valitettavasti
Tuskin kukaan Suomessa teettää aborttia lapsen sukupuolen takia mutta jos lapsi on "vääränlainen" (lue vammainen), kuulostaa se monelle olevan syy aborttiin.
minä olen
toivonut jokaisen raskauden kohdalla, että olisi jompaa kumpaa sukupuolta. Kun ei sekään itsestäänselvyys ole.
En voi käsittää aborttia tuollaisin perustein.
En voi käsittää aborttia tuollaisin perustein.
No en tappaisi lastani sukupuolen vuoksi.
En myöskään valitsisi aborttia samasta syystä.
En myöskään valitsisi aborttia samasta syystä.
asili
En tappaisi, en muustakaan "syystä". Itse en pystyisi aborttiin, mutta en sitä vastusta muiden kohdalla. Oma valinta.
"Entinen Ksantippa S."
Peesi nimimerkille "valitettavasti". Jos me täällä hyvinvointi-Suomessa hyväksymme vammaisen lapsen abortoinnin sillä perusteella, että perhe ei katso selviytyvänsä arjesta yhteiskunnan avullakaan, niin kuinka voimme tuomita kiinalaisperheen, joka päätyy samaan ratkaisuun siksi että heitä pelottaa vanhuus ilman poikalapsen ja tämän perheen apua?
Tanskan ilmiö toki järkyttää minuakin.
Tanskan ilmiö toki järkyttää minuakin.
dnkgj
En todellakaan tekisi aborttia sukupuolen takia!
Mutta tosta en tiedä onko järkeä sitten säätää niin että sukupuolen saisi tietää vasta kun abortti ei ole enää mahdollinen. Ehkä sen lapsen olisi kuitenkin parempi tulla abortoiduksi kuin syntyä vanhemmille jotka ovat valmiit aborttiin vain sukupuolen takia..
Mutta tosta en tiedä onko järkeä sitten säätää niin että sukupuolen saisi tietää vasta kun abortti ei ole enää mahdollinen. Ehkä sen lapsen olisi kuitenkin parempi tulla abortoiduksi kuin syntyä vanhemmille jotka ovat valmiit aborttiin vain sukupuolen takia..
"Entinen Ksantippa S."
Minä taas olen ollut ymmärtävinäni, että lapsen sukupuolen saa tietää vain kahdella tavalla, joko kromosomitutkimuksella tai odottamalla lapsen syntymään.
En sitten tiedä, mitä tekevät nuo minäminä-ihmiset, jolle ennustetaan viikolla 15 heidän toivomaansa sukupuolta, mutta ennustus meneekin pieleen tai muuttuu myöhemmissä ultrissa. Antavat lapsen adoptioon ja haastavat ultraajan oikeuteen?
.
nainenko julma?
Kaikilla on oikeus tuntea mitä tahansa. Tuollaiset tuntemukset ovat melko tavallisia. Joku voi toivoa kovastikin määrättyä sukupuolta, mutta (toivottavasti) vain aniharva olisi valmis aborttiin jos tulossa on ei toivottua sukupuolta oleva lapsi.Alkuperäinen kirjoittaja niimpä;27371808:
Usein kuulee tarinoita, että joku toivoi vaikkapa tyttöä, sai pojan ja rakastaa sitten poikaa kovasti eikä vaihtaisi häntä mihinkään.
"vieras"
Onko oikeasti jotain eroa sillä jos sanoo, että en halua lasta juuri nyt tai että en halua poikalasta juuri nyt? Miksi toinen on ok, mutta toinen ei? Mietin vain...
nainenko julma?
[QUOTE="vieras";27372812]Onko oikeasti jotain eroa sillä jos sanoo, että en halua lasta juuri nyt tai että en halua poikalasta juuri nyt? Miksi toinen on ok, mutta toinen ei? Mietin vain...[/QUOTE]
Nekin, jotka hyväksyvät abortin muuten, eivät todennäköisesti yleensä hyväksy sikiöiden abortointia sukupuolen takia. Jotkut toki hyväksyvät - tehdäänhän niin tosiaan esim. Tanskassa.
