äiti ja melukylän lapset - Banneri
Pahoittelen jo valmiiksi että tällä hetkellä blogissa on todella paljon kaikkea odotushömppää, mutta on tää niin jännää ja ihanaa aikaa, että pakko näitä on johonkin päästä hehkuttamaan. Lisäksi näistä jää loistava muisto itselle ja varmasti tulen paljon lukemaan näitä tämän odotuksen jälkeen. Ehkä pitäisi kirjoittaakkin kuinka tää odotus on kamalaa ja kurjaa, joka paikkaa kolottaa, maha on tiellä jne jotta voisi sitten vauvakuumeen iskiessä muistella kuinka kauheeta tämä on. Mutta kun ei tarvii semmosia kirjoitella kun olen elämäni kunnossa, rakastan tätä mahaa, missään ei ole oikein kolotuksia, liitoskipujakaan ei pahemmin ole muutenkin tää on niin ihanaa aikaa.♥

No mutta taas on viikko vierähtänyt ja laskettuaika vain lähenee lähenemistään. Päiviä laskettuun on enää 14!!! Tottakai on mahdollista että päiviä on enemmänkin ja Mini viihtyy kauemmin yksiössään, mutta jotenkin luotan siihen että tuossa lasketun tienoilla hän sieltä putkahtaa maailmaan. Edelliseen postaukseen onkin tullut jo mukava määrä veikkauksia, niitä on ollut erittäin kiva lueskella, katsotaan kenen veikkaus osuu lähimmäksi. 🙂


Eilen kävin neuvolassa ja laitetaampa nekin tähän ylös. Suluissa taas viime kerran mitat
Rv: 37+6 (35+6)
Paino: 68,5kg (66.2kg)
Muutos/vko: 1150g (250g)
Turvotukset: + (+)
RR: 108/67 (107/67)
Pissa: puhdas (puhdas)
Hb: 122 (-)
Sf-mitta: 34cm (28cm)
Tarjonta: Rt (Rt)
♥-syke: 149
Tällä kertaa oli jälleen se ns. oma neuvolantäti. Painoa oli tullut aivan hurjasti, mutta neuvolantäti sanoikin että kun vaaka muuttui niin se vaikuttaa varmasti. Niin mäkin uskon, mutta luulen myös että täysin lapasesta karannut suklaan syöminen (muutama hamppariateria, kebabannos yms.) on osa syyllinen samoin kuin ummetus joka on tehnyt paluun. Pitäisi vaan taas lisätä veden juomista kun se on nyt vähentynyt aika paljon. Myöskään tuo sf-mitta ei mitenkään voi pitää paikkaansa, sillä Mini majailee jo aika alhaalla ja eihän tuo mitta ole millään voinut kasvaa kuudella sentillä kahdessa viikossa, varsinkin kun masukin on alempana. 😀 Pakko oli koittaa minkä mitan itse sain ja sain 29,5cm. Vauvan kun tuntee niin hyvin tosta mun masun läpi. No toi mitta on nyt mitä on, jokainen mittaa omalla tyylillä mutta kyllähän tuo käyrä vaan aika koomiselta näyttää. 😀 Tuo viimeisin raksi kannattaa unohtaa, kun terkkari meinas eka merkata mitan väärälle viikolle.

Mini majailee siis jo aika alhaalla, pää ei pahemmin enää heilunut eikä siitä oikein saanut kiinnikään. Terkkari meinas jo että voi tulla piankin lähtö, mutta itse oon kyllä sitä mieltä että ei tässä vielä mihinkään olla menossa. 🙂 Supistuksiakin tulee niin harvoin ja mitään jomotusta niihin ei edes liity. Katsoimme myös vasta-aina verikokeiden tulokset ja niissä oli yksi arvo positiivinen ja hetkeksi jo huolestuin, mutta onneksi vasta-aine on kai sen verran heikko, ettei sillä ole merkitystä raskauden kannalta, huh. Nyt on vihdoin myös se streptokokki otettu ja toivotaan että se on negatiivinen niin ei sitten olisi niin hoppu sairaalaan tippaan.

