minä
Hajusteallergiasta kärsivälle julkiset paikat ovat vaaroja täynnä. Esimerkiksi hissillä kulkeminen tai bussilla matkustaminen saattaa yhtäkkiä muuttua kärsimykseksi, jos viereen sattuu joku voimakkaita hajusteita käyttävä.
Tavarataloon sisään pääseminen on erityisen haastavaa, sillä hajuvesiosastot on tapana sijoittaa ensimmäiseen kerrokseen ulko-ovien viereen.
Ilmassa leijuvasta tuoksusta voi saada päänsärkyä, pahoinvointia, astmaoireita tai migreenikohtauksen, ja silmät tai nenä saattavat alkaa vuotaa tuoksun vuoksi, kertoo keuhkolääkäri Auli Hakulinen Iho- ja allergiasairaalasta.
Hajusteallergia-sanaa Hakulinen ei tahdo käyttää, sillä lääketieteen terminologian mukaan kyse ei ole allergiasta vaan yliherkkyydestä.
"Hajuaistimus lähtee nenän limakalvolta ja kulkee keskushermostoon, ja se aistitaan aivoissa. Ilmeisesti aistimus on jostain syystä toisilla voimakkaampi kuin toisilla", hän kuvailee ilmiötä.
Hän tarkentaa kuitenkin, että hajuaistimus ja ärsytysreaktio kulkevat eri hermoreittejä. Hajusteyliherkkyydestä kärsivillä ihmisillä ei siis välttämättä ole tavallista parempi hajuaisti, eivätkä herkästi hajuja aistivat ihmiset välttämättä kärsi niistä.
Toistaiseksi ei ole kuitenkaan pystytty selvittämään, miksi jotkut saavat ärsytysreaktion, Hakulinen kertoo.
Tutkimustietoa ei ole myöskään siitä, ovatko jotkin tuoksut erityisen ärsyttäviä.
Hakulinen on kuitenkin huomannut, että sama tuoksu voi aiheuttaa yhdelle pahat oireet, mutta tuntua silti toisen yliherkkyydestä kärsivän mielestä miellyttävältä.
Hajusteyliherkkyys on melko yleinen ongelma. "Astmasta tai astman kaltaisista oireista kärsii yli kymmenen prosenttia suomalaisista, ja aika moni heistä saa oireita myös hajusteista", kertoo Allergia- ja astmaliiton tiedottaja Outi Rastas.
"Heidän lisäkseen on vielä muita, jotka saavat hajusteista muita oireita."
Keuhkolääkäri Auli Hakulisen kokemuksen mukaan hajusteongelma on ollut koko ajan enemmän esillä lääkärin vastaanotolla, mutta hän ei tiedä, onko yliherkkien määrä todella kasvanut, vai ovatko ihmiset vain tulleet aiempaa tietoisemmiksi vaivasta.
Tavarataloon sisään pääseminen on erityisen haastavaa, sillä hajuvesiosastot on tapana sijoittaa ensimmäiseen kerrokseen ulko-ovien viereen.
Ilmassa leijuvasta tuoksusta voi saada päänsärkyä, pahoinvointia, astmaoireita tai migreenikohtauksen, ja silmät tai nenä saattavat alkaa vuotaa tuoksun vuoksi, kertoo keuhkolääkäri Auli Hakulinen Iho- ja allergiasairaalasta.
Hajusteallergia-sanaa Hakulinen ei tahdo käyttää, sillä lääketieteen terminologian mukaan kyse ei ole allergiasta vaan yliherkkyydestä.
"Hajuaistimus lähtee nenän limakalvolta ja kulkee keskushermostoon, ja se aistitaan aivoissa. Ilmeisesti aistimus on jostain syystä toisilla voimakkaampi kuin toisilla", hän kuvailee ilmiötä.
Hän tarkentaa kuitenkin, että hajuaistimus ja ärsytysreaktio kulkevat eri hermoreittejä. Hajusteyliherkkyydestä kärsivillä ihmisillä ei siis välttämättä ole tavallista parempi hajuaisti, eivätkä herkästi hajuja aistivat ihmiset välttämättä kärsi niistä.
Toistaiseksi ei ole kuitenkaan pystytty selvittämään, miksi jotkut saavat ärsytysreaktion, Hakulinen kertoo.
Tutkimustietoa ei ole myöskään siitä, ovatko jotkin tuoksut erityisen ärsyttäviä.
Hakulinen on kuitenkin huomannut, että sama tuoksu voi aiheuttaa yhdelle pahat oireet, mutta tuntua silti toisen yliherkkyydestä kärsivän mielestä miellyttävältä.
Hajusteyliherkkyys on melko yleinen ongelma. "Astmasta tai astman kaltaisista oireista kärsii yli kymmenen prosenttia suomalaisista, ja aika moni heistä saa oireita myös hajusteista", kertoo Allergia- ja astmaliiton tiedottaja Outi Rastas.
"Heidän lisäkseen on vielä muita, jotka saavat hajusteista muita oireita."
Keuhkolääkäri Auli Hakulisen kokemuksen mukaan hajusteongelma on ollut koko ajan enemmän esillä lääkärin vastaanotolla, mutta hän ei tiedä, onko yliherkkien määrä todella kasvanut, vai ovatko ihmiset vain tulleet aiempaa tietoisemmiksi vaivasta.
