Raskaus ja masis

Mikä siihen masikseen "auttaa" raskauden aikana vai onko se välttämätön paha? :ashamed:

 

Mikä vko on menossa??

Itsellä tuo eka kolmannes on molemmissa raskauksissa ollut niin fyysisesti kuin henkisellä tasolla rankkaa.

Vaikka raskaudet ovat olleet toivottuja ja kaikki on mennytkin hyvin niin silti.

Olen ollut itkuinen ja välillä tuntunut kun on tosi paha olo ja kauhee väsymys ja duunit pitää hoitaa ja nyt tokaa odottaessa jaksaa tuon esikoisenki kanssa touhuta ni ihan oikeesti mietin välillä et mitä on tullut tehtyä...

Ja sitten kuitenkin kauhee syyllisyys siitä et on kuitenki raskaana ja kaikki on oikeesti hyvin...

Mutta molemmissa se tunne on mennyt ohi ajan kanssa ja on auttanut jos on voinut jutella jollekki.

Toi on vaan vähän arka aihe eikä siitä voi "valittaa" kelle tahansa...

Monet aattelee et mitä toi valittaa ku iteppähä on valintansa tehny...

Mut esim.oma mies,neuvolatäti,luotettava tyttökaveri,oma äiti jne voisitko jutella heidän kanssaan..??

:hug: :hug: :hug: Ja toivottavasti menee ohi sullakin kun se kuitenkin on ihan NORMAALIA!

=)

(ja koita nukkua/levätä mahd.paljon,väsymys vain pahentaa tilannetta)

 

Mikä vko on menossa??

Itsellä tuo eka kolmannes on molemmissa raskauksissa ollut niin fyysisesti kuin henkisellä tasolla rankkaa.

Vaikka raskaudet ovat olleet toivottuja ja kaikki on mennytkin hyvin niin silti.

Olen ollut itkuinen ja välillä tuntunut kun on tosi paha olo ja kauhee väsymys ja duunit pitää hoitaa ja nyt tokaa odottaessa jaksaa tuon esikoisenki kanssa touhuta ni ihan oikeesti mietin välillä et mitä on tullut tehtyä...

Ja sitten kuitenkin kauhee syyllisyys siitä et on kuitenki raskaana ja kaikki on oikeesti hyvin...

Mutta molemmissa se tunne on mennyt ohi ajan kanssa ja on auttanut jos on voinut jutella jollekki.

Toi on vaan vähän arka aihe eikä siitä voi "valittaa" kelle tahansa...

Monet aattelee et mitä toi valittaa ku iteppähä on valintansa tehny...

Mut esim.oma mies,neuvolatäti,luotettava tyttökaveri,oma äiti jne voisitko jutella heidän kanssaan..??

:hug: :hug: :hug: Ja toivottavasti menee ohi sullakin kun se kuitenkin on ihan NORMAALIA!

=)

(ja koita nukkua/levätä mahd.paljon,väsymys vain pahentaa tilannetta)

Kiitos vastauksesta.. :heart:
Viikkoja 28+1..Eli vielä paljon jäljellä..Voi kun ei koko loppuaikaa olisi masis ettei vauva kärsisi.. :ashamed:
Äidille en voi masiksesta puhua kun hänellä itsellään on vaikea masennus ja elämä hänellä muutenkin menee hieman huonosti.Terkkari ei välitä ja mies ei usko että mulla oikeesti on mitään masista kun koitin sille kertoa.Sano että oon aina ollu tämmönen ja se loppuu jos en jaksais valittaa kaikesta ja ottaa kaikkee itteeni jos joku sanoo jotain. :/
Kavereille en oikeen voi/halua erityisemmin puhua asiasta,vähän jotain joo mutta en tarkemmin. :|

Välillä tuntuu että poru tulee kaikesta ja että vois repiä päänsä irti ja lyödä miestä kun se ei kuuntele kun pyydän tekeen jonkun pienen homman.Siis mä en halua olla tämmönen hullu,ahdistaa.Ihanaa olla raskaana ja rakastan vauvaa mutta ei tämä vauvallekaan hyväksi ole että olen 24/7 hermoheikko.

 

Olenpa jostain kuitenkin lukenut että tietynlainen stressi voi olla vauvalle jopa hyväksi että tulee sitä "paineen sieto kykyä..." ja ne äidit joilla on raskauden aikana myös niitä ei niin auvoisia ajatuksia olotilastaan pärjäävät synnytyksen jälkeisenä aikana niitä "paremmin" jotka eivät tunteneet raskausaikana mitään negatiivisia ajatuksia ts.elävät "pilvilinnoja" rakennellen...Kun kuitenkin totuus on toinen kun sen nyytin käsiinsä saa! =)

Mutta pääosin olisi toki ihanteellista elää seesteistä ja rauhallista raskausaikaa ilman kriisejä!