Nekin, jotka hyväksyvät abortin muuten, eivät todennäköisesti yleensä hyväksy sikiöiden abortointia sukupuolen takia. Jotkut toki hyväksyvät - tehdäänhän niin tosiaan esim. Tanskassa.
No joo, eihän sitä sukupuolta rakasta, vaan lasta.
Toivomukset on tosiaan eri asia kuin rakastaminen.
La Paset
Olen ollut siinä uskossa, että tällaista tapahtuu tänä päivänä vain Kiinassa, jossa lasten lukumäärää rajoitetaan. Huh, huh!
Vastaus kysymykseesi on jyrkkä EI !
Vastaus kysymykseesi on jyrkkä EI !
"vieras"
Niin, sehän käy ilmi jo tästä ketjusta, mutta minä mietinkin, että miksi. Mitkä ovat sellaisia syitä, että abortti on ok, mutta mitkä sellaisia, että se ei ole ok? Eettiseltä kannalta, mitä eroa on sillä, että ei halua lasta ollenkaan juuri sillä hetkellä kuin sillä, että ei halua vaikkapa poikalasta sillä hetkellä?
tä
Kysymys on mamuperheistä, joille poikalapset on arvokkaampia kuin tyttölapset. For gaadseik, oppikaa lukemaa uutisia eli pielellä varauksella.
"jep"
[QUOTE="Entinen Ksantippa S.";27371756]Peesi nimimerkille "valitettavasti". Jos me täällä hyvinvointi-Suomessa hyväksymme vammaisen lapsen abortoinnin sillä perusteella, että perhe ei katso selviytyvänsä arjesta yhteiskunnan avullakaan, niin kuinka voimme tuomita kiinalaisperheen, joka päätyy samaan ratkaisuun siksi että heitä pelottaa vanhuus ilman poikalapsen ja tämän perheen apua?
Tanskan ilmiö toki järkyttää minuakin.[/QUOTE]
Ei ole sellaista yhtenäistä asiaa kuin "vammaisen lapsen abortointi" tai "vammainen lapsi". Ei kaikista tai edes useimmista vammaisuuden takia abortoiduista sikiöistä kasvaisi ihania, aurinkoisia down-lapsia, joita vanhemmat voivat kahdenkymmenen vuoden kuluttua kutsua lehtihaastattelussa "omanlaisiksi, ihaniksi persoonikseen, joita eivät vaihtaisi mihinkään" tms. Rakenneultrassa havaitaan myös sellaista vammaisuutta, joka johtaa varmaan kuolemaan muutaman päivän kuluttua syntymästä. Tai siihen, että lapsi ei koskaan opi liikkumaan, puhumaan tai kovin paljon kommunikoimaan muutenkaan, on koko elämänsä täysin toisten armoilla, jatkuvia, monta kertaa yönkin aikana toistuvia epilepsiakohtauksia ei saada kuriin millään lääkityksellä jne. En voi tuomita ihmistä, joka ei koe olevansa valmis tällaisen lapsen vanhemmuuden mukanaan tuomaan jatkuvaan pelkoon ja huoleen, saati että vertaisin sitä johonkin sukupuolishoppailuun.
Itse halusin kyllä tietää sukupuolen ultrassa. Se, että pienempi on poika, oli asia, johon halusin valmistautua etukäteen, koska ennen ultraa mietin, miten osaisin olla pojalle äiti. Jo kotimatkalla rakenneultrasta olin silti jo tiedosta innoissani, ja tänä päivänä olen päivittäin iloinen siitä, että minulla on myös pieni poika, ja nimenomaan juuri sellainen!
