Tukiperhelapsemme ei sitten enää pääse meille....

XXS
Olemme olleet kolmisen vuotta tukiperheenä juuri 4-vuotta täyttäneelle lapselle eli hän on ollut meillä joka toinen viikonloppu + kesällä ja muutenkin aina pidempiä aikoja sopimuksen mukaan. Nyt lapsi on huostaanotettu kokonaan omilta vanhemmiltaan ja sijoitettu sijaislapseksi johonkin perheeseen.

Meille ei kerrota, missä päin Suomea lapsi nyt on ja sijaisperhe on välikäsien kautta ilmoittanut, ettei halua olla meihin missään yhteyksissä. Harmittaa lapsen puolesta ja on kova ikävä häntä. Nyt on vaan pakkoa ajatella, että tämä on lapsen parhaaksi kun ei biologiset, vielä kovin nuoret, vanhemmat pysty hänestä omien ongelmiensa ohessa huolehtimaan. pelkään niin, että lapsi olettaa meidän tietoisesti hänet nyt unohtaneen ja hylänneen :'(
 
reetta
Alkuperäinen kirjoittaja XXS:
Olemme olleet kolmisen vuotta tukiperheenä juuri 4-vuotta täyttäneelle lapselle eli hän on ollut meillä joka toinen viikonloppu + kesällä ja muutenkin aina pidempiä aikoja sopimuksen mukaan. Nyt lapsi on huostaanotettu kokonaan omilta vanhemmiltaan ja sijoitettu sijaislapseksi johonkin perheeseen.

Meille ei kerrota, missä päin Suomea lapsi nyt on ja sijaisperhe on välikäsien kautta ilmoittanut, ettei halua olla meihin missään yhteyksissä. Harmittaa lapsen puolesta ja on kova ikävä häntä. Nyt on vaan pakkoa ajatella, että tämä on lapsen parhaaksi kun ei biologiset, vielä kovin nuoret, vanhemmat pysty hänestä omien ongelmiensa ohessa huolehtimaan. pelkään niin, että lapsi olettaa meidän tietoisesti hänet nyt unohtaneen ja hylänneen :'(
voi että tuli tosi surullinen olo itselle teidän tilanteesta.
Itse ottaisin yhteyttä näihin viranomaisiin jotka hoitaneeet tämän perheen asiaa ja kertoisin murheeni ja huoleni.
Tuntuu todella kummalliselta, ettei sijaisperhe halua olla missään yhteyksissä teihin?luulisi nyt sossunkin suosittelevan yhteydenpidon jatkamista LAPSEN TAKIA?!?
koska olette viimeksi nähneet poikaa?
jos me alettaisiin sijaisperheeksi ilman muuta haluttaisiin että poika saa pitää tutun ja turvallisen siteen tukiperheeseen!!!!
EN VOIKÄSITTÄÄ MITEN VOIDAAN TEHDÄ JA TOIMIA NÄIN!
me olemme ryhtymässä juuri tukiperheeksi itse.
 
XXS
Olemme tavanneet pojan viimeksi 15.-17.2 ja silloin ei huostaanotosta ainakaan meille kerrottu mitään. Sen toki tiedämme, ettei lasta sijoiteta tukiperheeseen pidemmäksi aikaa vaan hän oli meillä säännöllisesti,j otta vanhempansa olisivat sitten jaksaneet lapsen kanssa taas paremmin. Tukiperheenä meillä ei ole mitään oikeuksia lapsen suhteen. Ilmeisesti sijaisperhe ei halua, että mikään muistuttaa lasta hänen aiemmasta elämästään ja siksi kieltää kaiken yhteydenpidon.
Ja mitä tilipussiin tulee, niin siellä se ei näy eikä tarvitsekaan. Sen, mitä olemme lapselle hankkineet, olemme hankkineet hänen parhaakseen ja omasta tahdostamme.
 
reetta
Alkuperäinen kirjoittaja raija:
voi surku. :hug: ja näkyyhän se teidän tilipussissakin.:(
järkyttävää kommentointia!
hiukan kärjistän mutta jos sulta otettaisiin lapsi pois ja joku toteaisi että onhan se sun tilipussista pois niin...
taidat olla täysin empatiakyvytön
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Aamu Uninen:
Te olette tukiperhe, ette sijoitusperhe. Pride-koulutuksessa korostettiin, että nämä ovat eri asia ja että tukiperheeseen harvemmin lasta sijoitetaan pitkäaikaisesti. Minkä ikäinen lapsi kyseessä? Toki lasta saattaa hämmentää, jos yhteyksiä sijoitusperheestä, johon on sopeutumassa, pidetään sekä ent. tukiperheeseen että biologisiin vanhempiin. Ehkä vain kiinnyitte liikaa? :hug:
lasta saattaa HÄMMENTÄÄ?
lapsi voi kokea tulleensa HYLÄTYKSI.
voi elämän kevät.......
 
