äiti ja melukylän lapset - Banneri
Eilen illasta se alkoi. Toinen alkoi olla väsynyt, mutta kun laski sylistä alkoi lohduton itku. Kun otin takaisin syliin, helpotti olo kummasti. Muutamaan kertaan laskin takaisin nukkumaan ja taas havahduttiin hereille. Kun sitten sylissä oltiin nukuttu tunnin verran onnistui siirto hyvin ja Hugo jatkoi uniaan vaunuissa. 
Yö sujui kuitenkin levottomissa merkeissä. Hugo heräsi syömään monta kertaa, normaalin kahden sijasta. Syömisestäkään ei meinannut tulla oikein mitään. Yhdessä vaiheessa jo toivoin että olisi aamu ja voisi nousta kunnolla ylös. Onneksi aamuyöstä nukuttiin hieman pidempi pätkä, Hugon tuhistessa äidin kainalossa. Aamulla pieni oli kovin väsynyt, nuhainen ja itkuinen. Kun sitten siirryttiin vaihtamaan vaatteita tunnustelin että poika on vieläkin kovin lämmin ja enää se ei voisi johtua siitä että nukuttiin kylki kyljessä. Niimpä mitattiin kuume ja olihan sitä. Hugo ei myöskään tohottanut hoitopöydällä niin kuin yleensä ja pian alkoi itku. Annoin pikkuiselle kuumelääkettä että olo helpottaisi.
Koko aamu meni pientä kannellen ja asentoa paremmaksi vaihdellen. Lisäksi syömisestäkään ei meinannut tulla oikeastaan mitään. Niin katsoin sitten parhaimmaksi viedä pienen lääkäriin, jos jotain onkin korvissa. Samalla voitaisiin näyttää pari päivää sitten alkanutta hieman rähmivää silmää. Soitin naapuri kuntaan jossa onneksi oli viikonloppupäivystys jonne meidän kuntalaiset voimme mennä. Saimmekin ajan todella nopeasti ja heti puhelun loputtua lähdimme ajelemaan. Hugo nukahti vihdoin kaukaloon.
Kuva ei ole tänään otettu, vaan löytyi puhelimen kätköistä
Pääsimme lyhyen odottamisen jälkeen lääkärille, jossa lääkäri tutki Hugon todella tarkkaan. Kuume oli onneksi lähtenyt laskemaan, keuhkot kuulostivat puhtailta ja korvissa ei näkynyt onneksi mitään. Silmään määrättiin tipat, mutta lääkäri ehdotti että koitetaan ensin jos vedellä puhdistaminen tehoaisi. Silmä ei kuitenkaan punottanut vielä paljoa. Ja ilman muuta jos ilman ab-kuuria selviää niin aina parempi. Lääkäri halusi kuitenkin vielä olla varma ettei mitään alkavaa tulehdusta ole ja määräsi meidät hoitajan luo joka otti tulehdusarvot. Voi kuinka Hugo huusi kun jalkapohjaan pistettiin ja sieltä napattiin verta. Onneksi pieni kesti sen hienosti.
Tulehdusarvot olivat normaalit. joten lääkäristä kotiin viemiseksi tuli hyviä uutisia. Olen todella herkkä viemään noin pienen lääkäriin. Mielestäni on parempi käydä tarkistamaan kuin pähkäillä että onkohan nyt jotain vai ei. Ja onhan Hugo vielä vain niin pieni, että herkästi kannattaa näytille lähteä. 
On muuten jännä kuinka sokeaksi sitä tulee oman vauvan kasvulle. Jotenkin välillä tuntuu että Hugo on jo niin kovin “iso”, mutta kun tänään lääkärissä niin moni kävi ihailemassa poikaa ja päivitteli että onko ne tosiaan noin pieniä, niin sitä tajusi jälleen kuinka pieneltä Hugo muiden silmissä näyttää. Onhan hän vasta neljätoista viikkoa vanha.

Kuume lähti nousemaan taas iltaa kohden ja itkuisuus lisääntyi. Toivon kuitenkin että tämä selätetään pian, sillä viikon päästä olisi tiedossa ihanaa ohjelmaa. Myös Aino ja Matias ovat räkäisiä. On kyllä aina yhtä kurjaa kun pienet sairastaa.

