Rakas facebook-ystäväni.

"Minä"
[QUOTE="juu";22606873]Joo uskon kyllä, että naureskelet netissä hyväuskoisille ihmisille joita oot vuosia kustettanu noilla sun jutuillas.[/QUOTE]

Kuules, ap on ihan todellinen henkilö, eikä ole kusettanut täällä ikinä, kaikki hänen kirjoitukset mitä silmiini on sattunut ovat totta.
 
voimia ap:lle sairauden voittamiseen :hug:

jos se on ollu kaverin kaveri kuka tämän jutun on täällä paljastanu, niin hän näkee kaverisi kirjoituksen vaikka ei ole sinun kaverisi..facebookissa on nykyään se juttu, että kaverin kaverit näkee kirjoittelusi muille kavereilleen, jos ei poista omalta seinältä sitä ilmoitusta.. olipa vaikeesti selitetty : /
 
"poikia3"
Alkuperäinen kirjoittaja sinutkin oli pitänyt viedä;22606372:
No ei ollut kaverinkaan tapauksessa kyse mielisairaudesta, nyttemmin on duunissa ja perheellinen, yleensä ne vie hullujenhuoneelle kun yrittää itsaria.
Hullujenhuoneelle itsaria yrittänyt viedään, jos arvioidaan, että tämä on edelleen vaaraksi itselleen. Likikään kaikki eivät siis hulujenhuoneelle päädy.

Jossain tapauksessa se itsarin yrittäminen on ainoa keino saada hoitoa, kun muuten ei uskota missä jamassa ihminen on, eikä pääse esim. sinne suljetulle osastolle muuten.
 
mutta kun
Alkuperäinen kirjoittaja sinutkin oli pitänyt viedä;22606372:
No ei ollut kaverinkaan tapauksessa kyse mielisairaudesta, nyttemmin on duunissa ja perheellinen, yleensä ne vie hullujenhuoneelle kun yrittää itsaria.
nykyään ei pääse itsariyrityksen jälkeen välttämättä osastolle vaikka haluaisi.
 
"juu"
[QUOTE="Minä";22606961]Kuules, ap on ihan todellinen henkilö, eikä ole kusettanut täällä ikinä, kaikki hänen kirjoitukset mitä silmiini on sattunut ovat totta.[/QUOTE]

Ja sää tiedät hänet sekä juttunsa todellikseksi koska?? :kieh:
 
"vieras"
Alkuperäinen kirjoittaja sinutkin oli pitänyt viedä;22606372:
No ei ollut kaverinkaan tapauksessa kyse mielisairaudesta, nyttemmin on duunissa ja perheellinen, yleensä ne vie hullujenhuoneelle kun yrittää itsaria.
Ei ne vie "hullujenhuoneelle" vaan psykiatriseen sairaalaan.
 
"Minä"
[QUOTE="juu";22608564]Ja sää tiedät hänet sekä juttunsa todellikseksi koska?? :kieh:[/QUOTE]

Asun aika lähellä ap:ta, pystyn helposti tarkistamaan asioita jos epäilyttäisi. Hyytis on ollut luokallani alakoulussa, aika hyvin tunnen siis. Kyllä täällä koko kylä tietää hänen asiat, juoruilijat pitävät siitä huolen. Niin täällä tiedetään kaikkien kylän asukkaiden asiat siinä missä hänenkin.
 
?
Anteeksi mutta todettava miksi ap asiat päätyvät aina palstalle?
siis ne vuotaa joku hänen "kaveri" ja ap ne tulee sitten tänne oikomaan,hassua..
tulee tunne että apn on pakko kerätä itselleen jotain säälipisteitä,mitä enemän ihmiset voivottelevat sitä enemän ap kirjoittaa voi kun on kurjaa yms..
 
"juu"
[QUOTE="Minä";22608644]Asun aika lähellä ap:ta, pystyn helposti tarkistamaan asioita jos epäilyttäisi. Hyytis on ollut luokallani alakoulussa, aika hyvin tunnen siis. Kyllä täällä koko kylä tietää hänen asiat, juoruilijat pitävät siitä huolen. Niin täällä tiedetään kaikkien kylän asukkaiden asiat siinä missä hänenkin.[/QUOTE]

Oon kohtuullisen varma, että ei oo todellinen vaikka (tod. näk.) ap itse näitä vakuutteluita aina näihin ketjuihin kirjottelee. Näistä ketjuista tulee mieleen se sic person joka huijasi useilla keskustelupalstoilla ihmisiä lapsensa kuolemalla jopa niin et et laitto kuolinilmoituksia lehtiin :/
Mistä tollasia sikiää??
 
