Uskisketju pääsiäisen kunniaksi

No täällä tapahtuu ihan tajuttoman kauheita asioita (lasten hyväksikäyttöä, pahointepitelyä mitä juuri nostit esille), eivätkä ne ole Jumalan tahto, mutta Jumala ei pysty estämään kaikkia pahuuksia. Mutta taivaassa on hyvä olla ja sinne pääsee jokainen lapsi<3

kumma kun et ole jo menny. :O

 

Totta, ja se menestyminen tuo varmasti paineita… Ei kestäis näin herkkä ihminen (tai siis heikko) sitä, mutta on se upeaa että vahvoja naisia on ketkä kantavat vallan ja vastuun hienosti Ei voi kun ihailla<3 Oma esimieheni esimerkiksi. Mikähän siinä on että jotkut osaavat pysyä hillittyinä ja cooleina AINA oli tilanne miten helvetillinen tahansa ja miksi meille on annettu niin erilaiset eväät..? Testaakohan Jumala meitä jotenkin?

Esimiehillä on usein kokemusta alalta, eivät hätkähdä asiakkaiden tai alaisten motkottamisista kun ovat törmänneet samoihin juttuihin jo monet kerrat.
Ja sekin tietty auttaa jos alaiset ymmärtävät sen että paraskin esimies voi joutua tekemään ikäviä ratkaisuja, esim. kaikkien lomatoiveita on mahdoton toteuttaa jne.

 

No just sanoit, että ne on Jumalan antamia asioita mitä jotkut joutuvat kestämään.

Lasten kohdalla niin ei ole mutta noin muuten kyllä se monesti on pitänyt paikkaansa ainakin näin uskovan näkökulmasta, että ne kärsimykset on vain kestänyt Jumalan avulla tai tähden. Kaikki ei ole Jumalasta kiinni, saatanalla on myös näppinsä pelissä:/

 

No täällä tapahtuu ihan tajuttoman kauheita asioita (lasten hyväksikäyttöä, pahointepitelyä mitä juuri nostit esille), eivätkä ne ole Jumalan tahto, mutta Jumala ei pysty estämään kaikkia pahuuksia. Mutta taivaassa on hyvä olla ja sinne pääsee jokainen lapsi<3

Jumalahan on kristinuskon mukaan kaikkivaltias, joten kyllä pystyisi halutessaan estämään. Miksi ei halua, beats me.

 

Niin mut pitää muistaa sekin, että jos jollain jotain kivaa on, niin se tuo sille ihmiselle lisäharmia ja vastuuta. Mä haluaisin esim. työjutuissa paljon vaativampia ja haastavampia juttuja mutta kun katselen siinä hinkuamassani tehtävässä olevia, niin ei se ole heillä niin helppoa. Kuraa tulee joka suunnalta heille. Ihan kuin Jumala kysyisi multa että "olisitko oikeasti valmis samaan?" (noh, olisin)

Jumala antaa sun esimiehille/työkavereille paskaa niskaan kysyäkseen Sinulta urahaaveista?

 

kumma kun et ole jo menny. :O

Etkä sinäkään? Joku muu tarkoitus Jumalalla siis meille oli.

 

Etkä sinäkään? Joku muu tarkoitus Jumalalla siis meille oli.

"meille". ehkä sulle jossain kuvitelmissa mutta ei missään tapauksessa mulle.

 

:vampire:

Nyt täytyy ottaa virsi 303:

"Vaikka vihollinen
väijyy petollinen,
Jeesus pelastaa."

 

"meille". ehkä sulle jossain kuvitelmissa mutta ei missään tapauksessa mulle.

Niin sinä saat uskoa =)

 

Lasten kohdalla niin ei ole mutta noin muuten kyllä se monesti on pitänyt paikkaansa ainakin näin uskovan näkökulmasta, että ne kärsimykset on vain kestänyt Jumalan avulla tai tähden. Kaikki ei ole Jumalasta kiinni, saatanalla on myös näppinsä pelissä:/

I have no words

 

[QUOTE="vieras.";29798651]Jumala antaa sun esimiehille/työkavereille paskaa niskaan kysyäkseen Sinulta urahaaveista?[/QUOTE]

Niille tulee sitä kakkelia niskaan joka tapauksessa, ilman muakin, koska heidän työtehtävät on semmoisia.
Multa sit Jumala tuntuu kysyvän että haluanko samaa.