reetta
Alkuperäinen kirjoittaja XXS:
Olemme tavanneet pojan viimeksi 15.-17.2 ja silloin ei huostaanotosta ainakaan meille kerrottu mitään. Sen toki tiedämme, ettei lasta sijoiteta tukiperheeseen pidemmäksi aikaa vaan hän oli meillä säännöllisesti,j otta vanhempansa olisivat sitten jaksaneet lapsen kanssa taas paremmin. Tukiperheenä meillä ei ole mitään oikeuksia lapsen suhteen. Ilmeisesti sijaisperhe ei halua, että mikään muistuttaa lasta hänen aiemmasta elämästään ja siksi kieltää kaiken yhteydenpidon.
Ja mitä tilipussiin tulee, niin siellä se ei näy eikä tarvitsekaan. Sen, mitä olemme lapselle hankkineet, olemme hankkineet hänen parhaakseen ja omasta tahdostamme.
tuntuu aika karulta kyllä. ei voi muuta kun toivoa että pojalla ei olisi isoa hätää.
 
Tuota noin... Juurikin sijaisvanhemmaksi tässä ryhtymässä, tarkalleen sanoen ensi viikolla meille muuttaa 1v pojan pallero =)
4v lapsi kun sijoitetaan niin ensi alkuun tulee se rauhoittumisvaihe joka kestää vähintään 3 viikkoa. Kaikki yhteydenpito estetään vanhempiin, sukulaisiin... siis kaikkiin tuttuihin.
Uskoisin että jos olette yhteydessä sijaishuoltoon niin saatte ainakin sen yhden kerran vielä lasta tavata että voitte selittää hänelle tilanteen ja ns. hyvästellä. Se olisi myös lapsen hyväksi.

Meillä vähän eri juttu kun tuleva lapsi on niin pieni niin se rauhoittumis prosessi tehdään täällä meillä kotona vain lähinnä sillä että otetaan pari ensimmäistä viikkoa vähän rauhallisemmin. Tutustutaan toisiimme ja ei mitään väen paljoutta tänne kotiin oteta eikä kyläpaikoissa juosta.

Meillä kävi aikoinaan myös niin kun tukiperheenä olimme että kun ilmoitimme että lopetamme tukiperheenä olon niin yhteys katkesi kuin seinään lapsen puolelta. Minä ja lapsemme läheteltiin pitkään lapselle postia ja valokuvia mutta toisesta suunnasta ei kuulunut mitään.
Harmi homma, mutta piti vaan yrittää ottaa se niin kuin meille oli opetettu.
 
Niin ja sen lisään vielä että ymmärrän kyllä sijaisvanhempia jos eivät halua järjestää tapaamisia tukiperheen kanssa. Siis se yksi kerta nyt ois ihan suotavaa, mutta tosiaan kun niitä tapaamisia järjestetään myös vanhempien, kummien, mummien ja sijaishuollon kanssa niin jos meinaa saada lapsenkin rauhoittumaan ja itsellekin jonkinlaisen rytmin arkeen ilman tapaamisia ja muuta niin eiköhän ihan ymmärrettävää sijaisvanhemmilta =)
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Aamu Uninen:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
AAMU-UNINEN

Niin, kyllä. Hylätyksi.
Luitko miten pienestä, miten usein poika oli ehtinyt käydä tukiperheessään?
Sitähän ei kerrottu. Nyt hänellä on sijaisperhe, johon hänen tulisi kiintyä.
miten niin ei kerrottu???
kolmisen vuotta tukiperheenä 4v pojalle.
POika käynyt tukiperheessä joka toinen vkonloppu sekä lomilla pidempiä aikoja.
Varmasti pojalla on kauhea olo jos kokee että tuo tukiperhe hylkäsi hänet.
 
N
Alkuperäinen kirjoittaja Ursus maritimus:
Tuota noin... Juurikin sijaisvanhemmaksi tässä ryhtymässä, tarkalleen sanoen ensi viikolla meille muuttaa 1v pojan pallero =)
4v lapsi kun sijoitetaan niin ensi alkuun tulee se rauhoittumisvaihe joka kestää vähintään 3 viikkoa. Kaikki yhteydenpito estetään vanhempiin, sukulaisiin... siis kaikkiin tuttuihin.
Uskoisin että jos olette yhteydessä sijaishuoltoon niin saatte ainakin sen yhden kerran vielä lasta tavata että voitte selittää hänelle tilanteen ja ns. hyvästellä. Se olisi myös lapsen hyväksi.

