noloin lahja minkä joku sukulainen tms on antanut vauvalle?

[QUOTE="vieras";24511821]sain mummolta rahaa rippipäivänä ja ei siinä mitään mutta kirkon portailla ottikin osan rahoista kuoresta pois ja sitten antoi minulle mieli vissiin muuttu???itse en tätä nähnyt vaan muut sukulaiset [/QUOTE]

ei siis liittynyt tähän ketjuun,mutta tuli vaan mieleen

 

Naapuri toi paketin, jossa oli lahjaksi vastasyntyneelle aivan järkyttävän näköisiä ja epäkäytännöllisiä vauvan vaatteita, kaikki vielä käytettyjä ja kirpparilta ostettu...

Miehen tädillä oli yhteen aikaan tapana ostaa krääsää, joka meni miltei saman tien rikki...

 

Tää on vähän ot, mutta musta on Niilin ärsyttävää että kaikkien vieraiden on aina sisällytettävä lapsen lahjaan joku lelu. Tokihan se on kiva lapselle lelu antaa, mutta kun olen erikseen maininnut että esim. joku paita tms. vaate olisi kiva ja tarpeellinen ja että leluja on jo niin ettei mihinkään mahdu. Sitten tulee ehkä joku vaate, mutta aina joku lelu. Meillä käy paljon vieraita ja kun jokainen tuo sen "pakollisen" kelin niin...

Tiedän joo että myy kirppiksellä tai lahjota eteenpäin. Mä kun en vaan pidä ajatuksesta että se turha pitää ylipäätänsä ostaa kun on vielä erikseen sanottu ettei leluja. Ja haluaisin lapsille opettaa ettei aina saa leluja tai välttämättä edes lahjaa eli vieraiden muistaminen käymällä on jo hienoa. Inhoan tätä materialistista maailmaa kun tuntuu ettei lapsille enää mikään riitä. Enkä TODELLAKAAN lahjan antajalle sano asiasta eli hauku lahjaa tms. Synttäreiden ja joulun jälkeen vaan ahdistaa ISOSTI!!!

Mä olisin tosi ilahtunut tollasista että vie kesällä jätskille tai käyvät retkellä tai muuta yhdessäoloa. Tuntuu ettei ketään enää näe kun kaikilla on jonnekkin niin kiire ja sitten paikkaillaan tätä näillä leluvuorilla.

 

Tää on vähän ot, mutta musta on Niilin ärsyttävää että kaikkien vieraiden on aina sisällytettävä lapsen lahjaan joku lelu. Tokihan se on kiva lapselle lelu antaa, mutta kun olen erikseen maininnut että esim. joku paita tms. vaate olisi kiva ja tarpeellinen ja että leluja on jo niin ettei mihinkään mahdu. Sitten tulee ehkä joku vaate, mutta aina joku lelu. Meillä käy paljon vieraita ja kun jokainen tuo sen "pakollisen" kelin niin...

Tiedän joo että myy kirppiksellä tai lahjota eteenpäin. Mä kun en vaan pidä ajatuksesta että se turha pitää ylipäätänsä ostaa kun on vielä erikseen sanottu ettei leluja. Ja haluaisin lapsille opettaa ettei aina saa leluja tai välttämättä edes lahjaa eli vieraiden muistaminen käymällä on jo hienoa. Inhoan tätä materialistista maailmaa kun tuntuu ettei lapsille enää mikään riitä. Enkä TODELLAKAAN lahjan antajalle sano asiasta eli hauku lahjaa tms. Synttäreiden ja joulun jälkeen vaan ahdistaa ISOSTI!!!

Mä olisin tosi ilahtunut tollasista että vie kesällä jätskille tai käyvät retkellä tai muuta yhdessäoloa. Tuntuu ettei ketään enää näe kun kaikilla on jonnekkin niin kiire ja sitten paikkaillaan tätä näillä leluvuorilla.

Niilin= niiiiin
Kelin= lelun

Konekin on mun kanssa eri mieltä viestini tarkotuksesta ja korjailee

 

Poika sai kastelahjaksi sortsit kokoa 110cm ja samassa paketissa ekaluokkalaiselle suunnatun matikkapähkinöitä-tehtäväkirjan .

 

En mäkään tajua kaikkia arvostelemisia, mutta silti lisään omani.
Ei tullut vauvalle, mutta esikoinen sai anopilta kävelysauvat lahjaksi, että voisi niiden kanssa sitten kävellä vaikka kerhoon
Joululahjaksi hän sai anopilta jumppapallon semmoisen aikuisten pilates tms pallon!