Hyvin täällä siis jaksellaan eikä välillä edes tunnu että olisi jo näin viimeisillään, paitsi silloin kun koittaa nostaa tavaroita lattialta. Koitan silti kovasti touhuta kaikkea, mutta kyllä välillä tuntuu myös hyvältä heittäytyä sohvalle ja napata läppäri syliin. Olen sitten lueskellut blogeja tai katsellut lasten kanssa koneelta kuvia tai ohjelmia. Tosin nyt on ollut niin upeita ilmoja että ulkona ollaan viihdytty todella paljon. Ihanaa kun sitä lämpöä vielä tuli. 🙂

Tässä kuvaa kun Mini pönkee masussa, kivasti menee maha ihan toispuoleiseksi kun toinen siellä jumppailee.

Nyt tämä äiti alkaa leipomaan, sillä huomenna juhlitaan Iidan 10v juhlia. Ensin saapuu kaverit ja samana päivänä vielä hieman myöhemmin kummit ja sukulaiset. Tällä kertaa mennään tarjottavien kanssa mahdollisimman helpolla, sillä keittiössä seisominen ei oikein houkuta. Ihanat mummut ovat onneksi lupautuneet auttamaan tarjottavien kanssa. ♥ Kakku tietysti tehdään ja onneksi Iida toivoi vain perus kermakakkua, huh. Nyt monen tunnin ajan istuminen keittiönpöydän ääressä väkertäen koristeita ei nyt olisi ehkä ollut kovinkaan mukavaa. 🙂

Ihanaa ja ennen kaikkea aurinkoista viikonloppua kaikille ihanaisille!

Kommentit (24)

Viimeinen masukuva sai täällä hymyn mun huulille ja taisinpa jopa naurahtaa ääneen 😀 se tuo niin mieleen omat raskaudet ja kaikki ne hetket kun omat lapset oli aina masussa ihan vinossa 🙂 haikeudella muistelen!

Apua miten nopeesti aika on mennyt. Kohta hän on jo täällä. ❤️ apua, tässähän tulee ihan vauvakuume. 😀

Hih. 😀
Tää odotus on kyllä mennyt niin hurjaa kyytiä, että ihan uskomatonta että viimeisiä päiviä jo mennään. 🙂

Minusta on ihana lukea odotushömppää! Se on niin ainutlaatuista ja ihmeellistä aikaa.
Ajatella, pari viikkoa niin tiellä voi olla jo vauva! ♡

Ihania synttäreitä. Kakkupostausta odotellen 😉

Mäkin oon aina tykänny lukea muiden odotusajasta. 🙂 Varsinkin nyt kun on viimeistä kertaa raskaana niin sitä haluais ikuistaa kaiken, varsinkin sen onnen ja ilon mitä tämä minulle antaa.

Kyllä, vaikea edes ajatella että ihan pian Mini on jo syliissä ja pääsen näkemään hänet, pitämään sylissä ja sanomaan kuinka paljon häntä rakastetaan.♥

Kiitos, toivotaan että juhlat sujuu hyvin. Tämä on varmaan ensimmäinen kerta kun kakun kanssa mennään tällä tavalla ettei sitä olla suunniteltu ja visioitu pitää aikaa etukäteen. Mutta katsotaan millainen siitä tulee. 🙂

Ju, ei nautittu täälläkään. Se hyvä puoli vaikeissa raskauksissa on, että niiden muistelu haihduttaa vauvakuumeen erittäin tehokkaasti! 😀

Varmasti haihduttaa. 😀 Mullla nää on taas aina ollut niin oireettomia niin on voinut nauttia loppuun asti. 🙂

Sie oot niin nättimys:)

Voi kiitos Noora.♥

Odotushömppä on jees! Musta on kiva lukea näitä ja kaiholla muistella omaa raskausaikaa 😀

Eikä enää kauaa Minin tuloon <3

Mukava kuulla. 🙂
Ei olekkaan.♥

Mukava lueskella näitä raskausjuttuja, ne tuo omat raskaudet niin selkeästi mieleen. Itehän olin tuossa vaiheessa jo aivan valmis synnyttämään… 🙂

Kiva että näitä on mukava lueskella, tällä hetkellä kun kaikki tuntuu pyörivän tämän odotuksen ympärillä. 🙂 Mä voisin ihan hyvin olla raskaana vielä hetken. 😀

Mikä käyrä! 😀

Olipas hyväntuulinen postaus, itse muistan miten tuossa vaiheessa olin kaikesta ihanasta huolimatta NIIN täynnä raskautta. Mukava todeta, että jotkut kykenevät näistä viimeisistäkin päivistä nauttimaan. Tsemppiä loppumetreille, täällä jännätään teidän puolesta myös! 🙂 <3

