Aino pääsi nyt koittamaan muutama päivä sitten hiihtämistä ja hurahti siihen ihan täysin. Sukset jalkaan saatuaan pisteli menemään kuin olisi tehnyt sitä monta kertaa ennenkin. En voinut kuin hämmästellä ja olin samalla niin järjettömän ylpeä. Muutama kerta pyllähdettiin, muttei se edes haitannut. Siinä sisarusten perässä päästeli menemään. Välillä meinasi tosin mennä hermo, kun sauvat eivät tuntuneet pysyvän hyvin kädessä.
Ihanaa katsoa mikä riemu lapsilla oli kun menivät suksinensa pitkin pihoja. Ja varsinkin Ainon silmät loistivat kun huomasi muiden ihailevan hänen suoritustaan. Äiti kato mua kuuluikin moneen kertaan Ainon suusta ja kun sanoin että oletpa taitava niin Aino vastasi suloisesti nii-in. On mahtavaa kun lapsi saa heti hyviä kokemuksia ja niitä onnistumisia, niin tekee mieli uudestaankin koittaa. Lisäksi kun kuuli että sukset, sauvat ja monot ovat isosiskon vanhoja niin tyttö oli siitäkin innoissaan. Onhan se nyt hienoa saada hiihtää niillä samoilla joilla siskokin aikoinaan.
Toivonkin ettei lumet nyt ihan kokonaan sula niin lapset voivat hiihtää enemmän. Lunta on nykyään niin huonosti tai pakkaset heittelevät aivan hulluissa lukemissa tai sitten sataa vettä, joten hiihtämään pääseminen ei ole aina niin yksinkertaista. Mutta niin kauan kuin lunta riittää niin lapset saavat hiihtää. Toistaiseksi olemme hiihdelleet Ainon kanssa vain omalla pihalla ja harjoitelleet hieman myös mäen laskemista. Se tuntuukin olevan se kaikista hauskin ja jännittävin osio.
Mites siellä. Tykkäävätkö lapset hiihtää vai onko se ihan ei ei?
Kommentit (16)
Ymmärrän Ainoa! Olin itsekin hiihtofanaatikko. Nyt aikuisiällä olen haaveillut suksista, mutta kallista investointia ei uskalla tehdä, kun talvet ovat olleet niin vähälumisia.
Noh, viimeistään sitten kunhan Pihvinkin voi opettaa hiihtämään. Isänsä saa hoitaa sitten luistelun entisenä "jääkiekkoilijana" 🙂
Voi mikä ihana pikku hiihtäjä<3 Meillä on muksut myös ihan onnessa hiihtämisestä ja niin kovasti toivon,että lumi pysyy ja pakkastakin vois edes muutama aste olla. Tulee aika pitkä aika odottaa kevättä jos nyt jo lumi sulaa pois!!
Niin on.♥
Toivotaan tosiaan että lumi pysyy. On se kiva kun pienet tykkää hiihtää. 🙂
Taitava Aino! 🙂
Meillä Senni on päässyt kerran kokeilemaan hiihtämistä. Alkuun oli tosi innoissaan ja varsin ylpeä kun pääsi suksilla eteenpäin. Jossain vaiheessa into sitten lopahti ja sanoi että nyt riitti. Kokeilemme hiihtoa varmasti vielä uudestaan jos lunta vaan riittää. 🙂
Hih, Aino oli kyllä todella taitava.♥
Toivotaan että lumi riittää. Jos vaikka toisella kertaa viihtyy sitten pidempään suksilla. 🙂
Ihana aino ♡ Meillä ei olla vielä kokeiltu, mutta seuraavana vuonna aiotaan jo ostaa Evelle ainakin luistimet. Ehkä suksetkin, koska me A:n kanssa tykätään ainakin hiihtää 🙂
Meillä ei olla vielä luisteltu. Voi olla että siirtyy suoraan ensivuodelle jos nämä kelit jatkuu. Mutta onneksi on sentään nyt nuo sukset. 🙂
Meidänkin lapset ovat nyt tämän viikon vain hiihdelleet. Edes syömään ei meinata malttaa tulla kun se hiihtäminen on niin mukavaa! 😀 Nyt kuitenkin tännekkin saapui loskakelit, niin saa nähdä milloin voi seuraavan kerran hiihtää 🙁 Ainolla näyttäisi olevan samanlaiset sukset kuin meidän neidillä 😉
Ihanaa että siellä pidetään hiihtämisestä. 🙂 Nää loskakelit on kyllä ihan syvältä, toivotaan että lunta vielä piisaa.
Hih, noi sukset on ihanat. 🙂
Meilläkin Aino on innostunut kovasti hiihtämisestä. Minä toivon, että oli laji mikä tahansa, liikkumisen ja tekemisen ilo säilyisi koko elämän ja mikäs sen parempi lähtökohta kun juurikin onnistuminen ja kova tsemppi. 🙂 Aivan mahtavaa, hyvä teidän Aino! 🙂
Kyllä se on juuri tärkeintä että niitä onnistumisisa tulee niin suostutaan koittamaan uudestaankin. 🙂 Kiva että sielläkin ollaan hiihdosta innoissann. 🙂
Meidän ämmi eli mun äiti haluais kovasti ostaa sukset niilolle mutta mä kyllä pakotan odottamaan ens talveen.. poitsu on täyttämässä vasta kaksi… kaikkea ne isovanhemmat kans suunnittelee 😉
Hih, ehkä kannattaa odottaa vielä vuosi. 😀 Tai niin me tehtiin.
Meillä on lapset tykänneet hiihtää, isä on niitä menestyksekkäästi opettanut. 🙂 Tuntui kivalta, kun päiväkodista tuli päivittelyä, että osaavat niin hienosti hiihtää! 🙂
Itse kävin maanantaina ekan kerran ainakin yli 15 vuoteen hiihtämässä. Otin viisivuotiaan mukaan näyttämään reittiä (heh). Ja oli hauskaa! Vauhti oli mukava, samoin juttuseura. Seuraavana päivänä satoikin räntää… Vähän harmittaa, jos en pääse toista kertaa tänä talvena. Enkä voi uskoa, että tuo lause juuri tuli mun suustani. Tai näppikseltä. Silti.
Varmasti ollut kiva käydä yhdessä hiihtelemässä ja kiva kuulla päiväkodiltakin että hyvin sujuu. 🙂
Ja joskus sitä voi yllättää itsensä omilla sanomisillaan. 😀
Hih, hiihtäminen on kivaa. Pitäis itsekin kaivaa sukset esiin monen vuoden tauon jälkeen. 🙂