Mitä ajatuksia herättää: Aloin seurustelemaan 16-vuotiaana 28-vuotiaan mieheni kanssa?

Haloo, mähän puhuin omasta tilanteestani tuolloin?! Vai miks otat henkilökohtaisesti just tuon, onko sulla herännyt itselläs jotain epäilyjä suhteenne jatkuvuudesta? Jos itte olet nyt sitä mieltä että kaikki hyvin teillä ja olette yhdessä forever, niin eihän tuo silloin sua koske -vai?

Olisitko mitään muuta ajatusta voinut tuosta viestistäni poimia ja kommentoida?

EN olisi. Ja voi kuule sua raukka-paskaa, ei ole mitään epäilyksiä... Mutta raukkamaista edes suoltaa tuommosta paskaa toisille ihmisille sieltä omalta näppikseltä.

" onko sulla herännyt itselläs jotain epäilyjä suhteenne jatkuvuudesta? "

Ja tiiätkö, vaikka oliskin. Se ei todellakaan kuuluis ensimmäisenä sulle.

 

EN olisi. Ja voi kuule sua raukka-paskaa, ei ole mitään epäilyksiä... Mutta raukkamaista edes suoltaa tuommosta paskaa toisille ihmisille sieltä omalta näppikseltä.

" onko sulla herännyt itselläs jotain epäilyjä suhteenne jatkuvuudesta? "

Ja tiiätkö, vaikka oliskin. Se ei todellakaan kuuluis ensimmäisenä sulle.

Hmm. Tekstiesi perusteella et vaikuta kovinkaan kypsältä. Itse olet tehnyt avauksen, jossa haluat tietää mitä ajatuksia tilanteesi herättää, joten ei ole kovinkaan älykästä haukkua niitä, jotka vastaavat.

Mutta toivottavasti olet irl fiksumpi.

 

EN olisi. Ja voi kuule sua raukka-paskaa, ei ole mitään epäilyksiä... Mutta raukkamaista edes suoltaa tuommosta paskaa toisille ihmisille sieltä omalta näppikseltä.

" onko sulla herännyt itselläs jotain epäilyjä suhteenne jatkuvuudesta? "

Ja tiiätkö, vaikka oliskin. Se ei todellakaan kuuluis ensimmäisenä sulle.

Ok. Olet tosiaan oikein aikuismainen ja osaat keskustella asiallisesti tästä asiasta.

Mitä helvettiä sä halusit tällä keskustelulla, siis?

Kiteytän ajatukseni: jos ikäeronne on "the pointti" yleensäkin (eli tuotte sitä esiin eri yhteyksissä) niin ei, en usko suhteenne olevan vakaalla pohjalla. Jos taas se ei ole an issue at all eikä kukaan muuKAAN sitä sen kummemmin huomioi, voin hyvin uskoa teillä olevan tulevaisuutta.

Kokemuksella sanon.

 

Kuljetteko paljon yhdessä ystäviänne tapaamassa tms? Millä tavoin ystävät suhtautuvat teihin entäpä millä tavoin itse puhutte suhteestanne muille, kuinka käyttäydytte parina muiden nähden ja kuullen? Tuoko jompi kumpi teistä ikäeroa esiin vai onko se niin luonnollista suhteessanne, ettei sitä huomioida missään mitenkään?

Kuljetteko paljon yhdessä ystäviänne tapaamassa tms?
- Kyllä, usko tai älä, meilläkin on elämää.

Millä tavoin ystävät suhtautuvat teihin entäpä millä tavoin itse puhutte suhteestanne muille, kuinka käyttäydytte parina muiden nähden ja kuullen?
- No ihan samalla tavalla suhtautuvat kun muihinkin ihmisiin, eli normaalisti. Ei me olla mitään henkirikosta tai muutakaan vastaavaa tehty, että meitä pitäisi jostain syystä erityisesti kieroon katsoa. Harvemmin kyllä jankataan muutenkaan suhteestamme muille, koska koemme, että parisuhteemme on meidän kahdenkeskinen asia, ei meidän + 10 muun ihmisen myös! ja parina käyttäydytään aivan tavallisesti kun muutkin pariskunnat, välillä puhutaan ja pussataan... voi herranjumala, ei tyhmät kysymykset maasta lopu!

