui 70 tietämillä. Raastoin neljä porkkanaa ja siihen hommaan meni 45 minuuttia, välillä oli pakko pitää taukoa.

 

Kun aikoinaan kolme lasta sairasteli pahimmillaan yhtä aikaa korvatulehduksia.Pienin aloitti 1kk ikäisenä.

 

Esikoisen ensimmäiset kuukaudet kun valvotti niin paljon öisin ja olin itse huonossa kunnossa niin fyysisesti kuin henkisestikin.

 

Kun kolmas lapsi oli n. vuoden ikäinen, eikä nukkunu öisin ja aloin odottaa kuopusta...

 

Menkkojen aikaan joka kk.

 

Synnytyksen jälkeen.

 

Varmaa kuukausi synnytyksen jälkeen, aamulla kun heräs niin ei nähny mitään. Pelkkää sumua kaikkialla, silmät olivat niin väsyneet ja itketti kun väsytti niin paljon.

 

Kun tein työ+koulupäivää niin, että lähdin kotoa 6:15 ja olin takaisin 21:30.
Mahduta siihen väliin läksyt ja tentteihin lukemiset ja normaalielämä urheiluineen.
Ja erityisesti aika kun ostin uuden asunnon ja remppasin sitä yksin.
Asuttiin sillon vielä etäsuhteessa niin yksin oleminen toi oman mausteensa siihen.

 

Tällä hetkellä sappivaivojen takia. Litalginit helpotti kipua, mutta pahaolo vaan jatkuu ja kerran oksentanu. Viime yö huonosti nukuttu, kun kivut valvotti ja tällä hetkellä pelko, että mitä ens yönä on tiedossa. Viime viikolla alko nuo pahat kivut ja joka päivä ollu siitä lähtien huono olo. Mitään ei pysty syömään, kun tulee huono olo ja jos ei syö, niin on huono olo. Aluks oli harvemmin noita kohtauksia ja ne meni kuitenkin ohi ja myös niihin liitty oksentamista ja aina luulin, että oon vatsataudissa. Mutta, tosiaan viime viikosta saakka ollu joka ikinen päivä. Tänään vasta sain aikaseksi, että hakeuduin lääkäriin. Aijemminkin tuolla arvauskeskuksella ravasin, mutta aina jonkin lääkepakkauksen kanssa lähetettiin kotiin ja otettiin verikokeet ja siinä se. Tuu sit uudestaan, kun alkaa taas vaivata ja mä menin montakin kertaa, kunnes luovutin, kun aloin olla varma, että oon vaan kuvitellu. No, tänään sitten oikeesti otettiin todesta ja perjantaina uä. Haluan niin, kovin tästä eroon. Väsyttää ja kivana lisänä väsymyksestä johtuva päänsärky, mutta pelkään tota huonoa oloa, että se pitää ens yön hereillä ja huomenna oonkin sitten ihan koomasena .

 

Aina silloin kun on menossa vauva-vuoden toinen puolikas ja univelkaa on päässyt kertymään jo pidemmältä ajalta...Juuri nyt menossa taas kyseinen vaihe. Mutta muutaman kuukauden päästä ilmeisesti helpottaa, kun lopetan imetyksen.