Meillä vähän eri juttu kun tuleva lapsi on niin pieni niin se rauhoittumis prosessi tehdään täällä meillä kotona vain lähinnä sillä että otetaan pari ensimmäistä viikkoa vähän rauhallisemmin. Tutustutaan toisiimme ja ei mitään väen paljoutta tänne kotiin oteta eikä kyläpaikoissa juosta.

Meillä kävi aikoinaan myös niin kun tukiperheenä olimme että kun ilmoitimme että lopetamme tukiperheenä olon niin yhteys katkesi kuin seinään lapsen puolelta. Minä ja lapsemme läheteltiin pitkään lapselle postia ja valokuvia mutta toisesta suunnasta ei kuulunut mitään.
Harmi homma, mutta piti vaan yrittää ottaa se niin kuin meille oli opetettu.
Voi hemmetti. tuohan on ihan karseeta. Siis jos kaikki yhteydet pitää katkaista ns, rauhoittumisjaksoksi. Hitto, ihan perseestä jos lapselta viedään ympäriltä vähänkin kaikki tuttu ja pakotetaan uppi outojen ihmisten luokse elämään ja olemaan jos elämässä kuitenkin on joku, joka välittää ja on ollu osana hänen elämäänsä jollain tavoin. Voi pientä lasta!! Nimen omaan, pitäisi olla mahdollisuus selittää asia ja hyvästellä. Ja olis sekin musta oikein, että lapsenpitäisi tuntea, että hällä on joku oljenkorsi, joku tuttu jolle soittaa ja purkaa pahaa oloaan. Ei uppi outoihin ihmisiin voi heti nojautua. Ihan käsittämätön systeemi jos multa kysytään.

 
N
Alkuperäinen kirjoittaja N:
Alkuperäinen kirjoittaja Ursus maritimus:
Tuota noin... Juurikin sijaisvanhemmaksi tässä ryhtymässä, tarkalleen sanoen ensi viikolla meille muuttaa 1v pojan pallero =)
4v lapsi kun sijoitetaan niin ensi alkuun tulee se rauhoittumisvaihe joka kestää vähintään 3 viikkoa. Kaikki yhteydenpito estetään vanhempiin, sukulaisiin... siis kaikkiin tuttuihin.
Uskoisin että jos olette yhteydessä sijaishuoltoon niin saatte ainakin sen yhden kerran vielä lasta tavata että voitte selittää hänelle tilanteen ja ns. hyvästellä. Se olisi myös lapsen hyväksi.

Meillä vähän eri juttu kun tuleva lapsi on niin pieni niin se rauhoittumis prosessi tehdään täällä meillä kotona vain lähinnä sillä että otetaan pari ensimmäistä viikkoa vähän rauhallisemmin. Tutustutaan toisiimme ja ei mitään väen paljoutta tänne kotiin oteta eikä kyläpaikoissa juosta.

Meillä kävi aikoinaan myös niin kun tukiperheenä olimme että kun ilmoitimme että lopetamme tukiperheenä olon niin yhteys katkesi kuin seinään lapsen puolelta. Minä ja lapsemme läheteltiin pitkään lapselle postia ja valokuvia mutta toisesta suunnasta ei kuulunut mitään.
Harmi homma, mutta piti vaan yrittää ottaa se niin kuin meille oli opetettu.
Voi hemmetti. tuohan on ihan karseeta. Siis jos kaikki yhteydet pitää katkaista ns, rauhoittumisjaksoksi. Hitto, ihan perseestä jos lapselta viedään ympäriltä vähänkin kaikki tuttu ja pakotetaan uppi outojen ihmisten luokse elämään ja olemaan jos elämässä kuitenkin on joku, joka välittää ja on ollu osana hänen elämäänsä jollain tavoin. Voi pientä lasta!! Nimen omaan, pitäisi olla mahdollisuus selittää asia ja hyvästellä. Ja olis sekin musta oikein, että lapsenpitäisi tuntea, että hällä on joku oljenkorsi, joku tuttu jolle soittaa ja purkaa pahaa oloaan. Ei uppi outoihin ihmisiin voi heti nojautua. Ihan käsittämätön systeemi jos multa kysytään.
Lisäisin vielä, että huostaan otetulla lapsella, ylipääänsä kellään lapsella tuskin on elämässään liikaa rakkautta ja heitä, jotka välittää. Voihan olla, että vaikak vanhemmat ovatkinkuvioissa, ei suhde heihin ole kunnossa. Eihän se huostoonottotilanteissa varmaan koskaan voi olla kunnossa. TUkiperhe on voinut tulla vuosien aikana helmpommaksi tueksi ja ymmärtäjäksi kuin omat vanhemmat, kummit tms. On tää surullista, voi hitto.
 
