Palkkanne kuukaudessa

  • Viestiketjun aloittaja Pelkoas äiti
  • Ensimmäinen viesti
Pelkoas äiti
Summa summarum.
Pienten lasten äidit ovat palkka haitarissa näköjään yleensä alle keskitulojen. Miksiköhän?

Itse olen tasan keskipalkassa (jos en jo vähän jäljessä). Tarkoitus oli todeta ei leuhkia. Tällä palkalla ei ole leuhkimista. Päin vastoin.

Ps.Olen siis pelkoas äiti (en pelokas äiti, hän on toinen nimimerkki ja henkilö)
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 06.07.2006 klo 17:39 palkat suhteellisia kirjoitti:
Jos asuu maalla ja asunto on maksettu ja kalaa, lihaa, marjoja, ja vihanneksia saadaan ilmaiseksi, niin voipi olla että perhe pärjää paremmin tai yhtä hyvin 1000 euron kuukausituloilla kuin kaupungissa perhe 4000-5000 bruttotuloilla.


BRuttotuloista kun lähtee verot, hoitomaksut, työmatkakulut (1000 euron tuloilla ollaan yleensä kotona, vähintään jompi kumpi, joten näitä kuluja ei ole) ja kalliin asunnon maksut ja nuo kalliit ruoat joita maalla lähes kaikki saavat ilmaiseksi, niin kyllä nykyään maalla asuvat ovat useimmiten niitä rikkaita, ja kaupungeissa asuvat ne, joilla ei ole varaa asua maalla, vaan ovat palkkatuloista riippuvaisia.

Tästä oli Helsingin sanomissa jokin aika sitten juttua. Että nykyään maaseudulla asuvat varakkaat. Ja että kaupungissa köyhä on aina paljon köyhempi kuin maalla. Siis samalla kelan tuella elävä on usein paljon huonompiosainen kaupungissa.

Lisäksi lapset kaupungeissa käyvät kouluja joissa lapsikohtainen kulu on ehkä 1/2 maaseudun koulusta, koska luokkakoot ovat isoja. Maalla siis kulutetaan paljon enemmän rahaa lasta kohti. lapset saavat käydä koulua turvallisessa ympäristössä pienessä koulussa ja luokassa. Silti kaupungit joutuvat tukea pieniä kuntia verovaroin... Ei oikein reilua.
Juu eli ei ole oikein että maalla, kunta ensin lapset kouluttaa ja sit ne lapset muuttaa työn perässä kaupunkiin, jonne maksavat veromarkkansa...eipä ole oikein, mutta mun tapauksessa kuntaa kohtaan, ei kaupunkia!!! :kieh:
 
Peruspalkkani on n. 3600 euroa kuussa brutto ja siihen tulee ylityö- ym. lisiä päälle vaihtelevasti 0 - 5000 euroa kuussa (brutto). Ongelma on se, että jos ei ole töissä, niin lisiäkään ei kerry, eli lomilta, sairaslomilta, äitiyslomilta ym. saa vain peruspalkkaa.

Olen samaa mieltä siitä, että palkka ei vielä kerro mitään siitä, kuinka hyvin pärjää... Ihmisten kulutustottumukset ovat erilaisia ja valitettavasti myös se on totta, että mitä suuremmat tulot, niin sitä suuremmat ovat myös menot.

Minulla menee yli puolet bruttopalkasta veroihin ja veroluontoisiin maksuihin. Lisäksi maksamme kaikesta maksimin mukaan (esim. lasten päivähoito), emmekä saa lapsilisää lukuunottamatta mitään avustuksia. Töidemme takia tarvitsemme perheessä kaksi autoa, joihin tulee pelkästään työmatkojen takia paljon itse kustannettavia kilometrejä vuodessa. Ylitöiden ja hankalien työaikojen vuoksi joudumme käyttämään hankalia ja hintavia lastenhoitojärjestelyjä. Lasten harrastuksiin on niin hankalat matkat, että pakko on autolla kuskata...

Lisäksi täällä pääkaupunkiseudulla asumisen lisäksi kaikki muukin maksaa enemmän kuin muualla Suomessa, esimerkiksi vakuutukset, ravintolassa käynti, lasten harrastukset (sama harrastus voi maksaa tuplaten tai triplaten sen minkä muualla),... Joka kerta Suomessa matkustellessa tai hintoja kuullessa huomaan, että maksamme lähes kaikesta enemmän.