Vinkki vinkki, lakkaa lihottamasta sitä kakaraasi... Anoppi ei kehtaa sanoa joten vihjailee lahjoilla.

 

No ei nyt vauvalle, mut isäni toi pojallemme 1-vuotislahjaksi Batman-juomapullon

Niin...? Vähän siistiä!

 

Eräs ystävämme toi helmikuussa syntyneelle tytölle 50 senttisen t-paidan (käyttääkö joku Suomessa talvivauvalla t-paitoja?).

Toinen ystävä toi kans kaksi oranssia 50 cm bodya kaksiviikkoiselle (olivat siis jo silloin pieniä).

 

Meidän vastasyntynyt poikavauva sai mummultaan liilan bodyn missä luki englanniksi "pikku prinsessa". Ei se väri niinkään, mutta se teksti teki vaatteesta sen verran nolon, etten sitä meidän pikkumiehelle pukenut päälle.

 

Eräs ystävämme toi helmikuussa syntyneelle tytölle 50 senttisen t-paidan (käyttääkö joku Suomessa talvivauvalla t-paitoja?).

Toinen ystävä toi kans kaksi oranssia 50 cm bodya kaksiviikkoiselle (olivat siis jo silloin pieniä).

No minä tulevan talvivauvan äitinä ostin vauvalle lyhythihaisia bodeja Eipä niitä tosiaan ullut käytettyä. Pointtina kuitenkin, että ei tuollaista välttämättä tule mietittyä (varsinkaan jos omia lapsia ei ole).

 

ei voi sanoa kuin että kiittämättömyys on...

 

Anoppi antoi esikoiselle 1-vuotislahjaksi talvikengät kokoa 18. Lapsen jalankoko oli tuolloin 20. Kengissä oli hirveän pitkät, ahtaat varret jotka eivät auenneet kuin hiukan, ja kengät puettiin lapsiparalle itkun kanssa jalkoja väkisin vääntäen. Ei puettu enää kotona toista kertaa vaan heitin ne uffille. Sattumoisin näin vähän myöhemmin Prisman alennuskorissa kyseiset talvikengät, hintaan 10 euroa, oikea hinta 19,90. Jotkut merkittömät halpikset.

Kyseisen lahjan jälkeen tein selväksi että minä hankin tästä lähtien itse kengät lapsilleni, ei kukaan muu. Anoppi märisi koko lopputalven että miksei me käytetä niitä hänen ostamiaan kenkiä, kevättä kohti valitus väheni mutta vieläkin muistaa muistuttaa lasta kuinka mummu osti sulle sellaiset ihanat kengät yksivuotislahjaksi, mutta äitis ei tainnu niitä sun jalkoihis kelpuuttaa.

 

Vitsi, on kyllä saanu hyvät naurut!!!!

Mun esikko sai 2v-lahjaksi 1000 palan palapelin kummiltaan!!!!!!

Meidän 2v8kk kasaa 1000 palan palapelejä 2v teki 500 palan palapelin hetkessä...

 

Meidän 2v8kk kasaa 1000 palan palapelejä 2v teki 500 palan palapelin hetkessä...

Ehkä joudun vähän epäilemään tätä

 

No ei nyt vauvalle, mut isäni toi pojallemme 1-vuotislahjaksi Batman-juomapullon

No mikäs tässä, meidänkin kuopukselle mies osti jo alle 1-vuotiaana Top Gear -juomapullon. Käteviähän nuo on jo taaperoiässä, ja mikäs siinä jos kuvituskin on miehekäs valmiiksi

 

Ensinnäkään mun mielestä ei ole noloa että lapsi saa liian isoja vaatteita lahjaksi. Yleensä niitä vaatteita mitä sillä hetkellä käytetään on tullut ostettua/saatua jo aikaisemmin ihan tarpeeksi mutta niitä vähän isompia ei vielä ole ehtinyt hankkia. Ja toiseksi lahjan hinta tuntuu olevan ihmeen tärkeää, esim. "Olen miettinyt ketä pyytäisin kummiksi, ei ainakaan sitä ja tätä ja tuota kun ovat niin pihejä". Ehkä kaikilla ei ole varaa ostaa kalliita lahjoja eikä sen pitäisikään olla pääasia. Olisitte tyytyväisiä että hankkivat lahjaksi edes jotain jos oma asenteenne on tuollainen. En ihmettelisi vaikka ensi jouluna jäisi kakaroiltanne lahjat saamatta.

