Orpon hallitus on onnistunut laskemaan inflaation 0,6 prosenttiin Sannan kymmenestä prosentista

EU-säännöin laskettu inflaatio pysyi alhaisena huhtikuussa

EU-säännöin laskettu inflaatio pysyi alhaisena huhtikuussa

yle.fi

Orpon hallitus tekee hyvää työtä.

 

Minkä takia hinnat nousevat sitten koko ajan ?

 

Minkä takia hinnat nousevat sitten koko ajan ?

0,6 prosentin inflaatio. Sen verran hinnat ovat nousseet.

 

Minkä takia hinnat nousevat sitten koko ajan ?

Koska oikeistolainen media taikoo inflaatiota alemmas kompatakseen Orpon hallitusta.

 

Koska oikeistolainen media taikoo inflaatiota alemmas kompatakseen Orpon hallitusta.

SALALIITTO!

 

Koska oikeistolainen media taikoo inflaatiota alemmas kompatakseen Orpon hallitusta.

 

"Taloustieteilijöiltä täyslaidallinen Orpon hallitukselle – ”Yrityspuoli tuntuu nauttivan erityissuojelua

• Valtion kassasta hupenee vuosittain miljardeja euroja yritystukiin. Hallituksen kehysriihessä yritystukia leikattiin noin 70 miljoonaa, kun sotesta leikkaukset olivat jopa kymmenkertaisia.
• Yritystukiin käytettävälle rahalle löytyisi muutakin käyttöä, sanoo asiantuntija. Asiantuntijan mukaan yritystuista olisi voinut leikata jopa 400 miljoonaa euroa.
• Leikkauksilla olisi voitu välttää muun muassa arvonlisäveron korotukset.

Valtion kassasta maksetaan vuosittain miljardien eurojen edestä yritystukia, mitä on vuosikaudet parjattu muun muassa julkisten varojen haaskaukseksi. Lisäksi taloustieteilijät katsovat, että yritystuet vääristävät kilpailua ja itseasiassa hidastavat Suomen talouskasvua.

Hallituksen kehysriihessä yritystukia hädin tuskin sivuttiin."

Taloustieteilijöiltä täyslaidallinen Orpon hallitukselle – ”Yrityspuoli tuntuu nauttivan erityissuojelua”

Hallitus päätti säästötoimista hiljattain budjettikehysriihessä.

www.iltalehti.fi

 

Eli elinkeinoelämä rahastaa edelleen ahneusinflaatiollaan greedflation.

Inflaation syy
Palkansaajaa syyllistetään palkankorotuksista, mutta todellinen syy nykyinflaatioon on muualla – ekonomisti Anni Marttinen haastaa puhumaan greedflationista

Ekonomisti Anni Marttinen haastaa puhumaan greedflationista – syy inflaatioon on yritysten voittomarginaali

Yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat nyt inflaatioon enemmän kuin palkankorotukset, ekonomisti Anni Marttinen sanoo.

www.apu.fi

Usein sanotaan, että korkeat palkankorotukset ajavat inflaatiota ylös. Ekonomisti Anni Marttisen mukaan nyt pitäisi puhua siitä, miten paljon yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat inflaatioon.


Suomessakin on väläytelty palkkamalttia ratkaisuksi inflaatioon. Samalla ihmisten ostovoima on kärsinyt huomattavasti niin inflaation kuin korkojen nousun myötä.

Tämän hetken jätti-inflaatiossa ei kuitenkaan enää ole kyse energiakriisistä tai komponenttipulasta – inflaation perinteisistä perisyistä, joissa kysyntä ylittää tarjonnan. Nyt inflaatiota ajaa ennen kaikkea yritysten voitontavoittelu, sanoo Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen.
Marttinen on Suomessa nostanut tiettävästi ensimmäisenä julkiseen keskusteluun käsitteen greedflation. Sen voi vapaasti suomentaa ahneusinflaatioksi. Ulkomailla termiä on näkynyt kevään aikana lehtiartikkeleissa, joissa nykyiselle tilanteelle on haettu syitä.

Talouspoliittisessa keskustelussa puhutaan usein palkkamaltista ja siitä, että korkeat palkankorotukset ajavat inflaatiota ylös. .
Marttisen mukaan vähemmän puhutaan siitä, miten paljon yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat inflaatioon.