No, toisaalta oma on moka. Jos muuttaisimme muualle Suomeen, niin oma palkkani todennäköisesti nousisi eikä laskisi, mutta lasten koulujen ja harrastusmahtollisuuksien vuoksi haluamme pysyä täällä eikä vastarakennettu omakotitalo tietysti ainakaan edistä muuttohaluja.
 
hmmm
\
Alkuperäinen kirjoittaja 07.07.2006 klo 09:39 Vieras kirjoitti:
Peruspalkkani on n. 3600 euroa kuussa brutto ja siihen tulee ylityö- ym. lisiä päälle vaihtelevasti 0 - 5000 euroa kuussa (brutto). Ongelma on se, että jos ei ole töissä, niin lisiäkään ei kerry, eli lomilta, sairaslomilta, äitiyslomilta ym. saa vain peruspalkkaa.

Olen samaa mieltä siitä, että palkka ei vielä kerro mitään siitä, kuinka hyvin pärjää... Ihmisten kulutustottumukset ovat erilaisia ja valitettavasti myös se on totta, että mitä suuremmat tulot, niin sitä suuremmat ovat myös menot.

Minulla menee yli puolet bruttopalkasta veroihin ja veroluontoisiin maksuihin. Lisäksi maksamme kaikesta maksimin mukaan (esim. lasten päivähoito), emmekä saa lapsilisää lukuunottamatta mitään avustuksia. Töidemme takia tarvitsemme perheessä kaksi autoa, joihin tulee pelkästään työmatkojen takia paljon itse kustannettavia kilometrejä vuodessa. Ylitöiden ja hankalien työaikojen vuoksi joudumme käyttämään hankalia ja hintavia lastenhoitojärjestelyjä. Lasten harrastuksiin on niin hankalat matkat, että pakko on autolla kuskata...

Lisäksi täällä pääkaupunkiseudulla asumisen lisäksi kaikki muukin maksaa enemmän kuin muualla Suomessa, esimerkiksi vakuutukset, ravintolassa käynti, lasten harrastukset (sama harrastus voi maksaa tuplaten tai triplaten sen minkä muualla),... Joka kerta Suomessa matkustellessa tai hintoja kuullessa huomaan, että maksamme lähes kaikesta enemmän.

No, toisaalta oma on moka. Jos muuttaisimme muualle Suomeen, niin oma palkkani todennäköisesti nousisi eikä laskisi, mutta lasten koulujen ja harrastusmahtollisuuksien vuoksi haluamme pysyä täällä eikä vastarakennettu omakotitalo tietysti ainakaan edistä muuttohaluja.
Mutta suurituloiset kyllä pärjäävät, joihin sinäkin lukeudut. Keskituloiset (2000-3000 brutto/kk) ovat huono-osaisia, koska maksavat ihan samat päivähoitomaksut kuin sinä ja muut kulut ja maksut ovat samat ja kahdet autot tarvitsee keskituloinen ym eli kaikki kulut ovat samta. Keskituloisille jää käytännössä saman verran käteen kuin saisi toimeentulotukea.

Mutta tarkoitit varmaan oman kirjoituksesi vitsinä. Monet kun elävät äitiyslomat ym. parin sadan euron minimillä, ja keskituloinen, joka saa 2000 euroa kuussa netto, saa yleensä tästä noin 70 % äitiyslomakorvauksen, mikä tekee noin 1200-1500, eikähän kukaan asunnon maksua ym. äitiyslomakorvausten tai sairaslomien tai lomien korvauksiin perusta. Siis se palkkahan on se jolle jokainen elämänsä perustaa, ja sullahan on valtavan iso palkka, jolla saa elää varmasti todella leveää elämää.Siitähän kertoo sekin, etttä olette omakotiasujia Helsingissä... Eipä tarvitsisi ikinä tuollaisesta keskituloisen haaveilla, jos ei olisi perinyt rahaa tai olisi ostanut ensiasuntoa halpoina aikoina.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 07.07.2006 klo 09:39 Vieras kirjoitti:
Peruspalkkani on n. 3600 euroa kuussa brutto ja siihen tulee ylityö- ym. lisiä päälle vaihtelevasti 0 - 5000 euroa kuussa (brutto). Ongelma on se, että jos ei ole töissä, niin lisiäkään ei kerry, eli lomilta, sairaslomilta, äitiyslomilta ym. saa vain peruspalkkaa.