Tuoko jompi kumpi teistä ikäeroa esiin vai onko se niin luonnollista suhteessanne, ettei sitä huomioida missään mitenkään
- No eipä oo tarvetta tuoda, kun ei meillä kummallakaan oo haluja tai kiinostusta jauhaa turhanpäivästä paskaa päivästä toiseen. että niin.. Eikä varsinkaan kun ollaan yhdessä taputeltu jo 3 vuotta. Rupeaisi sellainen idiotismi jo ottamaan pikkuisen hermon päälle, tässä vaiheessa. Ja eipä sitä kukaan muukaan huomioi...

 

No 28-vuotiasko ei ole enää nuori ja kykenemätön bailaamiseen? kappas kun mä en tätä tiennytkään.. luulin aina että se raja menisi kliseisesti jossain 30-vuodessa. tykkäähän tosin jotkut juhlia vielä senkin jälkeen. Jotkut jopa koko elämänsä, eivätkä halua ikinä lapsia yms... Sekin on ihan ookoo ja jokaisen aikuisen ihmisen oma valinta, miten haluaa elämänsä elää.

Ja minulta ei ainakaan ole mitkään asiat jääneet kokematta, vaikka vanhemman miehen kanssa olenkin yhdessä... Olisiko pitänyt? Minusta se on VÄÄRIN, oli ihmiset minkä ikäisiä tahansa. Ihmisellä on oikeus myös iästä riippumatta ja parisuhteesta riippumatta, toteuttaa omia haluja ja tekemisiään... Ei se parisuhde saa koko sinun elämääsi määrätä.

Ja ei, minun mieheni ei ole pervo. Ja ei, hän ei ole vaihtanut mua kehenkään uuteen 16-vuotiaaseen, vaan hänestä on nyt tulossa kunnollinen isä meidän yhteiselle lapsellemme.

Tunnut ottavan aika henkilökohtaiset jokaisen sanan vastauksista ja olevan melko puolustuskannalla? En viitannut siihen, että miehesi on juuri se pervo joka vaihtaa kohta uuteen teiniin, totesin vain että sehän se pelko on kun ikäeroa on tuon verran ja toinen on suhteen aloittaessa alaikäinen. Tällaisiakin tapauksia kun ihan oikeasti on! Ja jos nyt ihan rehellinen olen niin sinähän olet teini vielä, aika näyttää miten suhteenne käy

Ja hieno juttu jos sinulta ei ole jäänyt kokematta mitään vaikka suhteessa olet, juuri tätä minäkin tarkoitin että näin sen pitääkin mennä että eletään sitä omaakin elämää vaikka ollaan parisuhteessa.

 

[QUOTE="Heinekeeni";30284290]Mäkin ajattelen että 28-vuotias joka seurustelee 16-vuotiaan kanssa on sairas.[/QUOTE]

Ei ole millään tavalla sairas. Onneksi.

 

Miks sä sitten tuut tänne huutelemaan julki ikäeroanne, jos se ei susta olekaan mikään erikoinen asia? SINÄHÄN tämän aloitit.

No tähän asiaan kommentoin täällä jossain kommentissa. lukaseppa se.

 

Jaha. Että tuon tason vastauksia. Nyt kun ymmärtäisi, mitä on se asiallinen keskustelu, jota peräänkuulutat.

Lähinnä susta saa uhmakkaan teinin asteelle jääneen naikkosen kuvan. "Hei meillä on iso ikäero, joo kuulkaa kaikki että meillä on ikäeroa, mutta vittuako se teille kuuluu."