Tanskan ilmiö toki järkyttää minuakin.[/QUOTE]
Ei ole sellaista yhtenäistä asiaa kuin "vammaisen lapsen abortointi" tai "vammainen lapsi". Ei kaikista tai edes useimmista vammaisuuden takia abortoiduista sikiöistä kasvaisi ihania, aurinkoisia down-lapsia, joita vanhemmat voivat kahdenkymmenen vuoden kuluttua kutsua lehtihaastattelussa "omanlaisiksi, ihaniksi persoonikseen, joita eivät vaihtaisi mihinkään" tms. Rakenneultrassa havaitaan myös sellaista vammaisuutta, joka johtaa varmaan kuolemaan muutaman päivän kuluttua syntymästä. Tai siihen, että lapsi ei koskaan opi liikkumaan, puhumaan tai kovin paljon kommunikoimaan muutenkaan, on koko elämänsä täysin toisten armoilla, jatkuvia, monta kertaa yönkin aikana toistuvia epilepsiakohtauksia ei saada kuriin millään lääkityksellä jne. En voi tuomita ihmistä, joka ei koe olevansa valmis tällaisen lapsen vanhemmuuden mukanaan tuomaan jatkuvaan pelkoon ja huoleen, saati että vertaisin sitä johonkin sukupuolishoppailuun.
Itse halusin kyllä tietää sukupuolen ultrassa. Se, että pienempi on poika, oli asia, johon halusin valmistautua etukäteen, koska ennen ultraa mietin, miten osaisin olla pojalle äiti. Jo kotimatkalla rakenneultrasta olin silti jo tiedosta innoissani, ja tänä päivänä olen päivittäin iloinen siitä, että minulla on myös pieni poika, ja nimenomaan juuri sellainen!
"vieras"
Ovatko maahanmuuttajat nykyään sitten Tanskan koulutetumpi yhteiskuntaluokka? Minä kun luulin, että he ovat kouluttamattomia loisia. Vai ehkäpä Suomen, Tanskan ja Ruotsin lehdistö yhteistuumin päätti valehdella tästä asiasta? Kerrohan meille sinisilmäisille tolvanoille miten asiat oikeasti ovat...Alkuperäinen kirjoittaja tä;27372911:
nainenko julma?
[QUOTE="vieras";27372905]Niin, sehän käy ilmi jo tästä ketjusta, mutta minä mietinkin, että miksi. Mitkä ovat sellaisia syitä, että abortti on ok, mutta mitkä sellaisia, että se ei ole ok? Eettiseltä kannalta, mitä eroa on sillä, että ei halua lasta ollenkaan juuri sillä hetkellä kuin sillä, että ei halua vaikkapa poikalasta sillä hetkellä?[/QUOTE]
Luotamme siihen, että jokaisella on painavat syyt päätyessään aborttiin. Kaikilla ei silti tietenkään ole. Useimmat eivät kuitenkaan hyväksy abortointia sukupuolen takia. Esim. Intiassa voidaan hukuttaa tyttölapsi, koska "ei haluttu tyttövauvaa".
Luotamme siihen, että jokaisella on painavat syyt päätyessään aborttiin. Kaikilla ei silti tietenkään ole. Useimmat eivät kuitenkaan hyväksy abortointia sukupuolen takia. Esim. Intiassa voidaan hukuttaa tyttölapsi, koska "ei haluttu tyttövauvaa".
"Entinen Ksantippa S."