"Minä"
[QUOTE="juu";22608667]Oon kohtuullisen varma, että ei oo todellinen vaikka (tod. näk.) ap itse näitä vakuutteluita aina näihin ketjuihin kirjottelee. Näistä ketjuista tulee mieleen se sic person joka huijasi useilla keskustelupalstoilla ihmisiä lapsensa kuolemalla jopa niin et et laitto kuolinilmoituksia lehtiin :/
Mistä tollasia sikiää??[/QUOTE]

Hyytin kohdalla ei ole kyse tuollaisesta. Ajattelematonta edes sanoa noin. Toki jokaisella on oikeus mielipiteeseensä. Kyllä täältä palstalta taitaa löytyä useampikin jotka voivat apn todellisuuden vahvistaa ;)
 
56
[QUOTE="Minä";22608758]Hyytin kohdalla ei ole kyse tuollaisesta. Ajattelematonta edes sanoa noin. Toki jokaisella on oikeus mielipiteeseensä. Kyllä täältä palstalta taitaa löytyä useampikin jotka voivat apn todellisuuden vahvistaa ;)[/QUOTE]

Niin niin mut kaikki jotka on mustana kertoneet tuntevansa Hyytin, on oikeesti Hyytin tekemiä nikkejä :D

Mut hei oikeesti, älkää ruokkiko noita feikki-huutelijoita. Ne on hiljaa jos kukaan ei lyö pöllöä pesään.
 
Mä koin tuontyyppisen päänsäryn, kesti kolme-neljä kuukautta, kohtaus tuli joka päivä samaan kellonaikaan ja kesti kolme tuntia. Menetin työni tuon päänsäryn takia, löin itseäni, itkin, riehuin, makasin, huusin, hakkasin seinää kun kipu oli niin jotenkin kokonaisvaltainen, en pystynyt sille mitään. Kun tuo kivun syy lopulta tutkittiin, todettiin mulla olevan hortonin neuralgia ja kun sanoin neurologille että kohtausten aikana tekisi mieli hypätä parvekkeelta alas, niin täti vaan nauroi että "no näin meidän kesken, ei me täällä turhaan sitä kutsuta itsemurhapäänsäryksi". Mun tapauksessa, mä tiesin kuitenkin milloin kipu alkaa ja milloin se loppuu... Vain ajatus siitä ettei se kipu olisi loppunut... En voi edes kuvitella...
 
Jos joku on kommentoinu sun tilaa, siitä jää ilmotus sen kommentoijan seinälle jota klikkaamalla sen kaverit pääsee sen lukemaan... Tai jotenki nuin :)

Mä en koskaan kirjoita seinälle mitään mitä en tahtois kenenkään tietävän, ja tää kannattaa muidenki muistaa! Toivottavasti hyytis pääset moisesta paskakasasta eroon ja tsemppiä myös tuon vakavan sairauden kanssa :hug: Uskon että ihminen joka ei moista oo kokenu, ei voi toisten tuntemuksista sillon puhua.
 
Mä koin tuontyyppisen päänsäryn, kesti kolme-neljä kuukautta, kohtaus tuli joka päivä samaan kellonaikaan ja kesti kolme tuntia. Menetin työni tuon päänsäryn takia, löin itseäni, itkin, riehuin, makasin, huusin, hakkasin seinää kun kipu oli niin jotenkin kokonaisvaltainen, en pystynyt sille mitään. Kun tuo kivun syy lopulta tutkittiin, todettiin mulla olevan hortonin neuralgia ja kun sanoin neurologille että kohtausten aikana tekisi mieli hypätä parvekkeelta alas, niin täti vaan nauroi että "no näin meidän kesken, ei me täällä turhaan sitä kutsuta itsemurhapäänsäryksi". Mun tapauksessa, mä tiesin kuitenkin milloin kipu alkaa ja milloin se loppuu... Vain ajatus siitä ettei se kipu olisi loppunut... En voi edes kuvitella...
Mun isän duunikaverilla on kans tuo. Viimesin kohtaus sillä kesti kuukausia, makas sairaalassa vahvimmissa morfiinitipoissa eikä nekään auttanu. Ja tää isän duunikaveri oli sanonu ku tää kohtaus oli ohi et enää hän ei yhtään noista kestä.. : /

Mun sympatiat on kyllä täysin Hyytiksen ja sunkin puolella. Kipu todellakin voi olla niin sietämätöntä ettei sitä kestä.
 
Viimeksi muokattu:
[QUOTE="vieras";22609673]kyllä ainakin lapsi pitäs ottaa pois kunnes paranet, ei ole terve ympäristö kasvaa noin epätasapainoisen äidin kanssa :([/QUOTE]

