Riippuen miten asiaa katsoo, onko kyse jo lapsesta vai ei. Minulla kun ei ilman lääkäriä pysy nuo lapset sisällä vaan tulevat ulos aina ennen viikkoa 12En ole tiennytkään tuosta. :| Kovia juttuja olet käynyt läpi.
Riippuen miten asiaa katsoo, onko kyse jo lapsesta vai ei. Minulla kun ei ilman lääkäriä pysy nuo lapset sisällä vaan tulevat ulos aina ennen viikkoa 12En ole tiennytkään tuosta. :| Kovia juttuja olet käynyt läpi.
Millä keinoilla ne raskausajat sun syntyneiden lasten kohdalla saatiin jatkumaan?Riippuen miten asiaa katsoo, onko kyse jo lapsesta vai ei. Minulla kun ei ilman lääkäriä pysy nuo lapset sisällä vaan tulevat ulos aina ennen viikkoa 12
Ommeltiin kohdunsuu kiinni ja laitettiin makuulle koko raskauden ajaksi.Millä keinoilla ne raskausajat sun syntyneiden lasten kohdalla saatiin jatkumaan?
Tosi aikaisessa vaiheessa olet vuodelepoon joutunut, monilla se on ehkä viimeinen kolmannes tms. Olitko kotona sen ajan vai sairaalassa?Ommeltiin kohdunsuu kiinni ja laitettiin makuulle koko raskauden ajaksi.
:O Siis mitä ihmettä tarkoitat tuolla?Tarkoitin ihan oikeasti. Uskohan pelastaa monet kriiseissä ja antaa toivoa ja tarkoitusta vaikka tapahtuu pahoja asioita.
:ashamed: Nyt vasta huomasin nuo viestit! En muistanut katsoa vastaustasi, kun klikkasin suoraan "viimeinen" sivulle. Anteeksi siis kamalasti Olet nähnyt kauheita asioita ja en usko että noista voi ehjin nahoin selvitä ilman Jumalan apua<3 Jumalalla on suunnitelma ja he pääsi parempaan paikkaan.. Voimia:hug:Niin siis ihan oikeasti minulla on keskenmenoja lukuisia ja esikoiseni isä tapettiin ennen kuin esikoiseni syntyi. Ystäväni kuoli käsiini yliannostukseen vaikka yritin kovasti elvyttää. Olen ollut todistamassa kun viisi vuotias hyppäsi kuolemaansa parvekkeelta vuosien seksuaalisen hyväksikäytön takia kun sosiaalihuolto ei tehnyt mitään vaikka me naapurit kovasti yritimme auttaa. Miten kamalia asioita pitäisi tapahtua? Tai mikä on mielestäsi ihan oikea asia?
Kaikki ei tässä elämässä aina mene niin kun toivoo ja pitäisi. Ymmärtkö sinä sen? Joskus ihminen ei jaksa eikä pysty pitämään huolta omasta taloudestaan ja siihenkin on mahdollista saada apua. Ei se ole niin että aina pitää pärjätä ja vielä itse.Olet saavuttanut mukavasti? Jep jep, sanoo ihminen joka ei pärjää edes mamman kukkaron avulla.
En ymmärrä.Kaikki ei tässä elämässä aina mene niin kun toivoo ja pitäisi. Ymmärtkö sinä sen? Joskus ihminen ei jaksa eikä pysty pitämään huolta omasta taloudestaan ja siihenkin on mahdollista saada apua. Ei se ole niin että aina pitää pärjätä ja vielä itse.
Sekä että. Kakkosen kanssa jouduin olemaan lähes koko ajan sairaalassa tipassa kun supistukset oli alusta asti aika voimakkaita. Vaikka lapset on jouduttu pitämään väkisin sisällä on ne käynnistetty aikaisin kun mun kroppa on romahtanut. Kaksi ekaa viikoilla 36 ja kolmas viikolla 38.Tosi aikaisessa vaiheessa olet vuodelepoon joutunut, monilla se on ehkä viimeinen kolmannes tms. Olitko kotona sen ajan vai sairaalassa?
Nou hätä.:ashamed: Nyt vasta huomasin nuo viestit! En muistanut katsoa vastaustasi, kun klikkasin suoraan "viimeinen" sivulle. Anteeksi siis kamalasti Olet nähnyt kauheita asioita ja en usko että noista voi ehjin nahoin selvitä ilman Jumalan apua<3 Jumalalla on suunnitelma ja he pääsi parempaan paikkaan.. Voimia:hug:
Mua inhotaa, että ihmiset joutuvat kokemaan monta keskenmenoa ennen kuin asialle koitetaan edes tehdä mitään. Yks tuttu on haudannu kolme lasta (myöhäisiä keskenmenoja eli ihan vauvoja jo), toinen hautas myöhäisillä keskenmenolla kaksi lasta ennen kuin pääs vuodelepoon alusta asti. Näin he saivat lapsensa.Sekä että. Kakkosen kanssa jouduin olemaan lähes koko ajan sairaalassa tipassa kun supistukset oli alusta asti aika voimakkaita. Vaikka lapset on jouduttu pitämään väkisin sisällä on ne käynnistetty aikaisin kun mun kroppa on romahtanut. Kaksi ekaa viikoilla 36 ja kolmas viikolla 38.