– Inflaation alkuaikoina sen syitä on vaikea analysoida, mutta nyt on tullut jo dataa siitä, että palkkojen nousu ei johtanut vuoden 2022 inflaatioon. Tuolloin Euroopassa ei oikein edes nostettu palkkoja. Inflaation kiihtyminen on johtunut yritysten voittomarginaalin noususta, Marttinen sanoo.
Kun yleinen inflaatio on nousussa, voittomarginaalin nostoon on pienempi kynnys. Kun tuotannon kustannukset nousevat, mukaan lisätään vain pieni pykälä itselle, Marttinen kuvailee.

Pienten nostojen kokonaisvaikutus ei kuitenkaan ole pieni. Euroopan keskuspankin EKP:n arvion mukaan vuoden 2022 inflaatiosta noin kaksi kolmasosaa johtui nimenomaan yritysten voittomarginaalin kasvusta.
– Se on jo iso pykälä.

Kaikki yritykset eivät toki hyödy tilanteesta. Ne kärsivät, joiden alalla ei voida nostaa hintoja.
– Yleinen konsensus firmoilla on kuitenkin nostaa hintaa. Se käy nyt helpommin – kun muutkin nostavat niin itsekin pystyn.

"Palkansaajille ei meinata saada edes kolmen prosentin korotuksia, kun inflaatio laukkaa jo 10 prosentissa."

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja EKP ovat nostaneet yritysten voittomarginaalin esiin, mutta Suomen Pankki tai suomalaiset poliitikot eivät ole vielä siirtäneet fokusta keskustelussa palkansaajista yrityksiin. Marttisen mielestä syynä on yleinen järjestelmä ja talouspolitiikan hegemonia. Yritykset pyörittävät taloutta, ja niitä pitää suojella joutumasta kurimukseen palkankorotusten vuoksi.

– Perinteisesti ajatellaan, että kun ihmiset vaativat palkankorotuksia, hinnat nousevat. Sen myötä ostovoima heikkenee ja vaaditaan taas palkankorotuksia, mistä tulee taas lisää kustannuksia yrityksille.

Marttisen mukaan palkat kuitenkin joustavat inflaation hetkellä huonosti.

– Palkansaajille ei meinata saada edes kolmen prosentin korotuksia, kun inflaatio laukkaa jo 10 prosentissa. Ei ajatella, että pitäisi hillitä yritysten voittomarginaaleja, sillä sitten se ei enää ole markkinaliberalismia, vaan toinen suuntaus.

EKP on koittanut hillitä inflaatiota koronnousuilla, mutta sillä ei ole ollut juuri vaikutusta inflaatioon. Talouden taantuessa Marttinen kehottaa miettimään, olisiko mahdollista vaikuttaa suoraan yritysten voittomarginaaleihin.

– Yksi keino on mennä EU:n laajuiseen hintakattoon, jotta hintoja ei voi enää nostaa. Toinen keino on yritysverojen nosto. Toki sen kustannukset voivat valua hintoihin. Nämä ovat enemmän EU:n yritys- ja kilpailupoliittisia heiniä, EKP:n työkalupakkiin taas kuuluu esimerkiksi hintavakaus.


Myös yleisen ALV.n nosto 25,5 %:iin eli EU.n toisiksi korkeimmaksi myös oikeistolaisen Ukrainan jälkeen tulee nostamaan hinnat ylös, koska ei hintoja nosteta vain ALV.n verran epämääräisiin summiin esim. 23.47€ vaan ne pyöristetään ylöspäin lähimpään tyypilliseen myyntisummaan esim. 23,99€. Tämäkin Orpon ja Purran veronnosto tulee ahneusinflaation muodossa nostamaan TAAS hintoja, jotka nousevat edelleen, koska inflaatio on edelleen plusmerkkinen.

 

Ei kannata provosoitua aapeen aloituksista. Hän vaikuttaa yksinkertaiselta höppänältä, joka lukee vain Suomen Uutisia ja käsittää lukemansa miten sattuu. Hän on Vornanen lepsuimmasta päästä pysyen kotonaan eikä siis tappele 18- ja 19-vuotiaista tytöistä soittoruokalassa.

 

Eli elinkeinoelämä rahastaa edelleen ahneusinflaatiollaan greedflation.

Inflaation syy
Palkansaajaa syyllistetään palkankorotuksista, mutta todellinen syy nykyinflaatioon on muualla – ekonomisti Anni Marttinen haastaa puhumaan greedflationista

Ekonomisti Anni Marttinen haastaa puhumaan greedflationista – syy inflaatioon on yritysten voittomarginaali

Yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat nyt inflaatioon enemmän kuin palkankorotukset, ekonomisti Anni Marttinen sanoo.

www.apu.fi

Usein sanotaan, että korkeat palkankorotukset ajavat inflaatiota ylös. Ekonomisti Anni Marttisen mukaan nyt pitäisi puhua siitä, miten paljon yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat inflaatioon.