 

Niin sinä saat uskoa =)

ero on siinä että sinä uskot, minä tiedän.

 

I have no words

:hug:

 

Niille tulee sitä kakkelia niskaan joka tapauksessa, ilman muakin, koska heidän työtehtävät on semmoisia.
Multa sit Jumala tuntuu kysyvän että haluanko samaa.

Eikä missään nimessä niin, että sä ihan itse omilla aivoillasi pohtisit näkemääsi ja kokemaasi?

 

:hug:

Se ei ollu millää hyvällä sanottu asia.

 

[QUOTE="vieras.";29798717]Eikä missään nimessä niin, että sä ihan itse omilla aivoillasi pohtisit näkemääsi ja kokemaasi?[/QUOTE]

Öö siinähän raksuttaa mun aivot myös ja mä teen valinnat sen suhteen havittelenko edes tiettyjä juttuja työelämässä. Ei mun pakko ole Jumalan puhetta kuunnella ja suurin osa mun ajatusmaailmasta pyörii ilman erityistä puhuttelua Jumalalta.
Mutta Jumala tuntee mut parhaiten (tuntee luonteen, voimavarat jne) joten mielelläni annan Hänen ohjata, niin välttyy joiltakin karikoilta.

 

Se ei ollu millää hyvällä sanottu asia.

Koita sinäkin löytää usko niin ehkä helpottaa.

 

Öö siinähän raksuttaa mun aivot myös ja mä teen valinnat sen suhteen havittelenko edes tiettyjä juttuja työelämässä. Ei mun pakko ole Jumalan puhetta kuunnella ja suurin osa mun ajatusmaailmasta pyörii ilman erityistä puhuttelua Jumalalta.
Mutta Jumala tuntee mut parhaiten (tuntee luonteen, voimavarat jne) joten mielelläni annan Hänen ohjata, niin välttyy joiltakin karikoilta.

Juu,voihan sitä kaikki arkisetkin asiat tehdä mielenkiintoisemmiksi, kun ajattelee kaiken olevan jotain salaisia viestejä.. jostain/joltain. Ei kai siinä.

 

Olen ihan tavallinen kirkkouskovainen, mutta uskonnollisessa kodissa kasvatettu. Nyt tämän sairauteni myötä olen joutunut miettimään elämän ja kuoleman kysymyksiä ja rukoilemaan varjelusta sekä itselleni että lapsilleni. Vielä enemmän lapsille kuin itselleni.
Olen koko elämäni kyllä rukoillut ihan arjessa tyyliin "Hyvä jumala, älä anna sen puuron kiehua hellalle, anna mun ehtiä". Iltarukouksissa sitten niitä isompia asioita. Ja kyllä Jumala auttaa, niin isoissa kuin pienissäkin asioissa. Vielä kun osaisin antaa edes jonkunlaisen kristillisen kasvatuksen lapsilleni olisin tyytyväinen. Mutta siihen mulla on vielä matkaa.

 

Koita sinäkin löytää usko niin ehkä helpottaa.

Ei, mä uskon että jokainen täällä maan päällä on vastuussa omista teoistaan. En usko ihmisen kirjottamaan "uskoon" joka satelee järjettömiä sääntöjä joiden mukaan pitäisi elää, en usko kirkkoon jonka alkuperäinen tarkoitus on ollut vaan pelotella ihmisiä ja rahastaa niitä, en usko siihen ihmisen käyttämään valtaan toista kohtaan joka voidaan naamioida uskonnoksi. En usko siihen, että voi tehdä järjettömiä asioita ja syyttää siitä saatanaa (vitun säälittävää), en usko sotiin joita on käyty ja käydään vieläkin uskonnon takia.

Ja mitäköhän uskoa tarkoitata niitä kun tuppaa olemaan aika monta? Tarkoitatko sitä jonka mukaan juutalaiset joutuu helvetiin, koska he eivät usko Jeesukseen vai sitä jossa kaikki ovat Jumalan lapsia? Vai katollisia joiden mukaan seksi ennen avioliittoa on synti, samoin kuin ehkäisy? Vai mitä tarkoitat?