hellu
yrittää ottaa se niin kuin meille oli opetettu.[/quote]

Voi hemmetti. tuohan on ihan karseeta. Siis jos kaikki yhteydet pitää katkaista ns, rauhoittumisjaksoksi. Hitto, ihan perseestä jos lapselta viedään ympäriltä vähänkin kaikki tuttu ja pakotetaan uppi outojen ihmisten luokse elämään ja olemaan jos elämässä kuitenkin on joku, joka välittää ja on ollu osana hänen elämäänsä jollain tavoin. Voi pientä lasta!! Nimen omaan, pitäisi olla mahdollisuus selittää asia ja hyvästellä. Ja olis sekin musta oikein, että lapsenpitäisi tuntea, että hällä on joku oljenkorsi, joku tuttu jolle soittaa ja purkaa pahaa oloaan. Ei uppi outoihin ihmisiin voi heti nojautua. Ihan käsittämätön systeemi jos multa kysytään.

[/quote]

ei minusta, jos lapsi sijoitetaan toiseen perheeseen, on asiat varmasti niin huonosti että ei mahda juuri vanhempia kiinnostaa siinä vaiheessa enää lapsi. minusta ihan ok, että on tuo rauhoittuis jakso, lapsikin tajuaa että nyt se on loppu, ja alkaa uusi elämä?
vaan en voi kuvitellakaan miten joku voi luopua lapsestaan, tosin meillä ei mitään "ongelmia" ole..
 
vieras
Kuulostaa aivan kamalalta. Kyllä mahtaa lapsella olla järkyttävä kokemus. Ja tukiperheellekin rankkaa. Miten voi muka kiintyä liikaa? Eikö se ole arvokkainta maailmassa, että syntyy aito ja läheinen suhde? Ei tukiperhe mikään kone ole.
 
N
Alkuperäinen kirjoittaja hellu:
yrittää ottaa se niin kuin meille oli opetettu.
Voi hemmetti. tuohan on ihan karseeta. Siis jos kaikki yhteydet pitää katkaista ns, rauhoittumisjaksoksi. Hitto, ihan perseestä jos lapselta viedään ympäriltä vähänkin kaikki tuttu ja pakotetaan uppi outojen ihmisten luokse elämään ja olemaan jos elämässä kuitenkin on joku, joka välittää ja on ollu osana hänen elämäänsä jollain tavoin. Voi pientä lasta!! Nimen omaan, pitäisi olla mahdollisuus selittää asia ja hyvästellä. Ja olis sekin musta oikein, että lapsenpitäisi tuntea, että hällä on joku oljenkorsi, joku tuttu jolle soittaa ja purkaa pahaa oloaan. Ei uppi outoihin ihmisiin voi heti nojautua. Ihan käsittämätön systeemi jos multa kysytään.

[/quote]

ei minusta, jos lapsi sijoitetaan toiseen perheeseen, on asiat varmasti niin huonosti että ei mahda juuri vanhempia kiinnostaa siinä vaiheessa enää lapsi. minusta ihan ok, että on tuo rauhoittuis jakso, lapsikin tajuaa että nyt se on loppu, ja alkaa uusi elämä?
vaan en voi kuvitellakaan miten joku voi luopua lapsestaan, tosin meillä ei mitään "ongelmia" ole..[/quote]


Siis ymmärsinköhän minä jotain väärin tässä koko jutussa. Siis ymmärsin asian näin, että lapsen yhteydet tukiperheeseen on nyt katkaistu ku lapsi on siirtynyt sijaisperheeseen. Eli siis tukiperhe on tehnyt hommansa hyvin eikä lasta siis suinkaan siisretä sijaisperheeseen sen takia, että tuliperhe olisw toiminut huonsti vaan siksi, että alkuperäinen, biologinen koti on katsottu olevan siinä jamassa, että noin tukiperhetoiminnan tapainen väliaikainen tuki tilanteessa ei enää riitä. Eli biologisessa kodissa kaikki päin mäntyö, ei tukiperheessä. Ja kun tukiperhe on kuitenkin ollu se tuki ja turva jo vuosia, niin eikös sen merkityksellisyys pitäisi tunnustaa ja sallia lapselle edes jonkillainen turvallisuuden tunne ja pieni yhteys ko tukiperheeseen?
 

Yhteistyössä