Suomessakin on väläytelty palkkamalttia ratkaisuksi inflaatioon. Samalla ihmisten ostovoima on kärsinyt huomattavasti niin inflaation kuin korkojen nousun myötä.

Tämän hetken jätti-inflaatiossa ei kuitenkaan enää ole kyse energiakriisistä tai komponenttipulasta – inflaation perinteisistä perisyistä, joissa kysyntä ylittää tarjonnan. Nyt inflaatiota ajaa ennen kaikkea yritysten voitontavoittelu, sanoo Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen.
Marttinen on Suomessa nostanut tiettävästi ensimmäisenä julkiseen keskusteluun käsitteen greedflation. Sen voi vapaasti suomentaa ahneusinflaatioksi. Ulkomailla termiä on näkynyt kevään aikana lehtiartikkeleissa, joissa nykyiselle tilanteelle on haettu syitä.

Talouspoliittisessa keskustelussa puhutaan usein palkkamaltista ja siitä, että korkeat palkankorotukset ajavat inflaatiota ylös. .
Marttisen mukaan vähemmän puhutaan siitä, miten paljon yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat inflaatioon.

– Inflaation alkuaikoina sen syitä on vaikea analysoida, mutta nyt on tullut jo dataa siitä, että palkkojen nousu ei johtanut vuoden 2022 inflaatioon. Tuolloin Euroopassa ei oikein edes nostettu palkkoja. Inflaation kiihtyminen on johtunut yritysten voittomarginaalin noususta, Marttinen sanoo.
Kun yleinen inflaatio on nousussa, voittomarginaalin nostoon on pienempi kynnys. Kun tuotannon kustannukset nousevat, mukaan lisätään vain pieni pykälä itselle, Marttinen kuvailee.

Pienten nostojen kokonaisvaikutus ei kuitenkaan ole pieni. Euroopan keskuspankin EKP:n arvion mukaan vuoden 2022 inflaatiosta noin kaksi kolmasosaa johtui nimenomaan yritysten voittomarginaalin kasvusta.
– Se on jo iso pykälä.

Kaikki yritykset eivät toki hyödy tilanteesta. Ne kärsivät, joiden alalla ei voida nostaa hintoja.
– Yleinen konsensus firmoilla on kuitenkin nostaa hintaa. Se käy nyt helpommin – kun muutkin nostavat niin itsekin pystyn.


Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja EKP ovat nostaneet yritysten voittomarginaalin esiin, mutta Suomen Pankki tai suomalaiset poliitikot eivät ole vielä siirtäneet fokusta keskustelussa palkansaajista yrityksiin. Marttisen mielestä syynä on yleinen järjestelmä ja talouspolitiikan hegemonia. Yritykset pyörittävät taloutta, ja niitä pitää suojella joutumasta kurimukseen palkankorotusten vuoksi.

– Perinteisesti ajatellaan, että kun ihmiset vaativat palkankorotuksia, hinnat nousevat. Sen myötä ostovoima heikkenee ja vaaditaan taas palkankorotuksia, mistä tulee taas lisää kustannuksia yrityksille.

Marttisen mukaan palkat kuitenkin joustavat inflaation hetkellä huonosti.

– Palkansaajille ei meinata saada edes kolmen prosentin korotuksia, kun inflaatio laukkaa jo 10 prosentissa. Ei ajatella, että pitäisi hillitä yritysten voittomarginaaleja, sillä sitten se ei enää ole markkinaliberalismia, vaan toinen suuntaus.

EKP on koittanut hillitä inflaatiota koronnousuilla, mutta sillä ei ole ollut juuri vaikutusta inflaatioon. Talouden taantuessa Marttinen kehottaa miettimään, olisiko mahdollista vaikuttaa suoraan yritysten voittomarginaaleihin.

– Yksi keino on mennä EU:n laajuiseen hintakattoon, jotta hintoja ei voi enää nostaa. Toinen keino on yritysverojen nosto. Toki sen kustannukset voivat valua hintoihin. Nämä ovat enemmän EU:n yritys- ja kilpailupoliittisia heiniä, EKP:n työkalupakkiin taas kuuluu esimerkiksi hintavakaus.