 

Anoppi antoi esikoiselle 1-vuotislahjaksi talvikengät kokoa 18. Lapsen jalankoko oli tuolloin 20. Kengissä oli hirveän pitkät, ahtaat varret jotka eivät auenneet kuin hiukan, ja kengät puettiin lapsiparalle itkun kanssa jalkoja väkisin vääntäen. Ei puettu enää kotona toista kertaa vaan heitin ne uffille. Sattumoisin näin vähän myöhemmin Prisman alennuskorissa kyseiset talvikengät, hintaan 10 euroa, oikea hinta 19,90. Jotkut merkittömät halpikset.

Kyseisen lahjan jälkeen tein selväksi että minä hankin tästä lähtien itse kengät lapsilleni, ei kukaan muu. Anoppi märisi koko lopputalven että miksei me käytetä niitä hänen ostamiaan kenkiä, kevättä kohti valitus väheni mutta vieläkin muistaa muistuttaa lasta kuinka mummu osti sulle sellaiset ihanat kengät yksivuotislahjaksi, mutta äitis ei tainnu niitä sun jalkoihis kelpuuttaa.

JOTKUT MERKITTÖMÄT HALPIKSET?! Mitä helvettiä valitat, osta itse kalliimmat ja paremmat jos ei kelpaa??? Ei varmaan vuoden ikäistä kiinnosta onko kengät jonkun merkkiset.

 

kummit toi pojalle soittorasian/korurasian(vauvoille tarkotettu,mut mun mielest hiuka tyttömäinen)ristiäislahjax =( ja samaiset kummit 1v lahjax 3 muoviukkelii =(

Ihanko oikeesti teistä voi esineet tai värit jakaa poikamaisiin ja tyttömäisiin?! Pääasiahan on että lapsi tykkää, tottakai pojalle voi tuoda vaaleanpunaisen pupun tai soittorasian.

 

En juuri muista saatuja lahjoja, mutta olen itse antanut nuoruudessa kaverin lapselle 2v. lahjaksi auton malliset väriliidut.. Kaveri kiitteli KOVASTI, kun poika oli "ajellut" pitkin kämpän lattiaa. Kutsu tuli mullekin lattianpesu-talkoisiin =). En todellakaan ymmärtänyt ajatella nenääni pidemmälle, kun lahjan hommasin.. Joten jonkun verran ymmärtämystä löytyy näiden nolojen lahjojen antajillekin.

Nyt vaan pelkään että kosto elää ja voi hyvin, kun oma lapseni alkaa lähestyä samoja ikiä..

Mun mielestä lahjasi oli hauska, ja voiko oikeasti lapsen vanhemmat syyttää lahjan antajaa jos lapsi piirtelee lattioihin?

Samalla verukkeellahan voisi syyttää kaikkia värikynien antajia jos lapset on piirrelleet seiniin / kirjoihin.

 

"Joo no meitin vauva (poika) sai appiukolta ja anopilta sellaisen lättänän kossupullon (tai jotain kirkasta se oli) ja hymy huulilla sen antoivat, että "voi-siitä-isikin-ottaa."
Itse en juo ja muuta lahjaa pojalle ei tuoneet. Eli omalle pojalle se siis oli. "

Enne kai oli tapana tuoda vastasyntyneelle / kastajaislahjaksi kirkasta viinaa, jonka oli säilyä lapsen täysi-ikäisyyteen saakka. Oma isosiskoni 80-luvun alussa oli saanu äitimme enolta lahjaksi pikkuruisen Finladia pullon, jota ei enää valmisteta. Minusta siinä mielessä ihan sopivakin lahja, vaikka 0,35l Suomi viina pullo ei ole ihan sama asia...

 

Appiukko antoi vauvalle lahjaksi Nokian osakkeita...

 

Tää on vähän ot, mutta musta on Niilin ärsyttävää että kaikkien vieraiden on aina sisällytettävä lapsen lahjaan joku lelu. Tokihan se on kiva lapselle lelu antaa, mutta kun olen erikseen maininnut että esim. joku paita tms. vaate olisi kiva ja tarpeellinen ja että leluja on jo niin ettei mihinkään mahdu. Sitten tulee ehkä joku vaate, mutta aina joku lelu. Meillä käy paljon vieraita ja kun jokainen tuo sen "pakollisen" kelin niin...

