Pystyisitkö elämään näin suuren salaisuuden kanssa?

mä en tajua tälläsiä juttuja. mä oikeesti väitän et ku sitä lasta katsoo myöhemin ni isäkin voi olla varma ettei voi olla hänen. siis jos ei ole yhtään isänsä näköä tai mitään piirteitä. tai tiedä häntä...

meidän kuopuksessa ei ole MITÄÄN yhdennäköisyyttä isänsä kanssa. ei siis niin mitään. joskus on vitsailtu että se on laitoksella vaihtunut. ja kyllä, isä on varmuudella mieheni. on vain minun näköiseni, kaikkine piirteineen. kun taas esikoisessa ei ole mitään minun näköä, on kuin ilmetty isänsä.

 

Joko abortti tai kerrot heti. Ei missään nimessä niin, että pidät lapsen ja salaisuuden. Miten sellaisen kanssa voisi elää? Joka päivä pelkäisi, että asia jollain tavalla paljastuu. Se kun voi paljastua monella tapaa ja ihan yllättäen lapsen ollessa ihan minkä tahansa ikäinen. Voiko olla kamalampaa ja raaempaa, että antaa oman miehensä rakastua lapseen ja sitten paljastuukin, ettei lapsi ole hänen. Se on myös lapselle hirveä paikka, ettei isä olekaan hänen isänsä niin kuin hän on luullut. Itse en saisi moisen asian kanssa elettyä ja nukuttua öitäni rauhassa. Ei sellainen ole elämää.

 

no tee abortti. saat asian pois päiväjärjestyksestä.

Ai senkö saa ihan tosta vaan pois mielestä ja omastatunnosta?? Useimmille se jättää elinikäset psyyken vauriot, myönsi tai ei.

Tuo on pötyä. Kuinka muuten selität sen, että Suomessa abortoidaan vuosittain lähes 300 toivottua lasta todetun tai epäillyn kehitysvamman vuoksi. Ja yleensä varsin pian abortin jälkeen aletaan suunnitella uutta lasta.

Pikemminkin ihminen, joka suunnittelee noin tärkeässä asiassa valehtelevansa läheisilleen vuosikymmeniä, on psyykeltään jo lähtökohtaisesti vaurioitunut.

 

Sultahan valheessa eläminen sujuu jo, kun pidit sivusuhdetta yllä miehesi tietämättä. teet niin tai näin, et päsäe asian yli. Valitettavasti. Tai sitten olet jo täysin tunnevammainen.

 

on tasan kaksi vaihtoehtoa: ´joko pidät lapsen ja kerrot kaikille osapuolille totuuen tai teet abortin ja olet hiljaa.

 

En tiiä pystyisinkö mutta kyllä voisin yrittää kokeilla.Vaikea sanoa

 

Älä missään nimessä tee aborttia...ei ole lapsen syy jos olet sössinyt asiat. Ja nämä ketkä sanoo, että tee abortti ja ole hiljaa.. niin miten se on sitten varmaa, että salaisuus ei paljastu joskus. Siinä sitten kaiken paljastuttua olet menettänyt kaiken....

 

no jokos oot ukolles kertonu?

 

Älä missään nimessä tee aborttia...ei ole lapsen syy jos olet sössinyt asiat. Ja nämä ketkä sanoo, että tee abortti ja ole hiljaa.. niin miten se on sitten varmaa, että salaisuus ei paljastu joskus. Siinä sitten kaiken paljastuttua olet menettänyt kaiken....

ei se ole lapsi vaan solumöykky

 

nosto. miten kävi?

 

hässi sen oikean miehes kanssa tänään ja sit väitä tullees raskaaksi

Minä tekisin näin. Testamenstissa voisin lapselle jättää tiedot oikeasta isästä. Muuten pitäisin asian visusti salassa. Toivottavasti miehet eivät ole täysin eri näköisiä.

