Tekisitkö sinä jotain, jos tuntematon nainen itkisi kaupungilla itkuinen vauva sylissä?

Osanotot!

Mulla tosta on aikaa jo 5v mutta yhä niin vahvana mielessä. Jotenkin vaan meni kaikki yli enkä voinut enää pidätellä itkua. Kyllä siinä monet ihmiset menivät ohi ennen kuin tämä yksi tuli tarjoamaan nenäliinaa. Kun hän kysyi multa onko jotain hätänä ja voisiko hän auttaa, sai jotenkin soperrettua että väsyttää niin hirveästi ja sisko on kuollut ja pitäisi saada hautajaisvaatteet ostettua ja vauvakin vain itkee.

Tuo ihana nainen sitten ohjasi mut siihen viereiseen kahvilaan ja haki meille syötävää, piti vauvaa että sain rauhassa juotua kahviteltua, juteltiin. Tämän hän tarjoutui vielä seuraksi niin että piti vauvaa mun valitessa vaatteet. Ilman häntä olisin varmaan palannut kotiin tyhjin käsin.

Hänellä ei sanojensa mukaan ollut kiirettä mihinkään ja oli kiva saada auttaa. Mulle se toi kaiken kamalan keskellä jotain ihan uutta uskoa ihmisiin, että ventovieraskin voi noin tarttua tilaisuuteen ja auttaa toista näinkin isosti.

Ihana ihminen, kenet tapasit

 

[QUOTE="M33";30391220]Saattaisin ajatella jotakin sellaista, että mitäs on hankkinut noin paljon lapsia, kun ei selvästikään ole resursseja niiden kanssa pärjätä. Tai: "Tuollaista se on." Tai positiivisempaan sävyyn: "Onneksi meillä ei ole tuollaista."

Nuo ovat siis ajatuksia, joita voisin kuvitella tuolloin ajattelevani, eivätkä mitään poliittisesti korrekteja vastauksia siihen, miten tilanteessa kannattaisi tai pitäisi toimia.[/QUOTE]

Mitä ajattelisit, jos nainen itkisi kaupungilla ilman lapsia? Voihan perheellisenkin naisen itkun syy olla vaikka läheisen yllättävä kuolema, varastettu käsilaukku (jossa meni jotain tosi tärkeää), tms. "Onneksi meillä ei ole tuollaista"?

 

" Tekisitkö sinä jotain, jos tuntematon nainen itkisi kaupungilla itkuinen vauva sylissä?"

Olettaisin että "jaahas, ahmed on raiskannut sekä äidin että vauvan.. tämä on sitä kulttuurinrikastusta varmaan"

 

Eli vähän sama kuin näkisi sääolosuhteisiin nähden aivan liian vähissä vaatteissa olevan kolmekymppisen miehen pitelevän verta vuotavaa nenäänsä, niin ekana ajattelee, että hamppi on vetäny liikaa kokkelia?

Ei?

 

Mitä ajattelisit, jos nainen itkisi kaupungilla ilman lapsia? Voihan perheellisenkin naisen itkun syy olla vaikka läheisen yllättävä kuolema, varastettu käsilaukku (jossa meni jotain tosi tärkeää), tms. "Onneksi meillä ei ole tuollaista"?

Mitkä ovat tilannetekijät? Jos on nuori nainen ja on myöhäinen perjantai-ilta, olettaisin että on riidelty kaverin tai poikaystävän kanssa. Jos on vanhus sairaalan pysäkillä, olettaisin että on käyty katsomassa huonokuntoista ystävää tai puolisoa. Tuolla lailla se mieli toimii.

 

[QUOTE="M33";30391338]Näinhän enemmistö ihmisistä juuri tekee. Ja jos tyyppi näkyy todella nukkuvan eikä ympäristö ole vaarallinen, on parempikin kävellä ohi. Et sinä kenenkään asunnottomuutta tai alkoholismia paranna nokosia keskeyttämällä.[/QUOTE]

Kirjoitin tarkoituksellisesti nurmikolla makaavan en nukkuvan. Ero on siinä tarkistaako asian vai ei. Ihmisiä tuupertuu etenkin kesähelteillä kuin kärpäsiä eri syistä, vanhemmat ihmiset, diabeetikot etc.

 

Just toissa viikolla itkin bussissa lasten kanssa matkustaessa, lapset nukku rattaissa molemmat. Oma isä oli just kuollu ja lapset nukkuessa muistutti siitä. Onneks kukaan ei pitäny tarpeellisena soittaa hätäkeskukseen. Ei kyl kukaan tullu mitään kysymäänkään.

 

[QUOTE="Purppura";30391644]Kirjoitin tarkoituksellisesti nurmikolla makaavan en nukkuvan. Ero on siinä tarkistaako asian vai ei. Ihmisiä tuupertuu etenkin kesähelteillä kuin kärpäsiä eri syistä, vanhemmat ihmiset, diabeetikot etc.[/QUOTE]
Kesähelteillä nurmikolla maataan yleensä muusta syystä kuin sairauskohtauksen vuoksi. Voisi tulla aika kiireinen puistovisiitti, jos pitäisi jokaisen makoilijan pulssi tarkistaa. Onneksi tilanteiden lukutaidolla pääsee aika pitkälle.