 

Koita sinäkin löytää usko niin ehkä helpottaa.

Tästä tulee mieleeni ikivanha (ja tosihuono ) vitsi:

"Toivossa on hyvä elää", sanoi lapamato kaverilleen. "Niin minäkin luulin, kunnes tulin uskoon", vastasi toinen.

Anteeksi

Oikeasti itselläkin on kokemuksia elämän varrelta, joissa olen tuntenut olevan jotain "suurempaa" mukana. Kuitenkin koen, että minulla on minun "oma uskoni", johon ehkä ei suoraan kuulu Jumala (eikä saatana), usko johon hiljaa mielessäni uskon ja turvaan kun tunnen apua tarvitsevani.

Mutta kenellekään en koskaan aatoksiani halua tuputtaa, pohdin niitä hiljaa mielessäni vaan. Olen elämäni aikana saanut niin tarpeekseni uskonnon pakkosyötöstä, ettei tosikaan. Ja ihmisiltä, joiden usko ei mielestäni ole yhtään omaani suurempaa tai tärkeämpää, vaikka he sitä kovin julistavat näkyvästi.

Epäselvää tekstiä, olen monen vuoden jälkeen oikein elämää suuremmassa flunssassa, ja tuntuu kuin pää olisi täynnä mannapuuroa...

 

Lasten kohdalla niin ei ole mutta noin muuten kyllä se monesti on pitänyt paikkaansa ainakin näin uskovan näkökulmasta, että ne kärsimykset on vain kestänyt Jumalan avulla tai tähden. Kaikki ei ole Jumalasta kiinni, saatanalla on myös näppinsä pelissä:/

Mites nyt tälleen kun aiemmin olet puhunut ettet itse voidi olla uskova ja nyt puhut kuin olisit? Vähän muuttuu sulla nopeesti jutut.

 

Hyvää pääsiäistä uskiksille. Väitellään taas muissa ketjuissa muina aikoina.

 

Johan tästä väittelyketju kuitenkin tuli. Niin taitaa käydä lähes aina uskisketjuissa.
Täällä huono uskovainen joka laiskasti tekee uskovaisten juttuja. Rukoilen kyllä. Messuissa olen taas alkanut käydä kun pääsen, se virkistää niin ihanasti. Raamattua luen tolkuttoman vähän. Lapsien kanssa juttelen liian vähän uskonasioista. Huolehdin huonosti kummin tehtäviäni. Usko on syvällä, varsin järkiperäiset aivoni eivät aina pysy perässä mutta kokemus Jumalasta on vastaansanomattoman vahva.

 

Ei, mä uskon että jokainen täällä maan päällä on vastuussa omista teoistaan. En usko ihmisen kirjottamaan "uskoon" joka satelee järjettömiä sääntöjä joiden mukaan pitäisi elää, en usko kirkkoon jonka alkuperäinen tarkoitus on ollut vaan pelotella ihmisiä ja rahastaa niitä, en usko siihen ihmisen käyttämään valtaan toista kohtaan joka voidaan naamioida uskonnoksi. En usko siihen, että voi tehdä järjettömiä asioita ja syyttää siitä saatanaa (vitun säälittävää), en usko sotiin joita on käyty ja käydään vieläkin uskonnon takia.

Ja mitäköhän uskoa tarkoitata niitä kun tuppaa olemaan aika monta? Tarkoitatko sitä jonka mukaan juutalaiset joutuu helvetiin, koska he eivät usko Jeesukseen vai sitä jossa kaikki ovat Jumalan lapsia? Vai katollisia joiden mukaan seksi ennen avioliittoa on synti, samoin kuin ehkäisy? Vai mitä tarkoitat?

Järjettömiä sääntöjä? Sulla on varmaan aika ikävää elää Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa jossa lakeja riittää, eikä voi elää kuin villissä lännessä. Kristinuskon kymmenen käskyä ovat mielestäni erittäinkin perusvaatimukset lähimmäisyydestä ja ihmisyydestä.

Pahat teot joutuu sovittamaan taivaan porteilla ja uskon, että esim. lasten kiduttajat tai muut paholaiset eivät taivaaseen pääse. SIellä ne synnit punnitaan. Mitään vastuun pakoilua en siis näe?

Kristinuskoa, luonnollisesti =)