Enpähän yhtään enää usko suhteellanne olevan tulevaisuutta, koska tilanne muuttuu väistämättä sitten, kun sinun on vaan ihan pakko jo viimein alkaa käyttäytyä kuin aikuinen. Ja kun toinen muuttuu eriksi ihmiseksi kuin seurustelun alkaessa... niin. Ei se ole samaa enää.

 

[QUOTE="random";30284550]Hmm. Tekstiesi perusteella et vaikuta kovinkaan kypsältä. Itse olet tehnyt avauksen, jossa haluat tietää mitä ajatuksia tilanteesi herättää, joten ei ole kovinkaan älykästä haukkua niitä, jotka vastaavat.

Mutta toivottavasti olet irl fiksumpi.[/QUOTE]

Kysytään nyt toisin päin, onko sinusta kovin kypsää se, jos minua ja mun miestä, parjataan lähes joka viestissä, ilman mitään varsinaista syytä, kun me ei olla kuitenkaan tehty kenellekkään mitään kamalan kauheata, elämämme aikana, niin meidän pitäis sit vaan seistä tai mun, tumput suorina ja ottaa kaikki haukut vastaan mitä minä itsestäni ja miehestäni saan?

Onko se sinusta kovin fiksua?

 

Ok. Olet tosiaan oikein aikuismainen ja osaat keskustella asiallisesti tästä asiasta.

Mitä helvettiä sä halusit tällä keskustelulla, siis?

Kiteytän ajatukseni: jos ikäeronne on "the pointti" yleensäkin (eli tuotte sitä esiin eri yhteyksissä) niin ei, en usko suhteenne olevan vakaalla pohjalla. Jos taas se ei ole an issue at all eikä kukaan muuKAAN sitä sen kummemmin huomioi, voin hyvin uskoa teillä olevan tulevaisuutta.

Kokemuksella sanon.

Halusin vain keskustelua.

 

Ai halusit vain keskustella? Paskaa. Vai keskusteletko sä aina niin että haukut kaikki jotka on kanssas erimieltä ja paskat nakkaat perusteluille?

 

[QUOTE="hmmm";30284561]Tunnut ottavan aika henkilökohtaiset jokaisen sanan vastauksista ja olevan melko puolustuskannalla? En viitannut siihen, että miehesi on juuri se pervo joka vaihtaa kohta uuteen teiniin, totesin vain että sehän se pelko on kun ikäeroa on tuon verran ja toinen on suhteen aloittaessa alaikäinen. Tällaisiakin tapauksia kun ihan oikeasti on! Ja jos nyt ihan rehellinen olen niin sinähän olet teini vielä, aika näyttää miten suhteenne käy

Ja hieno juttu jos sinulta ei ole jäänyt kokematta mitään vaikka suhteessa olet, juuri tätä minäkin tarkoitin että näin sen pitääkin mennä että eletään sitä omaakin elämää vaikka ollaan parisuhteessa.[/QUOTE]

No kun luet näitä vastauksia... Niin älä ihmettele jos olen puolustuskannalla. Tajuat kyllä, kun mä hyvin tiedän, ettei mun mies mitenkään sairas ole ja ollut tähän asti paras mies, ketä mulla on ikinä ollut ja tulee siskon lapsiensa kanssa niin hyvin toimeen, että varmasti tulee olemaan myös kaikista paras isä omalleen... :heart:

 

Kysytään nyt toisin päin, onko sinusta kovin kypsää se, jos minua ja mun miestä, parjataan lähes joka viestissä, ilman mitään varsinaista syytä, kun me ei olla kuitenkaan tehty kenellekkään mitään kamalan kauheata, elämämme aikana, niin meidän pitäis sit vaan seistä tai mun, tumput suorina ja ottaa kaikki haukut vastaan mitä minä itsestäni ja miehestäni saan?