No voih - ehkä sinä ymmärrät sitten jotain muuta vaikka matematiikkaa.En ymmärrä.
Huhhuh, siinä on miettimistä ollut miten saa ajan kulumaan siellä sairaalassa. Ja rohkeutta on sulla ollut kun olet uskaltanut jokaisen kohdalla alkaa siihen ruljanssiin. Onneksi ne raskaudet jatkui edes jotenkin turvallisille viikoille.Sekä että. Kakkosen kanssa jouduin olemaan lähes koko ajan sairaalassa tipassa kun supistukset oli alusta asti aika voimakkaita. Vaikka lapset on jouduttu pitämään väkisin sisällä on ne käynnistetty aikaisin kun mun kroppa on romahtanut. Kaksi ekaa viikoilla 36 ja kolmas viikolla 38.
Juu, mutta ei enää. Viimeinen oli niin vaikea, että ei jaksa ja ikääkin kuitenkin on sen verran, että viisainta jättää lasten teko nuoremmille ihan suosiossa. Olemme kaikki erilaisia. Toinen kestää sen mitä toinen ei. Minulle tuo on arkea joten en osaa ottaa sitä enää niin vakavasti. Ensimmäisten kohdalla se olikin hankalaa. Ja kun ensimmäisen sain olin varma että se on tässä...ei enempää kiitos mutta sitten monen keskenmenon jälkeen tulin toisiin aatoksiin ja pidin pojan. Viimoisen kanssa oli tilanne se, että miehellä ei ollut vielä omaa lasta ja minulle tuli pieni paha mieli siitä...joten nyt on kaikki kolme maailmassaHuhhuh, siinä on miettimistä ollut miten saa ajan kulumaan siellä sairaalassa. Ja rohkeutta on sulla ollut kun olet uskaltanut jokaisen kohdalla alkaa siihen ruljanssiin. Onneksi ne raskaudet jatkui edes jotenkin turvallisille viikoille.
Mulla ei ole niin pahoja juttuja ollut kuin sulla mutta munkaan kroppaa ei ole tehty kovin monen muksun tekemiseen, mun kudostyyppi on tosi venyvä, kuten mun äidillä. Vaikka olen jumpannut niin tuntuu että olen yhtä irrallista osasta vieläkin.Juu, mutta ei enää. Viimeinen oli niin vaikea, että ei jaksa ja ikääkin kuitenkin on sen verran, että viisainta jättää lasten teko nuoremmille ihan suosiossa. Olemme kaikki erilaisia. Toinen kestää sen mitä toinen ei. Minulle tuo on arkea joten en osaa ottaa sitä enää niin vakavasti. Ensimmäisten kohdalla se olikin hankalaa. Ja kun ensimmäisen sain olin varma että se on tässä...ei enempää kiitos mutta sitten monen keskenmenon jälkeen tulin toisiin aatoksiin ja pidin pojan. Viimoisen kanssa oli tilanne se, että miehellä ei ollut vielä omaa lasta ja minulle tuli pieni paha mieli siitä...joten nyt on kaikki kolme maailmassa
Ihmiset on...mielenkiintoisia. Ihania ja rasittavia. Ne valtaa päivittäin mielen ja heihin tulee uhrattua varmaan suurin osa aikaa ja energiaa. Mäkin olen tämän päivän hakannut päätä seinään kun pännii.Jeesus on paras ja kuningas ja mahtava ja voittaja. Sen sijaan muutaman ihmisen suhteen oon vaan pettynyt ja ärtynyt. Sillon auttaakin ajatella, ettei niillä oo mitään oikeeta merkitystä, ei sellasta, mitä Jeesuksella. Se vaan onnjuttu joka on ja pysyy.
Me olemme kaikki niin erilaisia...siksi niin kiehtovia.Mulla ei ole niin pahoja juttuja ollut kuin sulla mutta munkaan kroppaa ei ole tehty kovin monen muksun tekemiseen, mun kudostyyppi on tosi venyvä, kuten mun äidillä. Vaikka olen jumpannut niin tuntuu että olen yhtä irrallista osasta vieläkin.
Nimenomaan ja jos joku ei musta tykkää, ajattelen, että Jeesus tykkää ainaskin. Jajos joku tuomitsee mut väärin ja puhuu musta pahaa ja väittää asioita mitkä ei oo totta, voi vaan aatella, että Jumala näkee miten asiat on oikeesti ja puolustaa mua.Ihmiset on...mielenkiintoisia. Ihania ja rasittavia. Ne valtaa päivittäin mielen ja heihin tulee uhrattua varmaan suurin osa aikaa ja energiaa. Mäkin olen tämän päivän hakannut päätä seinään kun pännii.
Sit kun vertaa Jumalaan niin kokoluokka on eri.
"Kansakunnat ovat kuin pisara vesisangon uurteessa." Psalmeista siis tuo.
En ole lukenut. Mitäs se jumaluus sanoi?Oletteko lukeneet tuon Totuus Taivaasta Eben Alexander, hän tapasi Jumalan koomansa aikana.