Myös yleisen ALV.n nosto 25,5 %:iin eli EU.n toisiksi korkeimmaksi myös oikeistolaisen Ukrainan jälkeen tulee nostamaan hinnat ylös, koska ei hintoja nosteta vain ALV.n verran epämääräisiin summiin esim. 23.47€ vaan ne pyöristetään ylöspäin lähimpään tyypilliseen myyntisummaan esim. 23,99€. Tämäkin Orpon ja Purran veronnosto tulee ahneusinflaation muodossa nostamaan TAAS hintoja, jotka nousevat edelleen, koska inflaatio on edelleen plusmerkkinen.

Se on juurikin näin.

 

Eli elinkeinoelämä rahastaa edelleen ahneusinflaatiollaan greedflation.

Inflaation syy
Palkansaajaa syyllistetään palkankorotuksista, mutta todellinen syy nykyinflaatioon on muualla – ekonomisti Anni Marttinen haastaa puhumaan greedflationista

Ekonomisti Anni Marttinen haastaa puhumaan greedflationista – syy inflaatioon on yritysten voittomarginaali

Yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat nyt inflaatioon enemmän kuin palkankorotukset, ekonomisti Anni Marttinen sanoo.

www.apu.fi

Usein sanotaan, että korkeat palkankorotukset ajavat inflaatiota ylös. Ekonomisti Anni Marttisen mukaan nyt pitäisi puhua siitä, miten paljon yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat inflaatioon.


Suomessakin on väläytelty palkkamalttia ratkaisuksi inflaatioon. Samalla ihmisten ostovoima on kärsinyt huomattavasti niin inflaation kuin korkojen nousun myötä.

Tämän hetken jätti-inflaatiossa ei kuitenkaan enää ole kyse energiakriisistä tai komponenttipulasta – inflaation perinteisistä perisyistä, joissa kysyntä ylittää tarjonnan. Nyt inflaatiota ajaa ennen kaikkea yritysten voitontavoittelu, sanoo Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen.
Marttinen on Suomessa nostanut tiettävästi ensimmäisenä julkiseen keskusteluun käsitteen greedflation. Sen voi vapaasti suomentaa ahneusinflaatioksi. Ulkomailla termiä on näkynyt kevään aikana lehtiartikkeleissa, joissa nykyiselle tilanteelle on haettu syitä.

Talouspoliittisessa keskustelussa puhutaan usein palkkamaltista ja siitä, että korkeat palkankorotukset ajavat inflaatiota ylös. .
Marttisen mukaan vähemmän puhutaan siitä, miten paljon yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat inflaatioon.

– Inflaation alkuaikoina sen syitä on vaikea analysoida, mutta nyt on tullut jo dataa siitä, että palkkojen nousu ei johtanut vuoden 2022 inflaatioon. Tuolloin Euroopassa ei oikein edes nostettu palkkoja. Inflaation kiihtyminen on johtunut yritysten voittomarginaalin noususta, Marttinen sanoo.
Kun yleinen inflaatio on nousussa, voittomarginaalin nostoon on pienempi kynnys. Kun tuotannon kustannukset nousevat, mukaan lisätään vain pieni pykälä itselle, Marttinen kuvailee.

Pienten nostojen kokonaisvaikutus ei kuitenkaan ole pieni. Euroopan keskuspankin EKP:n arvion mukaan vuoden 2022 inflaatiosta noin kaksi kolmasosaa johtui nimenomaan yritysten voittomarginaalin kasvusta.
– Se on jo iso pykälä.

Kaikki yritykset eivät toki hyödy tilanteesta. Ne kärsivät, joiden alalla ei voida nostaa hintoja.
– Yleinen konsensus firmoilla on kuitenkin nostaa hintaa. Se käy nyt helpommin – kun muutkin nostavat niin itsekin pystyn.


Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja EKP ovat nostaneet yritysten voittomarginaalin esiin, mutta Suomen Pankki tai suomalaiset poliitikot eivät ole vielä siirtäneet fokusta keskustelussa palkansaajista yrityksiin. Marttisen mielestä syynä on yleinen järjestelmä ja talouspolitiikan hegemonia. Yritykset pyörittävät taloutta, ja niitä pitää suojella joutumasta kurimukseen palkankorotusten vuoksi.

– Perinteisesti ajatellaan, että kun ihmiset vaativat palkankorotuksia, hinnat nousevat. Sen myötä ostovoima heikkenee ja vaaditaan taas palkankorotuksia, mistä tulee taas lisää kustannuksia yrityksille.