Olen samaa mieltä siitä, että palkka ei vielä kerro mitään siitä, kuinka hyvin pärjää... Ihmisten kulutustottumukset ovat erilaisia ja valitettavasti myös se on totta, että mitä suuremmat tulot, niin sitä suuremmat ovat myös menot.

Minulla menee yli puolet bruttopalkasta veroihin ja veroluontoisiin maksuihin. Lisäksi maksamme kaikesta maksimin mukaan (esim. lasten päivähoito), emmekä saa lapsilisää lukuunottamatta mitään avustuksia. Töidemme takia tarvitsemme perheessä kaksi autoa, joihin tulee pelkästään työmatkojen takia paljon itse kustannettavia kilometrejä vuodessa. Ylitöiden ja hankalien työaikojen vuoksi joudumme käyttämään hankalia ja hintavia lastenhoitojärjestelyjä. Lasten harrastuksiin on niin hankalat matkat, että pakko on autolla kuskata...

Lisäksi täällä pääkaupunkiseudulla asumisen lisäksi kaikki muukin maksaa enemmän kuin muualla Suomessa, esimerkiksi vakuutukset, ravintolassa käynti, lasten harrastukset (sama harrastus voi maksaa tuplaten tai triplaten sen minkä muualla),... Joka kerta Suomessa matkustellessa tai hintoja kuullessa huomaan, että maksamme lähes kaikesta enemmän.

No, toisaalta oma on moka. Jos muuttaisimme muualle Suomeen, niin oma palkkani todennäköisesti nousisi eikä laskisi, mutta lasten koulujen ja harrastusmahtollisuuksien vuoksi haluamme pysyä täällä eikä vastarakennettu omakotitalo tietysti ainakaan edistä muuttohaluja.

Ihanko olet kirjoittanut tämän tosissasi? Ehkä kulut siellä etelä-suomessa on isommat mutta on ne tulotkin. Päivähoito, ravintolat, saadut tuet on aivan samoja oltiin sitä missäpäin Suomea vaan. Ainoastaan lasten harrastukset ovat varmaankin kalliimpia kuin muussa Suomessa. Kahden auton perheitä on myös muualla kuin Hesassa.

Mutta se on totta että mitä isommat tulot sitä isommat menot, mutta ne on omista valinnoista kiinni.
 
Vastaan Totan Noin:lle:

Tarkoitan nimenomaan, että itse saisin ISOMPAA palkkaa muualla Suomessa asuessani, vaikka menot olisivat pienemmät. Se, onko palkka pääkaupunkiseudulla isompi vai pienempi riippuu ihan alasta, meidän alallamme syrjäseuduilla on työntekijäpula, mistä syystä voisin jopa tuplata palkkani muuttamalla muualle.

Ja joihinkin menoihin voi toki itse vaikuttaa, mutta ei kaikkiin. Esimerkiksi jos isot tulot saadakseen on hankittava perheeseen toinen auto, niin eipä siihen juuri voi vaikuttaa: Voi toki valita, onko työttömänä ilman autoa vai töissä auton omistajana. Ja jos hankalien työaikojen takia on hankittava lapsille kallista hoitoa kummallisiin aikoihin, niin eipä siihenkään paljoa voi vaikuttaa. Onnekkailla on isovanhempia ja tuttavia jotka hoitavat, meillä ei. Vaihtoehtona on olla töissä ja hankkia hoitajia tai jäädä kotiin, jolloin on sitten ne pienemmät tulot. Tässä mielessä suuret tulot aiheuttavat ainakin meillä myös suuremmat menot, VÄISTÄMÄTTÄ.

Ja kyllä muualla Suomessa esim. ravintoloissa syöminen on halvempaa kuin täällä, taivastelemme sitä joka vuosi lomamatkoilla ihmetellessämme ravintolalaskun edullisuutta. Toki jotkut asiat voivat olla syrjemmällä kalliimpiakin, mutta itselleni ei ole tullut vastaan muuta kuin tietysti pikkukylien kauppojen korkeat hinnat verrattuna isoihin marketteihin.
 