Kommentit (26)

Voi että, pitikin nyt pienen sairastua. Itte oon tuntenut oloni ainakin niiiiin avuttomaksi, just jos on tosi pieni ja nenä tukos ja imetyskin on hankalaa kun toinen ei saa henkeä…Onneksi teillä oli noin ihana lääkäri joka tutki kunnolla!!!Harvinaisia nykyään. Mä kun olin Mandin kanssa jolla ikää oli pari viikkoa tk lääkärillä,niin hän tuumas, että ootkohan nyt vähän hysteerinen??!! Onneksi pidin pääni,koska oltiin sitten loppujen lopuksi neljä päivää lasten infektio osastolla pahan flunssan kanssa…
Hirmuisesti tsemppiä sinne sairastelujen keskelle<3

Voi pikkuista 🙁 Ja itsekin oon kuullut tosta rintamaidosta,että se auttaisi silmätulehdukseen! Kaikkia poppakonsteja sitä onkin olemassa 🙂 Paranemisia pienelle ♡♡

Kiitos.♡
Rintamaito meidän muilla lapsilla tehonnut. Vielä en Hugolla tippoja aloita jos paranee muilla konstein. 🙂

Voi pientä, pikaista paranemista! <3

Kiitos ♡

Paranemisia <3

Kiitos ♡

Voi pientä, pikaista paranemista! <3

Minäkin käytin Venlan muutama viikko sitten lääkärissä flunssan jälkeen, kun repi niin kovasti korviaan ja yöt oli vaikeita. Onneksi meilläkään ei tulehdusta ollut.

Ja tuota rintamaitoa muuten kannattaa oikeasti kokeilla suihkaista silmään. 😀

Kiitos. ♡
Onneksi sielläkään ei ollut tulehdusta korvissa. Kurjaa kun pienet sairastaa.

Mä eilen illasta laitoinkin rintamaitoa ennen kuin Hugo meni nukkumaan (muilla mun lapsilla se toiminut). Toivon että tuo rähmiminen johtuu vaan siitä että on niin räkäinen. Tänään silmä ollut parempi kuin eilen ja toistaiseksi ollut vain lämpöä. 🙂

Silmätulehdukseen auttaa rintamaito! Pari tippaa suoraan silmään. Paranemisia!

Kiitos. ♡
Illalla ennen Hugon nukkumaan menoa laitoin rintamaitoa pikkuisen silmään. 😀

Voi reppanaa. Pikaista paranemista Hugolle! Toivottavasti muu poppoo välttyy sairastelulta.
Ja onhan se hyvä viedä noin pieni herkästi lääkäriin kun eivät vauvat oikein osaa kertoa mistä itkuisuus johtuu.

Kiva huomata että tuo body on päässyt käyttöön. Sen väri sopii Hugolle tosi hyvin. 🙂

Kiitos. ♡ Tänään aamusta oli lämpöä..saa nähdä nouseeko vielä kuumeeksi.
Juu body on nyt kovassa käytössä, se on niin ihana. ♡

pikaisia paranemisia! <3

Kiitos Laura ♡

Voi, paranemisia Hugolle <3

Kiitos.♡

Voih paranemisia Hugolle!! <3 Meilläkin nousi taas kuume!:( Joka toinen viikko ollaan nyt parin kuukauden ajan oltu kipeänä..

Kiitos.♡
Voi ei, harmi kun siellä ollaan noin paljon kipeenä. 🙁 Paranemisia sinne myös. ♡

Voi pientä potilasta <3 pikaista paranemista!

Kiitos. ♡ Toinen on niin reppana.

Paranemisia ♡ inhottavaa kun pienet on kipeitä 🙁

Käy kurkkaan. 😀
Täälläkin kiirettä, illasta kerkee koneelle jos jaksaa. 🙂

En, täytyy mennä katsomaan! 😀 sellanen häslinki ollut taas ettei oo kerenny paljoa bloggerissa käydä :/

Kiitos ♡
Ja niin kyllä on. 🙁 Toivotaan että paranee pian.
Huomasitko että sinulle on haaste 10 kysymystä postauksessani? 😀

Harmittaa kyllä että taudin piti iskeä Hugoon. :/ Syöminen on välillä vähän hankalaa, varsinkin jos kerkeää tulla itku, jolloin nenä vuotaa solkenaan.
Oli kyllä aivan ihana lääkäri. ♡

Onneksi pidit pääsi. Suututtaa välillä tommoset lääkärit. 😐

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X