"Eläinlääkkeen haittavaikutukse-
na on totuttu pitämään lähinnä
ei-toivottua reaktiota hoidetussa
eläimessä. Merkittäviä haitto-
ja ovat kuitenkin myös haitat
eläinlääkettä käyttäneellä ihmi-
sellä, eläinlääkkeen puutteel-
linen teho, ympäristöhaitat ja
tuotantoeläimillä käytettävien
lääkkeiden puutteellinen varoai-
ka, mikä ilmenee lääkejääminä
esimerkiksi lihassa, maidossa tai
munissa. Toivomme, että kaikista
näistä haittatyypeistä ilmoitetaan
Lääkelaitokselle. Vuodesta 2001
lähtien Lääkelaitos on saanut
seitsemän ilmoitusta tapauksista,
joissa antibiootteja on löytynyt
lehmänmaidosta varoajan jäl-
keen. Kaikissa tapauksissa oli
kyse utaretulehduksen mikrobi-
lääkehoidosta laktaatiokaudella
(kuusi tapausta) tai umpeenpanon
jälkeen (yksi tapaus). Lehmät
olivat muuten terveitä. Jäämät
todettiin kaikilta mikrobiologisel-
la T101-testillä, joka tehtiin joko
tilalla, meijerissä tai molemmissa
paikoissa. Yhdessä tapauksessa
jäämät varmistettiin kemiallisella
testillä laboratoriossa.
Jäämät eivät liittyneet tiet-
tyihin eläinlääkevalmisteisiin.
Kolmessa tapauksessa lehmää
oli hoidettu lihakseen annetulla
prokaiinipenisilliinillä ja kahdessa
tapauksessa penetamaatilla. Yhtä
lehmää oli hoidettu ampisillii-
nia ja kloksasilliinia sisältävillä
utaretuubeilla ja yhtä sekä pro-
kaiinipenisilliinillä että umpeen-
panotuubeilla, jotka sisälsivät
ampisilliinia ja kloksasilliinia.
Pienestä materiaalista ei erotu
ikä- eikä rotupainotusta. Lehmien
iät vaihtelivat kahdesta 12 vuo-
teen (mediaani 4 vuotta). Leh-
miä oli useimmissa tapauksissa
hoidettu suurimmilla suositelluilla
annoksilla ja pitkään, yhdessä
tapauksessa yhden vuorokauden
suositusta pitempään. Yksi lehmä
sai penetamaattia noin neljännek-
sen suositusannosta enemmän.
Vaikka eläinlääkäri määräsi sille
yhden vuorokauden suositusta
pidemmän varoajan, tämä ei
riittänyt.
Jäämiä löytyi T101-testillä
3-19 vrk (mediaani 7 vrk) va-
roajan päättymisen jälkeen. On
mahdollista, että testi on liian
herkkä. Tapauksessa, jossa T101-
testiä käytettiin rinnan kemiallisen
määrityksen kanssa, jälkimmäinen
osoitti MRL-arvon ylittävää pitoi-
suutta yksi vuorokautta varoajan
jälkeen, kun T101-testin tulos oli
posiviivinen kolme vuorokautta
varoajan päättymisen jälkeen.
Solumäärällä voi olla vaiku-
tusta testaustulokseen. Samoin
maidossa olevat elimistön omat
antimikrobiset aineet voivat antaa
vääriä positiivisia tuloksia. Mik-
robiologisten testien välillä voi
olla eroja, joten positiivinen tulos
on varoajan ylitystä epäiltäessä
hyvä varmistaa kemiallisella me-
netelmällä. On myös mahdollista,
että sairaalla eläimellä antibioot-
tia jää tulehduksen vaurioitta-
maan utarekudokseen, mistä se
vapautuu normaalia hitaammin.
Varoajat on määritelty ter-
veillä eläimillä tehdyissä jäämä-
tutkimuksissa, ja ne lasketaan
lehmäryhmän keskiarvosta, mikä
jättää mahdollisuuden yksilöi-
den sisäisiin ja yksilöiden välisiin
vaihteluihin.
Jouko Koppinen"