Marttisen mukaan palkat kuitenkin joustavat inflaation hetkellä huonosti.

– Palkansaajille ei meinata saada edes kolmen prosentin korotuksia, kun inflaatio laukkaa jo 10 prosentissa. Ei ajatella, että pitäisi hillitä yritysten voittomarginaaleja, sillä sitten se ei enää ole markkinaliberalismia, vaan toinen suuntaus.

EKP on koittanut hillitä inflaatiota koronnousuilla, mutta sillä ei ole ollut juuri vaikutusta inflaatioon. Talouden taantuessa Marttinen kehottaa miettimään, olisiko mahdollista vaikuttaa suoraan yritysten voittomarginaaleihin.

– Yksi keino on mennä EU:n laajuiseen hintakattoon, jotta hintoja ei voi enää nostaa. Toinen keino on yritysverojen nosto. Toki sen kustannukset voivat valua hintoihin. Nämä ovat enemmän EU:n yritys- ja kilpailupoliittisia heiniä, EKP:n työkalupakkiin taas kuuluu esimerkiksi hintavakaus.


Myös yleisen ALV.n nosto 25,5 %:iin eli EU.n toisiksi korkeimmaksi myös oikeistolaisen Ukrainan jälkeen tulee nostamaan hinnat ylös, koska ei hintoja nosteta vain ALV.n verran epämääräisiin summiin esim. 23.47€ vaan ne pyöristetään ylöspäin lähimpään tyypilliseen myyntisummaan esim. 23,99€. Tämäkin Orpon ja Purran veronnosto tulee ahneusinflaation muodossa nostamaan TAAS hintoja, jotka nousevat edelleen, koska inflaatio on edelleen plusmerkkinen.

Anni on punikki.

 

Anni on punikki.

Eikö sinua yhtään hävetä olla tollo persu?
Oletko joskus sattumalta lukenut jonkun ketjun viestin ja hävennyt kirjoittajaa. Hetken päästä huomasit olevasi viestin kirjoittaja. Vanhoja ketjuja kannattaa lukea. Niistä näkee miten keskustelu joskus lähtee laukalle väärinkäsityksistä, tiedon puutteesta tai yksinkertaisesti provoilun tarpeesta.
Ostin viime ruokakauppareissulla espanjalaisia terttutomaatteja. Hintaero suomalaisiin oli vain muuta kymmenen senttiä. Tomaatit ovat maukkaita ja somia
kulhossa terttuineen. Minua ei inflaation nousut ja laskut huoleta.
Rentoudu sinäkin eli relax, relax, relax kuten eduskunnassa turhan huutelijalle neuvottiin viime viikolla.

 

"Taloustieteilijöiltä täyslaidallinen Orpon hallitukselle – ”Yrityspuoli tuntuu nauttivan erityissuojelua

• Valtion kassasta hupenee vuosittain miljardeja euroja yritystukiin. Hallituksen kehysriihessä yritystukia leikattiin noin 70 miljoonaa, kun sotesta leikkaukset olivat jopa kymmenkertaisia.
• Yritystukiin käytettävälle rahalle löytyisi muutakin käyttöä, sanoo asiantuntija. Asiantuntijan mukaan yritystuista olisi voinut leikata jopa 400 miljoonaa euroa.
• Leikkauksilla olisi voitu välttää muun muassa arvonlisäveron korotukset.

Valtion kassasta maksetaan vuosittain miljardien eurojen edestä yritystukia, mitä on vuosikaudet parjattu muun muassa julkisten varojen haaskaukseksi. Lisäksi taloustieteilijät katsovat, että yritystuet vääristävät kilpailua ja itseasiassa hidastavat Suomen talouskasvua.

Hallituksen kehysriihessä yritystukia hädin tuskin sivuttiin."

Taloustieteilijöiltä täyslaidallinen Orpon hallitukselle – ”Yrityspuoli tuntuu nauttivan erityissuojelua”

Hallitus päätti säästötoimista hiljattain budjettikehysriihessä.

www.iltalehti.fi

IMF suosittelee Suomelle lisätoimia julkisen talouden vahvistamiseksi - Valtioneuvosto

valtioneuvosto.fi

IMF ehdottaa lisätoimia etenkin valtion tulopuolen vahvistamiseksi.

IMF katsoo, että hallituksen työelämäuudistukset tukevat työllisyyden kasvua tulevina vuosina.