 

Elä valheessa,jos kerran miehesi ei hoksaa asiaa...ja jos itse pystyt elämään asian kanssa...Mulla ystäväni tuli raskaaksi rakastajalleen(oli vuosia salasuhteessa sen toisen kanssa),päätti olla kertomatta kellekkään asian oikeaa laitaa(paitsi mulle),ei halunnut rikkoa avioliittoaan ja satuttaa miestään ja kahta isompaa lastaan)...Ystäväni on ed.naimisissa miehensä kanssa,"hoito"on tippunut kelkasta vuosia sitten,lapsi on jo 13v..kun tiedän kuka lapsen isä on ,niin näen lapsessa ja siinä miehessä paljon samaa näköä...Emme edes muista koko asiaa kumpikaan,ellei joskus tosi harovin(ei edes vuosittain)satuta puhumaan siitä miehestä,niin tää lapsi asia pulpahtaa mieleen...

 

Tiedätkö että asia voi paljastua "salaa", jos jostain syystä lapsi joutuu vaikka dna-testeihin?
Tai siis te kaikki joudutte jos jollakin on vaikka joku sairaus jota pitää tutkia,
sit huomataan että hei, tämä laps ei oo tän miehen.
Mitä silloin teet?
Parempi paljastaa nyt!

 

Älä missään nimessä tee aborttia...ei ole lapsen syy jos olet sössinyt asiat. Ja nämä ketkä sanoo, että tee abortti ja ole hiljaa.. niin miten se on sitten varmaa, että salaisuus ei paljastu joskus. Siinä sitten kaiken paljastuttua olet menettänyt kaiken....

ei se ole lapsi vaan solumöykky

juu ja sä et oo aikuinen vaan ihramöykky

 

se oli kyllä aika huikea luku lapsista jotka eivät olekaan oikeasti "isänsä" lapsia, tutkimus julkistettiin jokin aika sitten.
Teet mitä teet mutta passaa se abortti .

 

Merkkaan, jos tähän joskus tulee loppu.

 

merks

 

Joko olet päättänyt mitä teet?

Olen samaa mieltä kuin suurin osa vastaajista: Kerrot miehelle tai teet abortin. Ei se raskauden keskeytys maailman loppu ole, hyvän suhteen loppuminen kylläkin voi siltä tuntua.

Kamalaa, että jotkut voi tehdä noin miehelle! Kun katsoo oman miehen rakkauden määrää lastamme kohtaan ja sitä ylpeyttä mitä hän tuntee omasta lapsesta, en mitenkään pystyis elämään tiedon kanssa "Jep. Ei muuten ole isänsä lapsi".

 

Oliko tää tottakaan?

 

uskopois, totuus tekee vapaaksi. sulla ei ole oikeesti mitään muuta mahdollisuutta ja keinoa kuin se, että kerrot hänelle TOTUUDEN. on todella väärin se, että lapsi ei tiedä sitä, että kuka on hänen oikea isänsä -jos lapsi sen joskus saisi sut kiinni tästä emävalheesta, niin sun ja tämän lapsen välit ois aikalailla karikolla...samoin miestäsi se loukkaisi SUUNNATTOMAN paljon ja kun ja jos tämä salaisuus tulisi ilmi, niin mihesi ottaisi sinusta eron samantien ja olisi ihan shokissa siitä, että lapsi jota on aina pitänyt omana lapsenaan ei olekkaan hänen oma lapsensa!! hirveä järkytys!!!! miten sitten kävisi tälle lapsi -isä suhteelle?! hylkäisikö miehesi sitten tämän lapsen jota on rakastanut kuin omaa lastaan -ja se lapsi onkin sittenkin jonkun toisen.. miehesi suhtautuisi sinuun ERITTÄIN HALVEKSIVASTI ja kokisi tulleensa TODELLA TODELLA petetyksi eikä ikinä maailmassa haluaisi nähdä sinusta enää vilaustakaan...hän todella voisi pahoin sinut nähdessäsi -ihan fyysisestikkin että häntä tekisi mieli ihan oksentaa... sillä niin vähän olet häntä arvostanut ja niin halapana olet häntä pitänyt kun olet tämmöisessä valheessa elänyt....

ja toinen, lapsen isällä on oikeus tietää se, että hänestä on tullut isä.

nyt mars mars mars kertomaan ja keskustelemaan asiasta..!!!
TOTUUS TEKEE VAPAAKSI muista se!!!!