Vastaus Hmmm:lle

Miten niin vitsinä? Kysyttiin paljonko tienataan ja minä vastasin. Eikö suurituloisilla ole oikeutta vastata näihin galluppeihin? En missään vaiheessa valittanut tulojen pienuutta tai pärjäämättömyyttä, mutta toki valistin siitä, että suurista tuloista menee myös suuret verot ja niistä välttämättä seuraa myös muita suuria menoja.

Itse teen töitä 80-90 tuntia viikossa ja mieluusti tekisin puolikasta työtä puolikkaalla palkalla, mutta kun vaihtoehto tällä hetkellä on joko olla töissä tai sitten ei...

En tarkoittanut suuremmilla hoitomaksuilla pelkkiä päivähoitomaksuja. Tarkoitin sitä, että suuren työmäärän ja kummallisten työaikojen vuoksi ja koska meillä on myös kouluikäinen lapsi meidän pitää myös hankkia lastenhoitoa muulla tavoin kunnallisen päivähoidon LISÄKSI ja se maksaa! Jos tekee pelkkää perustyöaikaa 40 tuntia viikossa, selviää aika paljon halvemmalla!

Äitiyslomakorvaukseni muuten oli 33% sen laskennan perusteena olleista tuloista vaikka olen maksanut veroja enemmän (suhteessakin) kuin muut korvauksen saajat. Saman suuruinen on sairaslomakorvaus ja loma-ajoilta maksetaan ainoastaan peruspalkkaa. Asuntovelkaisia olemme ihan kuten muutkin ja leveästi emme elä, pikemminkin aika säästeliäästi, mutta on meillä toki ihan kiva omakotitalo, ei tosin Helsingissä.
 
mitähän te tarkoititte että maalla saadaan ruoka lähes ilmaiseksi? ei pidä paikkaansa. marjoja on,mutta pääsee se kaupunkilainenkin metsään.muusta kyllä maksetaan sama hinta.täällä maalla ei eletä enää omavaraistaloutta kuten joskus aikoinaan.kaupungeissa työssä käydään ja kaksi autoa melkein joka perheessä että pääsee töihin. ja ne lasten kalliit harrastukset siellä kaupungissa,sama raha menee maallakin kun lähtee 100 km ajamaan autolla ja käyttämään lasta esim. lähimmän kaupungin järjestämässä harrastus mahdollisuudessa.
pakkokos se on ravintolassa käydä syömässä,normaali perheet käy pari kertaa vuodessa valmiilla sapukalla ja muut ruuat kyllä kotona tehdään.
 
Täällä tuntuu olevan aika monta kirjoittajaa, joilla on sellainen käsitys, että aikaa on määrättömästi. Mahdatteko olla itse kotona?

Minusta on nimittäin selvää, että jos on suuret tulot, niin silloin on myös menoja, jotka johtuvat siitä, että töissä kuluu aikaa, jota ei voi käyttää johonkin muuhun. Ei ole välttämättä laiskuutta tai tuhlailevaisuutta, jos kaikkea ei tehdä kotona, vaan se voi olla ihan ajankäytöllinen realiteetti. Ja se on yksi syy siihen, että suurilla tuloilla myös menot ovat suuremmat!

Jos itse olen 80-90 tuntia viikossa töissä, niin se tarkoittaa, että minulla on sen verran vähemmän tunteja viikossa käyttää johonkin muuhun - vaikkapa marjojen poimimiseen, säilömiseen, kalastukseen, tarjousten perässä juoksemiseen, ruoanlaittoon, leipomiseen tai siivoamiseen. Meillä toistaiseksi tehdään vielä noita kaikkia (kalastusta lukuunottamatta), mutta oikeasti kotimme on niin epäjärjestyksessä ja siivoton, että olemme miettineet siivousavun käyttämistä. Samoin joskus käymme ulkona syömässä tai ostamme valmiseineksiä ihan vain siksi ettei ole aikaa tai työuupumuksen vuoksi ei jaksa tehdä itse.

Jos siis päädymme hankkimaan siivoojan, niin kyllä se minusta on tässä mielessä tulonhankkimiskulu ja ilmaistavissa niin, että jos on suuret tulot, niin menotkin ovat suuremmat: jos en kävisi töissä, niin tottakai minulla olisi aikaa siivota itse. Ihan järjetöntä syyttää törsäilevästä rahankäytöstä ja leveästä elämisestä, realiteetti on se, että mitä enemmän töissä viettää aikaa, sitä vähemmän sitä on muuhun ja sitä enemmän pitää niillä rahoilla ostaa aikaa em. keinoin!
 
ihan kiinnostuksesta kysyn mikä on tämän edellisen vastaajan ammatti??alan heti hakeutumaan alalle...:)

niin ja älä hyvä immeinen täällä paasaa miten paljon töissä vietät aikaasi. Ihan kuin olisi vähän huono omatunto, kun joku muu kasvattaa ja hoitaa sun lapset.Näinhän se käytännössä menee jos olet noin paljon töissä.