Onko se sinusta kovin fiksua?

Jos et osannut ennakoida, kuinka tilanteeseesi suhtaudutaan, et todellakaan ole fiksuimmasta päästä. Oletettavaahan on, että juuri saamasi kaltaisia kommentteja tulee, jos tilannetta ajattelee ihan yleisellä tasolla.

Tosiasia kun on, että 16-vuotias on ihan lapsi vielä. Olen itse ollut tuonikäinen, lapseni ovat olleet tuonikäisiä ja päivittäin työskentelen tuonikäisten kanssa, joten väitteeni ei perustu pelkkään mutuun. 28-vuotiaan puolestaan pitäisi olla jo aikuinen.

Aikuinen, joka kiinnostuu lapsesta seksuaalisessa mielessä, herättää luonnollisesti ihmettelyä ja inhotusta, joten avauksesi aiheuttama reaktio on täysin ymmärrettävä. Vähintä mitä olisit voinut tehdä olisi ollut osoittaa, että todellakin olet ikäistäsi kypsempi ja siten miehesi toiminta ei ollut niin vastenmielistä. Tässä epäonnistuit. Ainoaksi toivoksi jää, että miehesi on todella paljon ikäistään lapsellisempi, jolloin tuo kehitystasojen epäsuhta olisi pienempi.

 

Jaha. Että tuon tason vastauksia. Nyt kun ymmärtäisi, mitä on se asiallinen keskustelu, jota peräänkuulutat.

Lähinnä susta saa uhmakkaan teinin asteelle jääneen naikkosen kuvan. "Hei meillä on iso ikäero, joo kuulkaa kaikki että meillä on ikäeroa, mutta vittuako se teille kuuluu."

Enpähän yhtään enää usko suhteellanne olevan tulevaisuutta, koska tilanne muuttuu väistämättä sitten, kun sinun on vaan ihan pakko jo viimein alkaa käyttäytyä kuin aikuinen. Ja kun toinen muuttuu eriksi ihmiseksi kuin seurustelun alkaessa... niin. Ei se ole samaa enää.

Jaajaa... voikun säkin tietäisit kaiken... Mutta parempi kun en sano.

 

Ai halusit vain keskustella? Paskaa. Vai keskusteletko sä aina niin että haukut kaikki jotka on kanssas erimieltä ja paskat nakkaat perusteluille?

Mä haukun aina ne, jotka haukkuu mut ja miehen, jos siihen ei ole henkilökohtaisesti mitään kunnon syytä. Ja kyllä, en pahemmin välitä myöskään paskoista mielipiteistä... jos mä rupeen niistä välittämään, niin menee mun oma elämä kyllä ihan pilalle..

 

Mä haukun aina ne, jotka haukkuu mut ja miehen, jos siihen ei ole henkilökohtaisesti mitään kunnon syytä. Ja kyllä, en pahemmin välitä myöskään paskoista mielipiteistä... jos mä rupeen niistä välittämään, niin menee mun oma elämä kyllä ihan pilalle..

Eli niitä haukkujia on tullut? Kaikki eivät olekaan hyväksyneet suhdettanne kakistelematta? Osaatko yhtään arvailla, miksi?

Mielipiteet eivät pääsääntöisesti ole paskoja vain sillä perusteella, että ne poikkeavat omistasi. Miten koskaan voi oppia mitään, jos ei ole valmis tarkistamaan kantaansa, jos hyvin perusteltu vaihtoehto esitetään? (En nyt tarkoita tätä nimenomaista aihetta, vaan ihan noin yleensä. Mm. tällaisen asian tajuaminen on sitä kypsyyttä.)

 

Olet todella älykäs! Kysyt jo otsikossa, että mitä ajatuksia herättää teidän ikäeronne, ja kun ajatuksia saat, alat raivota kuin kakara!