Eikös.. 😀 Sille on tullut naureskeltua.
Mä kuulun kai niihin harvoihin joidenka mielestä raskaus vois kestää vielä vaikka muutaman viikon pisempään. 😀 Tätä mahaa ja koko raskausaikaa tulee kyllä vielä ikävöityä moneen kertaan ja todellakin nautin nyt kun tämä on viimeinen kerta ikinää tässä tilassa.♥
Kiitos tsempeistä ♥ mukavaa kun ei tarvii jännittää yksin. 😀

Siis ihana että jostaki on ihanaa olla raskaana 😀 kerrokko vielä että mikä siinä on ihanaa?? 😀 <3 itellä yks lapsi vasta (10 kk), ja kovasti haluaisin ainakin toisen jossain vaiheessa, mutta tällä hetkellä on niin kamalana mielessä raskausaika kolmen kuun oksenteluineen ja lopun hirveine närästyksineen ja ennen kaikkea jatkuvine pelkoineen (liikkuuko tää nyt tarpeeksi?? entä jos synnytys menee huonosti?? sainko jo listerian??) että ihan pelottaa ajatus seuraavasta raskaudesta :O mutta toivon että ajatukset muuttuu tässä parin vuoden sisään..

Kiitos.♥
Palkinto on kyllä mitä parhain.♥

okei, tosi ihana kyllä että koet noin! 🙂 ja toki ne potkut oli ihania <3 ja eihän sitä tiiä jos joskus itelläki ois oireettomampi raskaus, jos sellaisen vielä saa kokea. Ja onhan se palkinto kaiken sen arvoinen ja tuhat kertaa enemmän. Voimia loppuun!! 🙂

Ehkä tämä on siksi ihanaa kun olen selvinnyt todella vähäisillä oireilla. 😀 Harmi että siellä kärsittiin voimakkaasta pahoinvoinnista. :/
Toki minäkin mietin päivittäin että onko Mini liikkunut tarpeeksi ja huolta riittää, mutta silti nautin vain tästä. On ihanaa kun sisällä kasvaa pieni ihme, jonka potkuja saa tuntea ja rakastan tätä vauvamahaa. 🙂 Toivotaan että siellä sitten joskus toisen odotus olisi oireettomampi. 🙂

No onpa hurja käyrä-spurtti 😀 <3

Hih, joo ei ehkä pidä oikein paikkaansa tuo mitan kasvu. 🙂 Huomaa kyllä aina kun vaihtuu mittaaja. 😀

Ihanaa luettavaa ! Kiva täällä kasvatella omaa kuumetta =)

Mukava että kaikki hyvin neuvola käynnillä ja suo sf-mitta on kyl hauska =) Ja toi masu kuva kun mini jumppailee tuo niin elävästi muistot mieleen viime raskaudessa kun kuvailin omaa murua kun massu ihan saman näköisenä =)

Itellä ollut kolmessa raskaudessa kaikissa tuo sama olotila että raskaus on vaan niin ihanaa, ei pahemmin kolottele ja mikään kiire ihanasta masusta ei ole ollut eroon..On se vaan niin ainutlaatuista aikaa aina…

Mut hei, hyvät synttäri kemut sinne ja vähiin käy ennen kuin loppuu =) Tässähän saa ihan itekkin jo ruveta jännitteleen milloin sieltä kuuluu ihania uutisia =)

Tuo sf-käyrä on kyllä todella koominen. 🙂 Mulla ei oo kenestäkään ollut koskaan noin isoa mittaa ja kun se mitattiinkin ihan "oudosta" kohtaa. 🙂 Hih, hauskasti se masun muoto muuttuu kun pieni siellä jumppaa ja heittää yhtäkkiä selaän ja pyllyn toiselle puolelle. 😀

On tämä raskaus kyllä ihanaa aikaa, ihana kuulla että sielläkin on sujunut aina ongelmitta jja täsät ajasta on päässyt nauttimaan.♥

Kiitos, koitan saada itseä niskasta kiinni ja mennä leipomaan siivotakkin pitäis, mutta näin ihanalla kelillä se ei oikein houkuta. 🙂

On ne niin hauskoja hetkiä kun yhtäkkiä maha näyttää joltain aivan kummalliselta. 😀

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X