kotiäiti 6v
Tietysti pelottaa ja tuntuu melko epätoivoiselta. Mutta en silti vaihtaisi näitä vuosia pois.
kotiäitinä 6 vuotta
Ei se mua pelota, miks pelottais. Ei se oo kun työtä vaan. Itse asiassa aikansa kutakin ja odotankin jo paluuta töihin ja tulevia tilipusseja 
kotiäiti 4 vuotta
ei muakaan pelota, veisaan vanhaa virttä "tää on niin ainutlaatuista aikaa kuitenkin"!!!
kotiäiti 6v tarkentaa
Niin tarkoitan siis, että pelottaa se, miten näiden vuosien jälkeen saa töitä. Itse töissäolo ei tietenkään pelota yhtään, innolla lähtisin töihin tässä vaiheessa ja uskon, ettei siinä menisi kuin pari päivää kun olisi täysin taas työelämän maailmassa sisällä.Alkuperäinen kirjoittaja kotiäiti 6v :
vieras
Olin kans vähän reilu 6vuotta kotiäitinä, mutta missään vaiheessa se ei pelottanut. Johtuen ehkä siitä ettei ollut kokemusta työelämästä vielä lainkaan Ei siis tiennyt mikä odottaa... Mutta kaikki on kyllä mennyt just nappiin, ihana työ, ihanat työkaverit, mahtava hoitopaikka jossa lapset viihtyy jne. Aloitin työt kun esikoinen meni eskariin ja kuopus oli 2,5v. Kuopus meni päiväkotiin 3,5vuotiaana.
Ei siis tiennyt mikä odottaa... Mutta kaikki on kyllä mennyt just nappiin, ihana työ, ihanat työkaverit, mahtava hoitopaikka jossa lapset viihtyy jne. Aloitin työt kun esikoinen meni eskariin ja kuopus oli 2,5v. Kuopus meni päiväkotiin 3,5vuotiaana.
Kotona on mukava olla
Kun on tottunut ns. olemaan pitkään kotona työelämän ulkopuolella,eihän tässä mitään ongelmaa ole,kun elää osinkotuloilla ja reissaa pitkin suomea ja harrastaa kaikkea kivaa sekä nauttii elämästä ilman ahdistavaa työpainetta,kerranhan täällä vaan eletään niin pitää elää niinkuin parhaaksi näkee ja hankkia niitä lisätuloja muualta kuin olla orjana työelämän rattaissa.
Kyllä miuta pelotti työelämään palaaminen melkein 10 vuoden kotona olon jälkeen... Suurin pelko oli kai arjen sujuminen, kun yhtälönä on neljä lasta ja heidän koulut/hoidot/harrastukset ym... paljon reissaava mies sekä tietty oma hoitoalan koulutus/todennäköinen vuorotyö...
Nyt ajattelen, että pelko oli enimmäkseen turha, tosin jnkinverran on täytynyt tehdä kompromisseja ja jatkuvaa säätämistähän tää on... esim. työpaikkani on tällä hetkellä päiväkodissa ja toimin avustajana, vaikka oon koulutukseltani sairaanhoitaja =)
Kaikkea ei voi kuiteskaan mitata rahassa... arvostan vapaita vkonloppuja ja pyhiä sekä suoraan sanottuna tässä elämäntilanteessa sellasta työtä, jossa "ei tarvii aina paljoa ajatella"
:ashamed:
Nyt ajattelen, että pelko oli enimmäkseen turha, tosin jnkinverran on täytynyt tehdä kompromisseja ja jatkuvaa säätämistähän tää on... esim. työpaikkani on tällä hetkellä päiväkodissa ja toimin avustajana, vaikka oon koulutukseltani sairaanhoitaja =)
Kaikkea ei voi kuiteskaan mitata rahassa... arvostan vapaita vkonloppuja ja pyhiä sekä suoraan sanottuna tässä elämäntilanteessa sellasta työtä, jossa "ei tarvii aina paljoa ajatella"
:ashamed: