äiti ja melukylän lapset - Banneri
Nyt se alkaisi vihdoin olla valmis, muutamat listat enää. Tosin kaksikko että  äitikin oli niin innokkaita, että pienet ovat nukkuneet huoneessa nyt kaksi yötä. 🙂 Päätin hieman kertoa miten remontti eteni ja vilauttaa muutaman kuvan miltä huoneessa ennen näytti. Harmikseni kerkesin vain jo poistaa tapetit ja tyhjentää huoneen, joten kunnon ennen ja jälkeen kuvia en teille saa näytettyä.

Huoneessa asuu siis pikku S ja pikku E. Hyvin ovat tyttö ja poika yhdessä huoneessa viihtyneet, siksi he saavat jatkaakin siinä yhdessä. Huone on seitsemän neliötä, mutta sen yhteydessä on väliköksi kutsuttu tila jossa on suurin osa lasten leluista, se tuo huoneeseen lisää neliöitä. Remontti alkoikin siitä että väliköstä poistettiin kiinteät hyllyt jotta sinne saataisiin lisää tilaa. Sen jälkeen poistimme vanhat tapetit, joita huoneessa oli kahta erilaista. Toinen niistä oli pilvikuviollinen jossa liihotteli seassa lokkeja ja jota lopulta koristi monen näköiset lasten piirustukset. Kun tapetit oli vihdoin saatu irti kokonaan, sain idean että tekisimme huoneeseen pienen ikkunan jonka kautta valo pääsisi myös välikköön. Kuvassa näkyvä jalkalamppu toimi ennen valona välikössä, mutta pidin sitä siellä liian vaarallisena kun lapset ruuvailivat itse lamppuja pois (tietysti meiltä salaa). Sitten ei muuta kuin tuumasta toimeen ja pianhan meillä oli sievä pieni ikkuna seinässä. 🙂

Aloimme kittaamaan huoneen seiniä, mutta tulimme siihen tulokseen että hommaa olisi aivan liikaa jos haluaisimme vain maalata sen. Pohjatöissä olisi kestänyt ikuisuuden. Siispä suunnitelma vaihtui ja kittasimme vain suurimmat (niitäkin oli paljon), sitten hioimme ja kävimme ostamassa lasikuitutapettia. Sitä meillä on keittiössä ja vessassa ihan samasta syystä aikoinaan laitettu. 🙂 Sitten oli edessä tapetointia, joka oli kuin palapelin kokoamista, koska täysin ehjiä seiniä huoneessa on kaksi. Vihdoin päästiin mun lempipuuhaan eli maalaamaan. Seinät maalattiin kahdesti, jonka jälkeen sininen tausta ei enää paistanut läpi. Innostuttiin siinä kattokin sitten maalaamaan. Huoneessa oli muovimatto, mutta se oli aika kamalassa kunnossa, joten laitettiin huoneeseen koivunvärinen parketti, sitä kun oli juuri sopiva määrä. Lattian asennukseen kuluikin useampi päivä.
Pähkäilin pitkään millaiset nukkumajärjestelyt huoneeseen tulee. Päätin ensin että ostan kerrossängyn, mutta sitten päädyin että tuunaan yläkerrassa olevasta parvesta meidän käyttöön sopivan. Tuon parven esikoinen sai aikoinaan lainaan kummitädiltään..se oli kuitenkin minun silmääni karmean värinen (mänty) ja ihan liian korkea joten purimme sen pois. Kummitäti ei kuitenkaan enää halunnut sänkyä takaisin ja käski vaikka antaa sen pois, joten uskaltauduin sitten tuunaamaan siitä sängyn juuri meidän tarpeisiin. 🙂 Sänkyä madallettiin paljon..nyt sängyn pohja on 110cm korkeudella. Maalasin sängyn valkoiseksi ja heti se miellytti omaa silmää paremmin. Parven alle sitten tulee pikku E:n sänky. Mieli teki ostaa hänelle uusi, mutta tuolla vanhalla mennään. 🙂
Tässä olisi sitten kuvaa miltä huone näytti kun vain tapetit oli poistettu sekä se ikkuna tehtynä. 
Jos tuosta kuvasta nyt saa minkäänlaista käsitystä. 🙂
Musta tuntuu että tää remontti on kestänyt ikuisuuden. Ymmärrän kyllä ettei J kamalasti aina innostu näistä mun remppajutuista kun niitä ammatikseen joka päivä tekee. Mutta kun vihdoin töistä vapautui tarvittavat työkalut, niin tää on edennyt ihan kivaa vauhtia. Olen itsekkin kantanut oman korteni kekoon ja mm:ssa repinyt tapetteja, pessyt seinät, toiminut remontti siivoojana, avustanut mittaamisessa, kitannut, hionut, tapetoinut, maalannut, auttanut lattian asentamisessa, maalannut parvisängyn kolmesti, auttanut sen kasaamisessa sekä auttanut listottamisessa. Eli ihan hyvin olen antanut oman panokseni. Remontointi uteliaiden lasten kanssa on hieman haastavaa ja pieniä apukäsiä on riittänyt. Niimpä remonttihommat on hoidettu joko pikku S:n päikkäri aikaan tai kun lapset ovat jo nukkumassa.
 Tänään vielä listotusta ja pientä maalausta (peitelistojen laitto vasta ensiviikolla, kun ne täytyy käydä ostamassa), mutta ehkä huomenna pääsen näyttämään miltä melkein valmiissa lastenhuoneessa näyttää. 🙂

Kommentit (10)

Kylläpä teillä onkin ollut melkoinen urakka! Jännittävää nähdä millainen lopputulos on!!! 🙂

Jännittävää! Jään odottelemaan 🙂

Hih, mua jännittää näyttää kuvat täällä. 🙂

Kiva idea lisätä tuo ikkuna. 🙂

Kiitos. 🙂
Vastapäätä olevasta isosta ikkunasta pääsee nyt välikköönkin kivasti luonnonvaloa ja illalla sitten huoneen valaisin antaa sinne valoa. Ei tarvii ollenkaan erillistä valaisinta sinne. 🙂

Remontti on varmasti hirveetä, kun tuntuu et pelkkä muuttokin on painajaista. Hyvältä kuulostaa suunnitelmat!

Mä tykkään remppaamisesta mutta välillä se on niin pepusta. Onneksi muutama pikku juttu enää tekemättä ja sitten on valmista. 🙂

Odotan innolla miltä huone näyttää valmiina! 🙂 Remppaanisessa on oma hommansa ja mun pää ei tahdo kestää jos ei ole heti valmista 😀

Hih, huomenna ajattelin sitä täällä vilauttaa vaikkei vielä ihan täysin valmis olekkaan. 🙂 Mulla vähän sama juttu..oon vähän sellainen MulleKaikkiHetiNyt tyyppi. 😀

On tuossa riittänyt hommaa, mutta on sitten kerralla laitettu kaikki, tosin patterin maalaus saa jäädä kesään. 🙂 Siihen asti on katseltava sitä tuon näköisenä.

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X