[QUOTE="jep";27372916]Ei ole sellaista yhtenäistä asiaa kuin "vammaisen lapsen abortointi" tai "vammainen lapsi". Ei kaikista tai edes useimmista vammaisuuden takia abortoiduista sikiöistä kasvaisi ihania, aurinkoisia down-lapsia, joita vanhemmat voivat kahdenkymmenen vuoden kuluttua kutsua lehtihaastattelussa "omanlaisiksi, ihaniksi persoonikseen, joita eivät vaihtaisi mihinkään" tms. Rakenneultrassa havaitaan myös sellaista vammaisuutta, joka johtaa varmaan kuolemaan muutaman päivän kuluttua syntymästä. Tai siihen, että lapsi ei koskaan opi liikkumaan, puhumaan tai kovin paljon kommunikoimaan muutenkaan, on koko elämänsä täysin toisten armoilla, jatkuvia, monta kertaa yönkin aikana toistuvia epilepsiakohtauksia ei saada kuriin millään lääkityksellä jne. En voi tuomita ihmistä, joka ei koe olevansa valmis tällaisen lapsen vanhemmuuden mukanaan tuomaan jatkuvaan pelkoon ja huoleen, saati että vertaisin sitä johonkin sukupuolishoppailuun.
Itse halusin kyllä tietää sukupuolen ultrassa. Se, että pienempi on poika, oli asia, johon halusin valmistautua etukäteen, koska ennen ultraa mietin, miten osaisin olla pojalle äiti. Jo kotimatkalla rakenneultrasta olin silti jo tiedosta innoissani, ja tänä päivänä olen päivittäin iloinen siitä, että minulla on myös pieni poika, ja nimenomaan juuri sellainen![/QUOTE]
Olen toki tietoinen, että vammaisuutta on monenlaista, ja toisinaan vanhemmat päätyvät surullisen päätökseen lapsen itsensä parhaaksi. Mutta tällä palstalla aika monet - sinänsä rehellisesti - ilmoittavat että abortoisivat esimerkiksi down-lapsen ihan ennusteesta riippumatta, koska eivät ylipäätään koe itseään "vammaisen lapsen vanhemmiksi", millaisia sitten vammaisten lasten vanhemmat noin ylipäätään lienevät. Tai sitten kaikki kehitysvammaisuus niputetaan samaan kastiin: lapsi kärsii infernaalisia tuskia koko lyhyen elämänsä ajan...
Näitä asioita ei todellakaan voi rinnastaa sukupuolishoppailuun. Mutta ei mielestäni Kiinankaan selektiivisiä abortteja voi vertailla sukupuolishoppailuun. Niissä on kysymys koko perheen vanhuuden turvasta. Eli myöskin siitä isosta kysymyksestä, mitä pidetään ihmisarvoisena elämänä.
Itse halusin kyllä tietää sukupuolen ultrassa. Se, että pienempi on poika, oli asia, johon halusin valmistautua etukäteen, koska ennen ultraa mietin, miten osaisin olla pojalle äiti. Jo kotimatkalla rakenneultrasta olin silti jo tiedosta innoissani, ja tänä päivänä olen päivittäin iloinen siitä, että minulla on myös pieni poika, ja nimenomaan juuri sellainen![/QUOTE]
Olen toki tietoinen, että vammaisuutta on monenlaista, ja toisinaan vanhemmat päätyvät surullisen päätökseen lapsen itsensä parhaaksi. Mutta tällä palstalla aika monet - sinänsä rehellisesti - ilmoittavat että abortoisivat esimerkiksi down-lapsen ihan ennusteesta riippumatta, koska eivät ylipäätään koe itseään "vammaisen lapsen vanhemmiksi", millaisia sitten vammaisten lasten vanhemmat noin ylipäätään lienevät. Tai sitten kaikki kehitysvammaisuus niputetaan samaan kastiin: lapsi kärsii infernaalisia tuskia koko lyhyen elämänsä ajan...
Näitä asioita ei todellakaan voi rinnastaa sukupuolishoppailuun. Mutta ei mielestäni Kiinankaan selektiivisiä abortteja voi vertailla sukupuolishoppailuun. Niissä on kysymys koko perheen vanhuuden turvasta. Eli myöskin siitä isosta kysymyksestä, mitä pidetään ihmisarvoisena elämänä.