Kummallisia hoitoaikoja on kuule ihan tavallisella tehdastyöläiselläkin ja lähihoitajalla kun kolmessa vuorossa töissä ollaan. Pieni on palkka sinuun verrattuna, mutta hoitojärjestelyä riittää.

Liity siivousrinkiin ja huusholli kiiltää pikkurahalla!

Noh.. loma-ajat vietetään kotosalla ja uidaan. Ei saada mitään vibroja lomalle lähtemisestä ja siellä syömisestä ravintelissa.

Meilläkin on autoja useampi. Kaksi niistä on ajettavissa olevia. Katsos kun työmatkaa kertyy täällä kehä kolmosen ulkopuolella kummasti. eikä ole bussia eikä ratikkaa.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 07.07.2006 klo 23:30 Tiina kirjoitti:
ihan kiinnostuksesta kysyn mikä on tämän edellisen vastaajan ammatti??alan heti hakeutumaan alalle...:)

niin ja älä hyvä immeinen täällä paasaa miten paljon töissä vietät aikaasi. Ihan kuin olisi vähän huono omatunto, kun joku muu kasvattaa ja hoitaa sun lapset.Näinhän se käytännössä menee jos olet noin paljon töissä.

Kummallisia hoitoaikoja on kuule ihan tavallisella tehdastyöläiselläkin ja lähihoitajalla kun kolmessa vuorossa töissä ollaan. Pieni on palkka sinuun verrattuna, mutta hoitojärjestelyä riittää.

Liity siivousrinkiin ja huusholli kiiltää pikkurahalla!

Noh.. loma-ajat vietetään kotosalla ja uidaan. Ei saada mitään vibroja lomalle lähtemisestä ja siellä syömisestä ravintelissa.

Meilläkin on autoja useampi. Kaksi niistä on ajettavissa olevia. Katsos kun työmatkaa kertyy täällä kehä kolmosen ulkopuolella kummasti. eikä ole bussia eikä ratikkaa.
siis tämä nimim."vieraalle"
 
Tiinalle:

Ammattiani en kerro. Huono omatunto on toki välillä töissä olosta, mutta olemmekin järjestäneet asiat niin, että mies pystyy olemaan aika paljon kotona ja nimenomaan niin, että yritämme olla kotona eri aikoihin.

Olen myös ollut välillä kokonaan kotona. Viimeisestä kahdesta vuodestakin olen ollut vain 8 kuukautta töissä ja 16 kuukautta kotona eri syistä - se siitä jonkun toteamuksesta, että muun ajan ansioilla ei olisi merkitystä toimeentulolle!

Valitettavasti kuitenkin alallani on tällä hetkellä sellainen tilanne, että minun ei ole mahdollista tehdä normaalia työviikkoa sen kummemmin työaikojen kuin kokonaistyömäärän suhteenkaan, mitä toki mieluusti tekisin. Minun on joko oltava töissä tuo 80-90 tuntia viikossa tai sitten en ole töissä ollenkaan, välimuotoa ei ole.

Kadehtia ei kannata. Melkein millä tahansa muullakin alalla pääsee näihin ansioihin samanlaisella työmäärällä - toki monellakan ei ole mahdollisuutta näihin ylityömääriin. Itse en kyllä osaa ylitöistä ja niiden tuomasta rahasta iloita. Olen tehnyt tätä työtä toistakymmentä vuotta ja voin kertoa, että näillä työmäärillä terveys on kovilla ja vapaa-aikaa ei käytännössä ole.