 

Nyt on hyvät neuvot tarpeen. Haluan asiallisia kommentteja, en piruilua. Eli tilanne on tämä. Minulla oli avioliiton ulkopuolinen lyhyt suhde tässä keväällä joka loppui hieman vajaa 2 kk sitten. Tämän jälkeen en ole pitänyt tähän mieheen mitään yhteyttä ja sovittiin, että kumpikin jatkaa tahoillaan (myös mies on naimisissa). No nyt sitten viime viikonloppuna tein positiivisen raskaustestin ja olen raskaana tälle "hoidolleni". Omalle miehelleni en voi olla sillä olemme harrastaneet varsinaista yhdyntää viimeksi alkuvuonna.

Sanokaa mitä tässä tilanteessa nyt olisi parasta tehdä? Ja joo tiedän, että sitä saa mitä tilaa ja itse olen soppani keittänyt ja plaa plaa, mutta nyt ei jeesustelu auta vaan on tosi tilanne päällä.

Aborttia en aio tehdä se on varma se. Mutta elänkö valheessa ja annan mieheni luulla, että lapsi on hänen (hän ei muista viimeistä seksikertaa varsinkaan kun meillä on kuitenkin ollut suuseksiä jne. niin hänellä menee ne sekaisin siis milloin on tehty mitä, tiedän sen)? Vai paljastanko salasuhteeni miehelle ja otan hyvin ison riskin, että eroamme (meillä on 4v poika) ja samalla rikon toisen perheen kertomalla oikealle isälle tilanteen?

Voi paska mikä tilanne

Kurja tilanne kieltämättä. Tosin et välttämättä riko toista perhettä kertomalla asiasta oikealle isälle. On liittoja jotka kestävät tämän. Muun muassa omani.

 

Tekisin abortin ja that's it. Älä pilaa omaa, miehesi ja poikasi elämää.

NÄin. Hullu saa olla muttei tyhmä.

Voi itku. Olen aina vastustanut abortteja ja ajatuskin saa minut voimaan pahoin. En tosiaan tiedä mikä olisi parasta, mutta pikaisesti pitäisi päätös tehdä

Minä tekisin tuollaisessa tilanteessa abortin. Jos abortin tekeminen olisi liian myöhäistä, niin antaisin lapsen adoptioon.

 

Tekisin abortin ja that's it. Älä pilaa omaa, miehesi ja poikasi elämää.

NÄin. Hullu saa olla muttei tyhmä.

Voi itku. Olen aina vastustanut abortteja ja ajatuskin saa minut voimaan pahoin. En tosiaan tiedä mikä olisi parasta, mutta pikaisesti pitäisi päätös tehdä

Minä tekisin tuollaisessa tilanteessa abortin. Jos abortin tekeminen olisi liian myöhäistä, niin antaisin lapsen adoptioon.

EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA ABORTTIA!!!!!!!!
KUUNTELE SYDÄMMESI ÄÄNTÄ!!!!
KERRO MIEHELLESI, NIIN PÄÄSET TAAKASTASI!!
Mistäs tiedät vaikka miehesi antaisikin anteeksi ?!!! :heart:
ja MIEHELLÄSI ON OIKEUS TIETÄÄ...!!!!

 

Pystyn elämään ja elänkin suurien salaisuuksien maailmassa. Yhtään ei tee pahaa. Oma on omatuntoni tai sen puute. Tuossa vaan on se huono puoli, että esim. lapsi näyttää tosi erinäköiseltä tai sairastuu myöhemmin sairauteen, jossa sitten tarvitaan luovuttajaa tms ja siinä epäsopivuudet paljastuu. Toki on äärimmäisen harvinaista,että lapsellesi kävisi juuri näin ja voihan sitä jäädä jo vaikka huomenna auton alle ja kuolla tai tappava syöpä voi muhia elimistössä. Eli voisin elää ihan täysillä tuon kanssa!

 

Pystyn elämään ja elänkin suurien salaisuuksien maailmassa. Yhtään ei tee pahaa. Oma on omatuntoni tai sen puute. Tuossa vaan on se huono puoli, että esim. lapsi näyttää tosi erinäköiseltä tai sairastuu myöhemmin sairauteen, jossa sitten tarvitaan luovuttajaa tms ja siinä epäsopivuudet paljastuu. Toki on äärimmäisen harvinaista,että lapsellesi kävisi juuri näin ja voihan sitä jäädä jo vaikka huomenna auton alle ja kuolla tai tappava syöpä voi muhia elimistössä. Eli voisin elää ihan täysillä tuon kanssa!

Psykopaatti? Pelottavan analyyttinen ihminen.