[QUOTE="Entinen Ksantippa S.";27374282]Olen toki tietoinen, että vammaisuutta on monenlaista, ja toisinaan vanhemmat päätyvät surullisen päätökseen lapsen itsensä parhaaksi. Mutta tällä palstalla aika monet - sinänsä rehellisesti - ilmoittavat että abortoisivat esimerkiksi down-lapsen ihan ennusteesta riippumatta, koska eivät ylipäätään koe itseään "vammaisen lapsen vanhemmiksi", millaisia sitten vammaisten lasten vanhemmat noin ylipäätään lienevät. Tai sitten kaikki kehitysvammaisuus niputetaan samaan kastiin: lapsi kärsii infernaalisia tuskia koko lyhyen elämänsä ajan...
[/QUOTE]
On varmasti ihmisiä jotka niputtavat kehitysvammaiset samaan nippuun. Kuten palstalla usein huomaa, monen mielipide tuntuu olevan down-lapset ovat herttaisia ja aina iloisia. Tai sitten se toinen ääripää, kehitysvammainen kärsii koko elämänsä. Todellisuudessa vammaista lasta odottaessa, ei voi tietää millainen elämä lapselle muodostuu. Tuleeko lapsi olemaan aina iloinen vaiko makaamaan avuttomana vuoteessa kuolemaansa asti. Vai tuleeko lapsen elämästä jotain siltä väliltä. Jokainen vammaista lasta odottava joutuu miettimään omalla kohdallaan asiat sen mukaan millaisen lapsen hoitamiseen omat voimavarat riittäisivät. Päätös tuskin on kenellekään helppo. Helpompaa on ulkopuolisen neuvoa miten tulisi toimia.
[/QUOTE]
On varmasti ihmisiä jotka niputtavat kehitysvammaiset samaan nippuun. Kuten palstalla usein huomaa, monen mielipide tuntuu olevan down-lapset ovat herttaisia ja aina iloisia. Tai sitten se toinen ääripää, kehitysvammainen kärsii koko elämänsä. Todellisuudessa vammaista lasta odottaessa, ei voi tietää millainen elämä lapselle muodostuu. Tuleeko lapsi olemaan aina iloinen vaiko makaamaan avuttomana vuoteessa kuolemaansa asti. Vai tuleeko lapsen elämästä jotain siltä väliltä. Jokainen vammaista lasta odottava joutuu miettimään omalla kohdallaan asiat sen mukaan millaisen lapsen hoitamiseen omat voimavarat riittäisivät. Päätös tuskin on kenellekään helppo. Helpompaa on ulkopuolisen neuvoa miten tulisi toimia.
"Entinen Ksantippa S."
Lieneeköhän muuten kenelläkään tietoa, miten tarkkoja ylipäätään ovat nuo viikoilla 15-16 tehdyt sukupuoliveikkaukset nykylaitteilla.
Tuossa jo aikaisemmin pohdin sitä, että mitä jos syntynyt lapsi ei olekaan toivottua sukupuolta. Vasta nyt tuli mieleen, että hommahan voi mennä pieleen vanhempien näkökulmasta myös vielä traagisemmalla tavalla.
No se varmaan ainakin pysäyttäisi miettimään.
Tuossa jo aikaisemmin pohdin sitä, että mitä jos syntynyt lapsi ei olekaan toivottua sukupuolta. Vasta nyt tuli mieleen, että hommahan voi mennä pieleen vanhempien näkökulmasta myös vielä traagisemmalla tavalla.
No se varmaan ainakin pysäyttäisi miettimään.
En abortoisi lasta sukupuolen vuoksi.
Minusta kuitenkaan siinä, että toivoo lapsen olevan tiettyä sukupuolta ei sinällään ole mitään väärää. . kunhan osaa hyväksyä sen asian, että se toive ei aina toteudu ja pääsee asian kanssa tasapainoon.
Minusta kuitenkaan siinä, että toivoo lapsen olevan tiettyä sukupuolta ei sinällään ole mitään väärää. . kunhan osaa hyväksyä sen asian, että se toive ei aina toteudu ja pääsee asian kanssa tasapainoon.