Arvaa vaan, millaisia ajatuksia tämä herättää

 

No ei tuo ole kovin iso ikäero silloin, kun kyseessä on täysi-ikäiset ihmiset. Ennen sitä, liikaa ja herättää ikäviä epäilyksiä hyväksikäytöstä.

 

[QUOTE="random";30284599]Jos et osannut ennakoida, kuinka tilanteeseesi suhtaudutaan, et todellakaan ole fiksuimmasta päästä. Oletettavaahan on, että juuri saamasi kaltaisia kommentteja tulee, jos tilannetta ajattelee ihan yleisellä tasolla.

Tosiasia kun on, että 16-vuotias on ihan lapsi vielä. Olen itse ollut tuonikäinen, lapseni ovat olleet tuonikäisiä ja päivittäin työskentelen tuonikäisten kanssa, joten väitteeni ei perustu pelkkään mutuun. 28-vuotiaan puolestaan pitäisi olla jo aikuinen.

Aikuinen, joka kiinnostuu lapsesta seksuaalisessa mielessä, herättää luonnollisesti ihmettelyä ja inhotusta, joten avauksesi aiheuttama reaktio on täysin ymmärrettävä. Vähintä mitä olisit voinut tehdä olisi ollut osoittaa, että todellakin olet ikäistäsi kypsempi ja siten miehesi toiminta ei ollut niin vastenmielistä. Tässä epäonnistuit. Ainoaksi toivoksi jää, että miehesi on todella paljon ikäistään lapsellisempi, jolloin tuo kehitystasojen epäsuhta olisi pienempi.[/QUOTE]

No mun ei todellakaan tarvitse kuunnella muiden inhottavia haukkuja ja pahottaa mieltäni... Jos varsinaista syytä ei niille ole, enkä itse harrasta muiden haukkumista kovinkaan usein. Sillon vain, jos siihen on syytä ja joku haukkuu minua.

Ja empä sit tosiaankaan tiedä, miten tää meidän suhde on päässyt onnistumaan. Se on vain jotenkin päässyt, vaikka olin aivan hirveä 16-vuotias kakara ja nyt olen 19-vuotias kakara.

Ja mä en ole muuta sitten kuin oma itseni... Ihan tiedoksesi vain sullekin. En rupea esittämään kenenkään muun takia kypsempää, kuin mitä oon, tai lapsellisempaa.

Joko minut hyväksyy tälläisenä tai sitten ei ollenkaan. mutta haukuthan ihminen voisi pitää aina omana tietonaan, ellei tuota tosiaan ole se toinen ihminen sulle jotain henkilökohtaisesti tehnyt! vai onko oikeus muutenkin vaan räksyttää ja soittaa turpaansa ja ilkeillä? Mitä olet tästä mieltä?

 

[QUOTE="random";30284614]Eli niitä haukkujia on tullut? Kaikki eivät olekaan hyväksyneet suhdettanne kakistelematta? Osaatko yhtään arvailla, miksi?

Mielipiteet eivät pääsääntöisesti ole paskoja vain sillä perusteella, että ne poikkeavat omistasi. Miten koskaan voi oppia mitään, jos ei ole valmis tarkistamaan kantaansa, jos hyvin perusteltu vaihtoehto esitetään? (En nyt tarkoita tätä nimenomaista aihetta, vaan ihan noin yleensä. Mm. tällaisen asian tajuaminen on sitä kypsyyttä.)[/QUOTE]

Kaikki mielipiteet, jotka poikkeavat omistani, on mulle paskoja. kyllä mä itse tiedän, mitenkä ajattelen ja tunnen. Emmä anna muiden mielipiteiden yleensä henkilökohtaisesti sen kummemmin koskettaa mua, suuntaan tai toiseen. Neutraalilla asenteella siis mennään.

Ja haukkujahan tulee nyt aina idiooteilta ihmisiltä... Asiasta, toisesta ja kolmannesta. Ootko ite pistäny merkille saman? Se on ihan sama mitä sä teet, millanen sä oot... Niin sä et silti PYSTY, koskaan mielyttämään kaikkia! Mut sellanen haukkuminen on kyllä hyvin loukkaavaa...