Tiedän joo että myy kirppiksellä tai lahjota eteenpäin. Mä kun en vaan pidä ajatuksesta että se turha pitää ylipäätänsä ostaa kun on vielä erikseen sanottu ettei leluja. Ja haluaisin lapsille opettaa ettei aina saa leluja tai välttämättä edes lahjaa eli vieraiden muistaminen käymällä on jo hienoa. Inhoan tätä materialistista maailmaa kun tuntuu ettei lapsille enää mikään riitä. Enkä TODELLAKAAN lahjan antajalle sano asiasta eli hauku lahjaa tms. Synttäreiden ja joulun jälkeen vaan ahdistaa ISOSTI!!!

Mä olisin tosi ilahtunut tollasista että vie kesällä jätskille tai käyvät retkellä tai muuta yhdessäoloa. Tuntuu ettei ketään enää näe kun kaikilla on jonnekkin niin kiire ja sitten paikkaillaan tätä näillä leluvuorilla.

Samaa mieltä!

 

JOTKUT MERKITTÖMÄT HALPIKSET?! Mitä helvettiä valitat, osta itse kalliimmat ja paremmat jos ei kelpaa??? Ei varmaan vuoden ikäistä kiinnosta onko kengät jonkun merkkiset.

Mä haluan että lapsella on laadukkaat kengät. Noi halpikset ei sitä olleet. Ei mikään tunnettu laatumerkki valmista kenkiä joita ei saa edes lapselle puettua jalkaan ilman itkua ja väkivaltaa. Siksi luotan tunnettuihin valmistajiin, laatu maksaa, ei ole sama asia Prisman alekorin rönttäkengät. Esimerkiksi Eccolta tai Kavatilta ei ole koskaan tullut vastaan noin huonoja kenkiä ettei niitä saa edes jalkaan. Ne oli ihan hirveät ne kengät, jumalattoman tiukka ja pitkä varsi, eikä siinä ollut kuin yksi tarra varren yläosassa, varsi ei auennut kuin pari milliä. Hyvin ymmärrän miksi alennuskori oli niitä pullollaan, eihän kukaan tollasia lapsilleen osta. Paitsi anoppi lapsenlapselle kun halvalla sai.

Lasta itseään ei merkki kiinnosta, mutta minä haluan että hän kulkee kunnollisissa kengissä. Ostin anopin antamien tilalle uudet talvikengät, maksoivat jotain 70e mutta raha ei merkkaa näissä asioissa.

Anoppi kysyi saako ostaa 1-vuotislahjaksi talvikengät ja annoin luvan, mutta kerroin myös oikean koon ja oikeat merkit. Olis jättäny ostamatta jos ei halunnut kuluttaa rahojaan. Mitä mun ois pitäny noiden kenkien kans tehdä? Pukea ne joka päivä kaksi kertaa lapselle, joka kerta tuhlaten siihen vartin aikaa, lapsen itkiessä ja huutaessa kun väkisin tungen ja runnon hänen jalkaansa liian ahtaaseen kenkään, joka on vielä kokonumeroltaan liian pieni? Anoppi puolusteli että kyllä lapsi tottuu siihen. No ei varmaan totu.

 

Isäni on ostanut pariinkin otteeseen lapsellemme vaatteita, jotka ovat olleet sopivia vasta pari vuotta myöhemmin, jos vielä silloinkaan. 3,5- vuotiaan tytön kaapissa kun roikkuu yhä ainakin yksi paita, jonka hän on saanut alta vuodenikäisenä joululahjaksi. Pappa on lukenut vain ikäsuosituksen kokolapusta ja meillä on huomattavasti ikäistään pienempi tyttö. En kuitenkaan pidä tuota nolona. Noloa on sen sijaan toisen papan ostama leikkipiano, joka soittaa muka eläinten ääniä hirvittävällä volyymilla erittäin metallisen kuuloisesti. Lahjaa antaessa vielä oikein ilkkui, että saattepahan korvanne kipeäksi.

Epämieluisia lahjoja ollaan saatu paljonkin, mutta minkäs teet jos antajan ja saajan maku ei kohtaa, ei sitä nolona voi pitää.

 

ai et 1/2 vuotiainen olis 80cm,hahha!

Häh? Meillä oli puolivuotias siirtyny jo pääosin 86 vaatteisiin, muutama kasikymppinen pyöri vielä nurkissa.

Kaksivuotias käytti kokoa 98.