Ihan mielenkiinnosta kysyn, kuinka moni teistä kateellisista olisi oikeasti valmis tekemään 80-90 tuntia töitä viikossa jos saisi siitä palkkaa 7000 euroa (brutto, nettona alle puolet siitä) kuussa? Kuinka kauan uskoisitte jaksavanne tätä tahtia? Miten ajattelisitte hoitavanne kotityöt ja lapset työn ohessa? Kyseessä siis ruumiillisesti raskas fyysinen työ, jossa joutuu valvomaan öitä.
 
no ainahan sä voit uudelleen kouluttautua vähän huono palkkaisempaan mutta samalla mielekkäämpään ammattiin,ilmiselvästi et nauti työstäsi ja teet sitä vain rahan takia.olisikos aika löysötä, elämässä paljon tärkeämpiäkin asioita kuin raha.
 
Pylerö
Tietty tienaan ihan sika paljon enemmän ja koko kesäni vietän greenillä, Savonlinnan oopperajuhlilla ja Porin Jazzeilla ja sitten syksyn tullen minä ja kaikki onnelliset Barbin näköiset sika-rikkaat Paris-Hilton kaverini järjestetään ihania rapukutsuja... :LOL:


Joopa-joo
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 08.07.2006 klo 15:15 Vieras kirjoitti:
Tiinalle:

Ammattiani en kerro. Huono omatunto on toki välillä töissä olosta, mutta olemmekin järjestäneet asiat niin, että mies pystyy olemaan aika paljon kotona ja nimenomaan niin, että yritämme olla kotona eri aikoihin.

Olen myös ollut välillä kokonaan kotona. Viimeisestä kahdesta vuodestakin olen ollut vain 8 kuukautta töissä ja 16 kuukautta kotona eri syistä - se siitä jonkun toteamuksesta, että muun ajan ansioilla ei olisi merkitystä toimeentulolle!

Valitettavasti kuitenkin alallani on tällä hetkellä sellainen tilanne, että minun ei ole mahdollista tehdä normaalia työviikkoa sen kummemmin työaikojen kuin kokonaistyömäärän suhteenkaan, mitä toki mieluusti tekisin. Minun on joko oltava töissä tuo 80-90 tuntia viikossa tai sitten en ole töissä ollenkaan, välimuotoa ei ole.

Kadehtia ei kannata. Melkein millä tahansa muullakin alalla pääsee näihin ansioihin samanlaisella työmäärällä - toki monellakan ei ole mahdollisuutta näihin ylityömääriin. Itse en kyllä osaa ylitöistä ja niiden tuomasta rahasta iloita. Olen tehnyt tätä työtä toistakymmentä vuotta ja voin kertoa, että näillä työmäärillä terveys on kovilla ja vapaa-aikaa ei käytännössä ole.


Ihan mielenkiinnosta kysyn, kuinka moni teistä kateellisista olisi oikeasti valmis tekemään 80-90 tuntia töitä viikossa jos saisi siitä palkkaa 7000 euroa (brutto, nettona alle puolet siitä) kuussa? Kuinka kauan uskoisitte jaksavanne tätä tahtia? Miten ajattelisitte hoitavanne kotityöt ja lapset työn ohessa? Kyseessä siis ruumiillisesti raskas fyysinen työ, jossa joutuu valvomaan öitä.

Teen ruumiillisesti raskasta fyysistä työtä,oikeastaan tehnyt jo 16 vuotta ja tuolla palkalla voisin tehdä öisin samaa.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 08.07.2006 klo 17:05 heiluri kirjoitti:
no ainahan sä voit uudelleen kouluttautua vähän huono palkkaisempaan mutta samalla mielekkäämpään ammattiin,ilmiselvästi et nauti työstäsi ja teet sitä vain rahan takia.olisikos aika löysötä, elämässä paljon tärkeämpiäkin asioita kuin raha.
Tässä olen samaa mieltä.

Ap: jos sulla ei ole pokkaa kertoa mitä teet työksesi niin ehkei tää ole oikea foorumi pitää työpaikkaohjausta...:)

Uskoo ken tahtoo sun palkan ja ylityömäärän. Ylitöissäkin on katto nykyisin.

Jos on noin kauheaa, niin jää pois töistä tai siirry huonompi palkkaisiin töihin. Itse teen työtä myös öisin ja vastuuta on, palkka ei ole lähelläkään sinua. Toimihenkilönä olen tavoitettavissa 24h/vrk.

Säälin lapsiasi, olet heille äiti vain nimellisesti. Olet päättämätön tai et uskalla jättää työtäsi jotta teillä olisi kaikilla hyvä olla. Voi voi.
 