Mitenkä mie oon epätasapainonen? En oo ollu itteäni tappamassa sen takia että masentais tai vituttais tms mikä useimmiten on ihmisillä syynä kuoleman haluun. Koita takoa sinne päähän jo se asia että se kipu mikä mulla oli, oli miljardikertaa pahempi ko pahinkaan synnytystuska tai hammassärky, siis jotaki aivan uskomatonta. Menin aivan lukkoon, kykenemättömäksi toimia järkevästi tai johdonmukasesti, olin kykenemätön puhumaan että oisin apua tilannu, vaikka kuinka vedin naamaan särkypilleriä, kipu ei hellittäny. Ainoa mitä ajattelin oli että kipu pittää loppua, ihan sama miten saan sen loppumaan kunhan loppuu. Hätäpäinen ratkasu oli, mutta jopa lääkäri ja hoitajat ja koko minun lähipiiri on kyenny käsittämään ettei mulla tosiaan ollu vaihtoehtoja. En käsitä miten se asia ei sinullaki mene jakeluun, voi että, olen niin epävakaa ja sairas henkisesti että lapsiki on varmasti ihan hirveässä vaarassa :headwall:
Nykyään en ole ennää itsetuhoinen ihminen mitä joskus olen ollu. Mulla on syy elää, ja haluan elää. Masennus-diagnoosi löytyy, mutta terapia on ollu tosissaan hyödyllistä ja parantumassa olen, elämäniloa löytyy ja tunne-elämä on kunnossa. Masennus on lähes suoraan seuraus pään leikkauksesta ja hyvin yleinen isojen leikkausten jälkeen. Sekään ei siis tee minusta epävakaata.
Lapsella on terve ja hyvä isä, mie en oo tehny typeryyksiä äitiyden myötä, päinvastoin, olen eläny normaalia tervettä elämää. Kasvatan lapseni huolella ja rakkaudella, mittään siltä ei puutu, ei rakkautta, ei ruokaa, ei puhtaita vaatteita eikä turvaa ja hellyyttä, sillä on kaikki.
Onnellinen ja rakas lapsikulta, minun elämänvalo.
Loukkaa ja tosissaan tuommoset huostaanottopuheet, et oo vissin kurjissa oloissa kasvaneita lapsia ikinä ees nähny. Meillä on kaikki perustarpeet ja enemmänki tarjota lapselle, terve ympäristö. Ikinä ei ole moitteita kuulunu keltään, ei lääkäriltä jonka tykönä tyttö käy punnitukset ym, ei sukulaisilta, ei kavereilta tai niiltä sossuiltakkaan. Jonku idiootin takia nimittäin ovat tehneet kotikäynnin jo kerran. Ja totesivat että mittään syytä ilmotukselle ei ole ollu.
Että mieti hieman mitä lauot suustas, tai näppäimiltäs. Hävetä sietäs.
 
"juu"
Mitenkä mie oon epätasapainonen? En oo ollu itteäni tappamassa sen takia että masentais tai vituttais tms mikä useimmiten on ihmisillä syynä kuoleman haluun. Koita takoa sinne päähän jo se asia että se kipu mikä mulla oli, oli miljardikertaa pahempi ko pahinkaan synnytystuska tai hammassärky, siis jotaki aivan uskomatonta. Menin aivan lukkoon, kykenemättömäksi toimia järkevästi tai johdonmukasesti, olin kykenemätön puhumaan että oisin apua tilannu, vaikka kuinka vedin naamaan särkypilleriä, kipu ei hellittäny. Ainoa mitä ajattelin oli että kipu pittää loppua, ihan sama miten saan sen loppumaan kunhan loppuu. Hätäpäinen ratkasu oli, mutta jopa lääkäri ja hoitajat ja koko minun lähipiiri on kyenny käsittämään ettei mulla tosiaan ollu vaihtoehtoja. En käsitä miten se asia ei sinullaki mene jakeluun, voi että, olen niin epävakaa ja sairas henkisesti että lapsiki on varmasti ihan hirveässä vaarassa :headwall:
Nykyään en ole ennää itsetuhoinen ihminen mitä joskus olen ollu. Mulla on syy elää, ja haluan elää. Masennus-diagnoosi löytyy, mutta terapia on ollu tosissaan hyödyllistä ja parantumassa olen, elämäniloa löytyy ja tunne-elämä on kunnossa. Masennus on lähes suoraan seuraus pään leikkauksesta ja hyvin yleinen isojen leikkausten jälkeen. Sekään ei siis tee minusta epävakaata.
Lapsella on terve ja hyvä isä, mie en oo tehny typeryyksiä äitiyden myötä, päinvastoin, olen eläny normaalia tervettä elämää. Kasvatan lapseni huolella ja rakkaudella, mittään siltä ei puutu, ei rakkautta, ei ruokaa, ei puhtaita vaatteita eikä turvaa ja hellyyttä, sillä on kaikki.
Onnellinen ja rakas lapsikulta, minun elämänvalo.
Loukkaa ja tosissaan tuommoset huostaanottopuheet, et oo vissin kurjissa oloissa kasvaneita lapsia ikinä ees nähny. Meillä on kaikki perustarpeet ja enemmänki tarjota lapselle, terve ympäristö. Ikinä ei ole moitteita kuulunu keltään, ei lääkäriltä jonka tykönä tyttö käy punnitukset ym, ei sukulaisilta, ei kavereilta tai niiltä sossuiltakkaan. Jonku idiootin takia nimittäin ovat tehneet kotikäynnin jo kerran. Ja totesivat että mittään syytä ilmotukselle ei ole ollu.
Että mieti hieman mitä lauot suustas, tai näppäimiltäs. Hävetä sietäs.
Ai no joo sittehän on ihan ok tehdä itsari jos sitä ei tee masennuksen vuoksi :headwall: hitto mikä trolli :/
 

Yhteistyössä