 

Kaikki mielipiteet, jotka poikkeavat omistani, on mulle paskoja. kyllä mä itse tiedän, mitenkä ajattelen ja tunnen. Emmä anna muiden mielipiteiden yleensä henkilökohtaisesti sen kummemmin koskettaa mua, suuntaan tai toiseen. Neutraalilla asenteella siis mennään.

Ja haukkujahan tulee nyt aina idiooteilta ihmisiltä... Asiasta, toisesta ja kolmannesta. Ootko ite pistäny merkille saman? Se on ihan sama mitä sä teet, millanen sä oot... Niin sä et silti PYSTY, koskaan mielyttämään kaikkia! Mut sellanen haukkuminen on kyllä hyvin loukkaavaa...

Ja niin kun fiksut ihmiset, ei minusta hauku ketään. Mutta pakko se on myöntää, että en ole itsekkään tässä keskustelussa ollut ihan fiksu, koska olen haukkunut myös muita... Mutta haukkuihin kun ei voi vastata muuten kun yleensä sillä samanlaisella tyhmyydellä tai sitten olla hiljaa ja alistua... Näin mä monesti aattelen.

Sitten alkaa se eipäs-juupas taistelu siitä, et kummassa on enemmän vikaa, mut kyl se punasen langan pää löytyy aina sieltä, joka sen haukkumisen alottaa...! ja nyt se en esim. ollu minä.

Piste.

 

No... Ehkäpä joskus meidänkin parisuhdetta voidaan katsoa ihan normaalisti, ilman haukkumisia...

Mutta minkähänlainen nyt tuosta meidän lapsesta sitten kasvaa... Varmaan ihan kauhea psykopaatti-sadisti, kun sen äiti on 20-vuotias ja isä 32-vuotias ja niillä on 12-vuotta ikäeroa, ei voi kyllä mitenkään kasvaa tervettä yksilöä näillä korteilla!

 

Ja niin kun fiksut ihmiset, ei minusta hauku ketään. Mutta pakko se on myöntää, että en ole itsekkään tässä keskustelussa ollut ihan fiksu, koska olen haukkunut myös muita... Mutta haukkuihin kun ei voi vastata muuten kun yleensä sillä samanlaisella tyhmyydellä tai sitten olla hiljaa ja alistua... Näin mä monesti aattelen.

Sitten alkaa se eipäs-juupas taistelu siitä, et kummassa on enemmän vikaa, mut kyl se punasen langan pää löytyy aina sieltä, joka sen haukkumisen alottaa...! ja nyt se en esim. ollu minä.

Piste.

Kulta pieni :kiss: :hug: rauhoitu nyt jo vähän. Se on ihan sama kenen kanssa seurustelet. OK?

Ja sen on sitten enpä eikä empä. En-pä, ei ole sellaista sanaa kuin em-.

 

Kulta pieni :kiss: :hug: rauhoitu nyt jo vähän. Se on ihan sama kenen kanssa seurustelet. OK?

Ja sen on sitten enpä eikä empä. En-pä, ei ole sellaista sanaa kuin em-.

Mä olen ihan rauhallinen. :heart: ei passaa hötkyillä kun on vauva vatsassa... kai sinä sen tiesit? enkä tietääkseni huutanut sen suuremmin tai mitään...?

Ja musta empä, näyttää paljon kivemmalta kirjottaen ja noin mä myös sen lausun...

Enkä vois vähempää piitata kielioppisäännöistä, ei mulla oo ikinä ollu kiinostusta päntätä niitä ja kirjottaa täysin virheetöntä textiä!

 

Ja kun näitä kommentteja on yleisesti lueskellu...

Tuntuu, et ei oo kyllä ihan sama.....