Tiina:

Ylityökatto on kyllä olemassa, mutta siitä ei välitetä. Laittomasti teetetyistä ylitöistä ovat tietoisia niin työpaikan johtajat, työsuojeluviranomaiset, luottamusmiehet kuin oman ammattiliiton juristit, mutta kukaan ei suostu puuttumaan asiaan, koska siitä ilmeisesti nousisi liian suuri haloo ja liian hankalat ongelmat. Osa työntekijöistä sitäpaitsi haluaa tehdä näin paljon ylitöitä, koska siitä saa rahaa. Lain sallima suurin sallittu vuosittainen ylityökatto ylittyy kaikilla työpaikkamme työntekijöillä moninkertaisesti ja on ylittynyt jo vuosikausia.

Alan vaihto tässä vaiheessa on vaikeaa, koska olen kuitenkin kouluttautunut nykyiseen ammattiini vuosikausia. Muuhun työhön en ole pätevä ja vaihtoehto olisi varmasti todella huonopalkkainen työ. Nykyinen työni on sitäpaitsi ihan mielenkiintoista ja haastavaa, liiallinen työmäärä on ainoa ongelma. En halua tehdä mitään vähemmän mielenkiintoista. Mieluummin teen niin, että olen välillä töissä ja välillä en sitten ollenkaan - keskimäärinhän siitä tulee sopivasti ja kuitenkin vielä ihan kohtuullisella palkalla, vaikka vähän epäinhimillistä onkin ;) Silloin kun en ole töissä olen 100% lasteni käytössä ja heillä on myös isä, joka ihan oikeasti hoitaa lapsiaan, tälläkin hetkellä on hoitovapaalla.

Ilmeisesti sinulla on sellainen luuserimies, joka hylännyt lapsensa ja jättänyt lastenhoidon kokonaan äidin harteille?
 
hmmm
Vieraan ammatti lienee lääkäri, en usko, että on muita yhtä hyvätuloisia korkeakoulutettuja.

Ethän tarvitse kaikenlaisia hoitojärjestelyjä jos miehesi on kotihoidontuella tai itse olet kokonaan töistä pois.

Mutta saahan täällä tietysti vähän narratakin...
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 09.07.2006 klo 08:19 Vieras kirjoitti:
Tiina:

Ylityökatto on kyllä olemassa, mutta siitä ei välitetä. Laittomasti teetetyistä ylitöistä ovat tietoisia niin työpaikan johtajat, työsuojeluviranomaiset, luottamusmiehet kuin oman ammattiliiton juristit, mutta kukaan ei suostu puuttumaan asiaan, koska siitä ilmeisesti nousisi liian suuri haloo ja liian hankalat ongelmat. Osa työntekijöistä sitäpaitsi haluaa tehdä näin paljon ylitöitä, koska siitä saa rahaa. Lain sallima suurin sallittu vuosittainen ylityökatto ylittyy kaikilla työpaikkamme työntekijöillä moninkertaisesti ja on ylittynyt jo vuosikausia.

Alan vaihto tässä vaiheessa on vaikeaa, koska olen kuitenkin kouluttautunut nykyiseen ammattiini vuosikausia. Muuhun työhön en ole pätevä ja vaihtoehto olisi varmasti todella huonopalkkainen työ. Nykyinen työni on sitäpaitsi ihan mielenkiintoista ja haastavaa, liiallinen työmäärä on ainoa ongelma. En halua tehdä mitään vähemmän mielenkiintoista. Mieluummin teen niin, että olen välillä töissä ja välillä en sitten ollenkaan - keskimäärinhän siitä tulee sopivasti ja kuitenkin vielä ihan kohtuullisella palkalla, vaikka vähän epäinhimillistä onkin ;) Silloin kun en ole töissä olen 100% lasteni käytössä ja heillä on myös isä, joka ihan oikeasti hoitaa lapsiaan, tälläkin hetkellä on hoitovapaalla.

Ilmeisesti sinulla on sellainen luuserimies, joka hylännyt lapsensa ja jättänyt lastenhoidon kokonaan äidin harteille?
Kuule tulepa ihan reilusti esiin sieltä, äläkä saivartele. Mistähän päättelit millainen mies minulla on? Mulla on nimittäin sellainen mies, että voisin kertoa pitemmänkin stoorin hänestä. Ja ihan hyvässä mielessä.