 

[QUOTE="M33";30391676]Kesähelteillä nurmikolla maataan yleensä muusta syystä kuin sairauskohtauksen vuoksi. Voisi tulla aika kiireinen puistovisiitti, jos pitäisi jokaisen makoilijan pulssi tarkistaa. Onneksi tilanteiden lukutaidolla pääsee aika pitkälle.[/QUOTE]

Kesähelteillä jos luetaan nurmikoihin muutkin kuin yleiset puistot, tuuperrutaan aikasta usein. Etenkin juuri ne vanhukset. Tuleehan uimaloissakin tavan takaa auringonpistoksia ja muita haavereita ja yleensä ihan normi ihmisille.

''Tilanteiden lukutaidolla'' pystyy selittämään asian itselleen niin ettei siihen tarvitse vahingossakaan puuttua. Lääkärit ja sairaanhoitajat erikseen, siellä kun on sentään vaara hoitovirhesyytteestä.

 

Tilanteiden lukutaidolla voi yleensä päätellä, makoileeko joku nurmikolla omasta tahdostaan vai onko kyseessä hätätilanne.

 

[QUOTE="M33";30391750]Tilanteiden lukutaidolla voi yleensä päätellä, makoileeko joku nurmikolla omasta tahdostaan vai onko kyseessä hätätilanne.[/QUOTE]

Ammattilainen ehkä, tavallinen tallaaja ei. Aivoinfarkti on esimerkki mitä pistetään humalan/huumeiden piikkiin. Yleisyys on luokaltaan 12.000- 14.000 tapausta vuosittain.
Oireet ovat tyypiltään hyvin samanlaisia kuin humalaisella ja valitettavasti jos tilanteeseen ei puututa seuraukset ovat vakavat. Tästä syystä asiasta on yritetty levittää tietoisuutta eri medioissa, jotta apua tarvitsevat saisivat sitä ajoissa.

 

Olen kyllä tietoinen aivoinfarktin oireista. Samoin asidosiin liittyvästä makeantuoksuisesta engityksestä, jonka vuoksi ruotsinlaivan putkaankin on kuollut humalaiseksi tulkittu diabeetikko.

 

[QUOTE="M33";30391831]Olen kyllä tietoinen aivoinfarktin oireista. Samoin asidosiin liittyvästä makeantuoksuisesta engityksestä, jonka vuoksi ruotsinlaivan putkaankin on kuollut humalaiseksi tulkittu diabeetikko.[/QUOTE]

Kyllä minäkin tiedän, että patologi on lääkäreistä se joka yleensä on oikeassa.
Siinä vaiheessa siitä ei vain ole sanottavaa hyötyä.

 

Tottakai. Kysyisin voinko olla jotenkin avuksi ja/tai saanko jäädä edes seuraksi hetkeksi. Sitten vastauksesta ja tilanteesa riippuen jatkot, voisin saattaa kotiin, kutsua kylään, auttaa hankkimaan apua.

 

En tiedä. Mulla on aina omat lapset mukana kun jossain olen, niin en tiedä voisinko tehdä mitään ylimääräistä niiden kanssa. Ja toisaalta jos tuollainen tilanne tulisi vastaan niin varmaan ensimmäisenä epäilisin että mua huijataan/yritetään ryöstää.

 

Toivoisin kysyväni voisinko jotenkin auttaa.

 

Hoitsun luonne ei anna kävellä ohi... Eli ainakin kävisin kysymässä, mikä hätänä ja siitä riippuen sitten jatkot.

 

Itse en ole hyvä ihmisten kanssa, enkä tiedä lapsiperhearjesta mitään. Joten jotenkin minusta tuntuu etten hirveästi mitään hyödyllistä tuossa tapauksessa osaisi tehdä.
Mummon auttaminen tien yli tai kauppakeskukseen eksyneen lapsen auttaminen tulisi varmaan ihan selkäytimestä, mutta en vain tietäisi mitä tehdä jos huutavan kakaralauman keskellä olisi itkevä nainen..? :|

Samoin!

 

Menisin kysymään, että onko kaikki hyvin. Tosin mun goottimainen pukeutuminen on se, mikä sais varmaan ton naisen pinkomaan paikalta tuhatta ja sataa, tuskin sanois sanaakaan tai kattois etes silmiin . Nää on nähty.

Asiaan, eli en vois kävellä kylmästi ohi tai olla, etten huomaiskaan. Kävisin kysymässä onko kaikki hyvin ja tartteeko apua.

Viimeks olen auttanu jotain mummelia tässä meijän lähettyvillä. Tyttären kanssa oltiin lääkäristä tulossa, kun tämä mummeli hortoili eksyneenä, yksinäisenä ja hermostuneena. Kysyin vaan onko jokin hätänä? Sano vaan, että ei löytäny jotain myymälää ja onneksi pystyin auttamaan.

 

soittaisin häkeen ja pyytäisin lastensuojelun paikalle tarkistamaan tilanteen

Kyllä. Tässä oikeat toimintaohjeet. Itkeminen ei ole normaalia.
Itkeminen ei ole luonnollista.

 

Kyllä. Tässä oikeat toimintaohjeet. Itkeminen ei ole normaalia.
Itkeminen ei ole luonnollista.

Aivan. Tottakai sitä nyt pitää lastensuojelu ja palokunta ja anjaeerikäinen paikalle hälyttää. Ei kai sitä ny ihan vaan tavallisena ihmisenä voi toista ihmistä surussa ja ahdistuksessa mennä lähestymään.