En oikein vaan ymmärtänyt tätä sinun vuodatustasi miten asiat on huonolla mallilla. Jos ei kukaan puutu epäkohtiin, edes sinä, niin pidä ihan omana häpeänäsi. Ja tietonasi. Jos sulla on mies hoitovapaalla niin sittenhän sulla ei pitäisi olla "ihmeelliseen aikaan hoidon tarvetta"..:) tai ainakin meillä silloin hoitovapaalla olija hoitaa lapsia.

Lyhyen tuttavuuden perusteella olet kauhea narisija, mutta mitään et saa itse aikaan. Odotat jonkun muun puuttuvan ja hoitavan tilanteen (töissä) ja sitten pääset hänen toimintaansa arvioimaan. Niinkuin tässä nyt edellä minun miestä jota en ole missään maininnut. On sulla telepaattiset kyvyt! Tarkistahan anturit, pieleen kun meni.

Ja kai hölmömpikin jo opiskellessaan tajuaa, mihin on ryhtynyt? Minä ainakin.

Tuo työssäkäynti tyyli on mielenkiintoinen. Ensin tehdään satanen lasissa töitä ja ylitöitä minkä uskaltaa ja sitten kun on kynttilä molemmista päistä lopussa, jäädään töistä pois. Mielenkiintoista. :LOL:
 
yhtälökuningatar
Summasummarum:paljon palkkaa=paljon vastuullista työtä.Paljon palkkaa=kireä verotus.Vähän palkkaa=kevyempi verotus.Vähän palkkaa=vähemmän vastuulliset ja vähemmän koulutusta vaativat tehtävät+enemmän vapaa-aikaa,turha muuta väittääkään!Elämä on valintoja ja kaikille ei koskaan tulla maksamaan yhtäpaljon palkkaa.Näin se vaan on ja kateus rehottaa...
 
Mieheni on hoitovapaalla tällä hetkellä, ei kuitenkaan pitkää aikaa, eli menee kuukauden päästä taas töihin ja sitten tarvitsemme taas sitä hoitoa kummallisiin aikoihin ihan kuten ennekin, juuri tällä hetkellä emme toki (paitsi silloin kun miehellä on työmenoja hoitovapaasta huolimatta ;)


Kuka sanoi, etten minä tai kukaan muukaan puuttuisi epäkohtiin? Olen itse ottanut ja lukemattomat työkaverini ovat ottaneet yhteyttä aiemmin mainitsemiini tahoihin: esimieheen, työnantajaan, luottamusmieheen, ammattiliiton juristiin, työsuojeluviranomaisiin,. Mitä muuta voisin tehdä? Mitä itse tekisit?

Työnantajan haastaminen oikeuteen olisi toivoton prosessi, jossa menisi viimeisetkin mehut ja säästöt ja lisäksi olisi täysin toivoton urakka taistella yksinään valtavaa organisaatiota vastaan. Plus tietysti, että kyseisenlaisen tempauksen jälkeen saisi heittää lopulliset hyvästit uralleen ja työpaikalle Suomessa.

Apua ei heru, koska tilanteella on mitä ilmeisimmin korkeiden tahojen siunaus niin laitonta kuin se onkin. Eikä ole muuten ollenkaan ainoa laittomuus, mitä työnantaja tekee ja millä se työntekijöitään simputtaa. Ainut mahdollisuus, jolla voin työmäärääni vaikuttaa on tuo aiemmin mainitsemani: olen välillä töissä ja välillä kokonaan pois töistä.
 
Jep,jep!!! Mä sain töissä ollessani n.1200 e käteen kuukaudessa ja tällä hetkellä äitiyspvärahaa 770 e kk käteen. Aika tiukkaa on kyllä. Mieheni tienaa n.1200 e kk myös eli me ollaan molemmat aika huonotuloisia. Aika hyvin ollaan pärjätty ja asuntolainaakin lyhennetty. Nyt On kyllä rahat tosi vähissä ja oon jo aatellu palaavani aika pian töihin, kunhan saan tämän lapsukaisen synnytettyä. Mulla on sellainen työ et voin mennä vkonloppuisin kun mies on kotona... Mua ahdistaa tilanne, kun rahat on kokoajan loppu ja aina saa miettiä onko rahaa ostaa kaupasta jotain. Tiedän toki, et on muakin huonotuloisempia ja nostan hattua.. Joskus vaan ois kiva kun ei tarvis jokaista penniä miettiä
 

Yhteistyössä